Haiti: Haitin demokratia on diktatuurin perinteen vanki

Maailman Sivu (Työmaana Maailma 1999 - Kimmo Lehtonen) Korruptio, huumekauppa ja polittinen väkivalta kukoistavat Haitin nuoressa demokratiassa Haitilaiset ovat menettäneet uskonsa puolueisiin ja poliitikkoihin ja maata uhkaa yhteiskunnallinen kaaos.

Haitin yhteiskunnan eriarvoisuuden syyt ovat syvällä. Maailmanpankin viime vuonna esittämän tutkimuksen mukaan Haitin yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys oli käytännössä pysähdyksissä lähes 40 vuotta, koko Duvalierien suvun valtakauden ajan. Maan taloustuotanto oli suurelta osin kokonaan halvaantunut. Viimeisten 30 vuoden aikana maan BKT per asukas laski noin 300:sta vajaaseen 220 dollariin.

Maailmanpankki on esittänyt rakennesopeutusohjelmaa Haitiin. Sen toteuttaminen vaatii esimerkiksi julkisen sektorin työpaikkojen leikkauksia. Ohjelman mukaan Haitissa pitäisi erottaa muun muassa 7.000 julkisen hallinnon työntekijää. Haitissa ohjelma on synnyttänyt -- muistakin syistä epävakaassa -- hallituksessa syviä erimielisyyksiä. Useat ammattiliitot ovat nousseet sopimusta ja hallituksen politiikkaa vastaan.

Maailmanpankin omienkin evaluaatioiden mukaan rakennesopeutusohjelmien tulokset ovat jääneet laihoiksi. Useissa maissa köyhyyden vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat jopa lisänneet sitä ja kasvattaneet eriarvoisuutta. Haitin työttömyysprosentti on yli 50.

 
Kivinen matka demokratiaan

Maan ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin vasta vuonna 1990, jolloin pastori Jean-Bertrand Aristide nousi valtaan. Sotilaat syrjäyttivät hänet kuitenkin seuraavana vuonna. Yhdysvaltain joukot miehittivät maan 1994 ja Aristide palasi maahan. Maassa on edelleenkin 400 yhdysvaltalaista sotilasta.

Aristiden presidenttiys jäi lyhyeksi ja päättyi korruptioskandaalien merkeissä. Aristiden johtama Lavalas -koalitio (puoluetta kustutaan yleisesti Lavalas-perheeksi) sai vuoden 1995 vaaleissa yli 95 prosenttia äänistä. Ryhmittymä hajosi useaan fraktioon kuitenkin pian vaalien jälkeen.

Vuonna 1995 valittu uusi presidentti - niin ikään Lavalas-ryhmästä - Marie Claude Prevail on ollut myös vaikeuksissa ja tällä hetkellä häntä syytetään diktatorisista otteista haaliessaan lisää valtaa itselleen.

Maahan talousuudistusta kiivaasti ajanut Prevailin pääministeri Rosny Smart kyllästyi vitkutteluun ja erosi kesällä 1997. Maa oli sen jälkeen 18 kuukautta ilman pääministeriä. Samana vuonna järjestetyissä vaaleissa äänioikeutetuista äänesti vain 5 prosenttia. Kansa tuskin selvemmin voi osoittaa pettymystään poliitikkoihin ja nuoreen demokratiaan.

Vaaliepäselvyyksien johdosta uudet vaalit oli tarkoitus järjestää vuodenvaihteessa, mutta se osoittautui mahdottomaksi maan ollessa käytännössä hallitsemattomassa tilassa. Prevail hajotti äskettäin maan parlamentin ja erotti maan kaikki vaaleissa valitut kunnanjohtajat ja pisti tilalle omat miehensä. Tällä hetkellä presidentti Prevail en enää ainoa vaaleilla virkaansa valittu poliitikko.

Haitin sosialidemokraattisen puolueen PANPRA:n puheenjohtaja Serge Gillesin mukaan maan hallitukseen ei luota enää kukaan: "Hallitus on korruptoitunut ja sen lisäksi se on sekaantunut huumekauppaan. Kansa ei ole saanut siltä mitään. Olen tuntenut presidentin 30 vuotta ja minua surettaa maani puolesta. Hän haluaa haalia kaiken itselleen -- aivan kuten edeltäjänsä", Gilles sanoo.

Vaikka Aristides on edelleenkin tunnetuin haitilainen maailmalla, niin hän ei Gillesin mukaan ole suinkaan enää suosituin omassa maassaan.

"Hänen suosionsa kaatui korruptioon ja vastustajien kovaotteiseen nujertamiseen. Aristidesin poliittisia vastustajia on vankiloissa edelleen parikymmentä. Aristide on nyt yksi Haitin rikkaimmista miehistä, hän luopunut on papinvirastaan ja vetäytynyt maatilalleen."

 
Väkivallan kierre uhkaa

Joulukuussa tehdyn haastattelun aikaan Gilles liikkui ilman henkivartijoita pitkään aikaan. Hän iloitsi siitä, että kykeni tapaamaan vapaasti kulkemaan ja tapaamaan ihmisiä. Nyt tilanne saattaa Gillesin kohdallakin olla toinen, sillä tämän vuoden puolella maassa on puhjennut poliittisia väkivaltaisuuksia ja kuolonuhreja on jo yli 30. Oppositiopuolueen yksi senaattori on murhattu ja sekä presidentti että pääministeri on joutunut murhayrityksen kohteeksi. Ex-presidentti Aristiden ja Lavalas-puolueen arvellaan sekaantuneen senaattorin murhaan.

Prevailin yksinvaltaiset otteet ja lisääntynyt väkivalta ovat saaneet maan suurimman yksittäisen rahoittajan Yhdysvallat harkitsemaan joukkojensa vetämistä ja talousapunsa lopettamista kokonaan. Täksi vuodeksi Yhdysvallat on luvannut Haitille talousapua 70 miljoonaa dollaria ja erikseen rauhanturvaamisoperaatioihin 4,4 miljoonaa.

Yhdysvaltain republikaanipuolueen johto on vaatinut Amerikan maiden järjestöä OAS:ia pohtimaan Haitin tilannetta. Myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan on pitänyt tilannetta "erittäin huolestuttavana" ja on vedonnut eri osapuoliin tulehtuneen tilanteen laukaisemiseksi.

"Kun paluu perustuslailliseen järjestykseen tapahtui neljä vuotta sitten, niin tärkeimmäksi pohdinnan aiheeksi nousu kysymys valtion luonteen muuttamisesta. Diktatuurin ja sekavien olojen aikana emme olleet kyenneet luomaan työvälineitä: puolueita tai poliittisia liikkeitä, jotka kykenisivät toteuttamaan valtion demokratisoinnin", analysoi Guy Alexander.

"Neljä vuotta on kulunut paluusta demokratiaan. Maamme valtiokoneisto on edelleenkin halvaantunut. Guyn mukaan kyse on eräänlaisesta historiallisesta tyhjennysvaiheesta, jossa valtio on toisaalta menneisytensä vanki ja jota viimeiset kymmenen vuotta myös muutosliike ja oppositio on höykyttänyt."

"Kansa haluaa uutta järjestystä, mutta kukaan ei tunnu tietävän mikä olisi välittömin ulospääsy poliittisesta, taloudellisesta ja rakenteellisesta kriisistä."

© Muista tekijänoikeudet