Haiti: Haitissa vain joka kolmas lapsi käy koulua
Maailman Sivu
(Työmaana maailma 1999 - Kimmo Lehtonen) Haitin lapset on jätetty tuuliajolle. Pitkään
kestäneen poliittisen kriisin seurauksena maan hallitukset ovat olleet kyvyttömiä
luomaan maahan konkreettista koulutusohjelmaa.
Maan entinen suurlähettiläs Dominikaanisessa
tasavallassa ja koulutusohjelmiin perehtynyt sosiologi Guy Alexander on nyt ryhtynyt
suureen urakkaan rakentaakseen Haitiin kansallisen koulutusohjelman. Häntä tukevat
Karibian ja Keski-Amerikan alueen koulutusjärjestelmiä kehittävät
asiantuntijaverkostot sekä muutamat kansalliset asiantuntijajärjestöt. Myös jotkut
opetusministeriön virkamiehet ovat osallistuneet työhön. Guyn johtama verkosto on
itsenäinen ja sen rooli on neuvoa-antava, varsinaiset päätökset tehdään maan
hallituksessa ja opetusministeriössä.
"Koulutuksen osalta esitettiin reformiuudistus
jo kaksikymmentä vuotta sitten Duvalierin diktatuurin aikana. Periaatteessa suuntaviivat
ovat siis elvillä, mutta poliittiset käännökset viime ja tällä vuosikymmenellä ovat
jumiuttaneet kaikki uudistukset", Guy kertoo.
Tärkein tavoite koulutusuudistuksessa Guyn mukaan
on ensiksikin se, että lapset saataisiin kouluun, sillä vain hiukan yli 30 prosenttia
haitilaislapsista käy säännöllisesti koulua (UNICEF:in uusimman tilaston mukaan
haitilaslapsista koulunsa aloittaa noin puolet). Harvat heistä yltävät koskaan
yläasteelle tai lukioon. Maan lukutaitoprosentti on noin 60.
Toisena tärkeänä tavoitteena Guy mainitsee
opetussuunnitelmien ajanmukaistamisen siten, että ne palvelisivat lasten ja nuorten
kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi.
"Opetustavoitteiden tulisi palvella myös
yhteiskunnan demokraattista kehitystä, hän korostaa."
Köyhyys suurin ongelma
"Diktatuurin perintö näkyy selkeästi
koulutusjärjestelmässämme. Vaikka maamme on ollut itsenäinen kaksisataa vuotta, niin
vieläkään emme ole kyenneet luomaan järjestelmää, joka takaisi peruskoulutuksen ja
kykenisi edes opettamaan ihmiset lukemaan.
Karseista tilastoluvuista huolimatta Guy huomauttaa,
että tilanne on huolimatta maan tällä vuosisadalla kokemista poliittisista kriiseistä
huolimatta paradoksinomaisesti parantunut -- kunhan mittarin aikahaitariksi otetaan vain
tarpeeksi monta vuosikymmentä.
"Viimeisten 50 vuoden aikana lasten
koulunkäyntiprosentti on noussut huomattavasti: vuosisadan alussa ylioppilaita
lakitettiin Haitissa tusinan verran ja Guyn ikäluokasta, 30 vuotta sitten, lakitettiin 2
500 lukiolaista. Tällä vuosikymmenellä abiturienttien määrä on ollut jo 60 000. Se
määrä aiheuttaa koulutusjärjestelmälle muita haasteita ja vaatimuksia.
Haitissa köyhää on kaikkialla ja se on ennen
kaikkea pääsyy lasten jäämiseen pois koulusta. Päivällä Port au Princen kaduilla
vilistää tuhansittain pieniä lapsityöläisiä ja illalla katulapset kääriytyvät
jalkakäytävillä toisiinsa turvaa ja lämpöä hakien.
Port au Princessa valtava kuilu pienen rikkaan
vähemmistön ja köyhän muun kaupunkilaisväestön välillä korostuu, mutta maaseudulla
koulujärjestelmän puutteet näkyvät ehkä vieläkin selvemmin.
"Maaseudulla lapsia ei myöskään satoaikoina
päästetä kouluun, vaan heidän on työskenneltävä vanhempiensa apuna pelloilla ja
viljelmillä. Yksi suuri ongelma toisaalta on se, että kouluja ei myöskään ole tai ne
toimivat säälittävien resurssien turvin", Guy sanoo.
Valtiokoneisto palvelee eliittiä
Haitin esikouluista vain kaksi prosenttia on valtion
rahoittamia, muut ovat yksityisiä. Peruskouluista yli 70 prosenttia ja lukioista yli 80
prosenttia on yksityisiä. Lasten koulutus Haitissa riippuu käytännössä siis lähes
kokonaan vanhemmista ja heidän tuloistaan.
"Viimeisten 50 vuoden aikana kaikki vallassa
olleet hallitukset ovat aloittaneet oman lukutaitokampanjansa ja useimmiten niiden
yhteydessä on myös väitelty siitä, millä kielellä opetusta tulisi antaa, ranskaksi
vai kreoliksi. Mikään näistä ohjelmista saanut paljoa aikaan", Guy kertoo.
Guyn mukaan ongelmien taustalla on
epädemokraattisesti ja epäkansallisesti kehittynyt valtiokoneisto, joka on
syntymästään saakka palvellut ainoastaan maan pinetä eliittiä ja viis veisannut maan
kehittämisestä ja kansalaistensa hyvinvoinnista.
"Haitissa hallitukset eivät myöskään ole
olleet järin kiinnostuneita parantamaan kansalaistensa perusoikeuksia sen koommin
koulutuksen kuin terveydenhuollonkaan osalta. Niitä ei myöskään ole kiinnostanut
infrastruktuurin kehittäminen eikä ympäristömme suojelu. Perusasioihin on suunnattu
valtion varoja minimaalisen pieniä summia."
Seuraus tästä on se, että Haiti on ainoa
läntisen pallonpuoliskon maa, jonka YK sijoittaa kehitystilastossaan kaikkein alimpaan
"vähiten kehittyneiden maiden" kastiin.
© Muista tekijänoikeudet