Haiti: Haitissa vain joka kolmas lapsi käy koulua

Maailman Sivu (Työmaana maailma 1999 - Kimmo Lehtonen) Haitin lapset on jätetty tuuliajolle. Pitkään kestäneen poliittisen kriisin seurauksena maan hallitukset ovat olleet kyvyttömiä luomaan maahan konkreettista koulutusohjelmaa.

Maan entinen suurlähettiläs Dominikaanisessa tasavallassa ja koulutusohjelmiin perehtynyt sosiologi Guy Alexander on nyt ryhtynyt suureen urakkaan rakentaakseen Haitiin kansallisen koulutusohjelman. Häntä tukevat Karibian ja Keski-Amerikan alueen koulutusjärjestelmiä kehittävät asiantuntijaverkostot sekä muutamat kansalliset asiantuntijajärjestöt. Myös jotkut opetusministeriön virkamiehet ovat osallistuneet työhön. Guyn johtama verkosto on itsenäinen ja sen rooli on neuvoa-antava, varsinaiset päätökset tehdään maan hallituksessa ja opetusministeriössä.

"Koulutuksen osalta esitettiin reformiuudistus jo kaksikymmentä vuotta sitten Duvalierin diktatuurin aikana. Periaatteessa suuntaviivat ovat siis elvillä, mutta poliittiset käännökset viime ja tällä vuosikymmenellä ovat jumiuttaneet kaikki uudistukset", Guy kertoo.

Tärkein tavoite koulutusuudistuksessa Guyn mukaan on ensiksikin se, että lapset saataisiin kouluun, sillä vain hiukan yli 30 prosenttia haitilaislapsista käy säännöllisesti koulua (UNICEF:in uusimman tilaston mukaan haitilaslapsista koulunsa aloittaa noin puolet). Harvat heistä yltävät koskaan yläasteelle tai lukioon. Maan lukutaitoprosentti on noin 60.

Toisena tärkeänä tavoitteena Guy mainitsee opetussuunnitelmien ajanmukaistamisen siten, että ne palvelisivat lasten ja nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi.

"Opetustavoitteiden tulisi palvella myös yhteiskunnan demokraattista kehitystä, hän korostaa."

 
Köyhyys suurin ongelma

"Diktatuurin perintö näkyy selkeästi koulutusjärjestelmässämme. Vaikka maamme on ollut itsenäinen kaksisataa vuotta, niin vieläkään emme ole kyenneet luomaan järjestelmää, joka takaisi peruskoulutuksen ja kykenisi edes opettamaan ihmiset lukemaan.

Karseista tilastoluvuista huolimatta Guy huomauttaa, että tilanne on huolimatta maan tällä vuosisadalla kokemista poliittisista kriiseistä huolimatta paradoksinomaisesti parantunut -- kunhan mittarin aikahaitariksi otetaan vain tarpeeksi monta vuosikymmentä.

"Viimeisten 50 vuoden aikana lasten koulunkäyntiprosentti on noussut huomattavasti: vuosisadan alussa ylioppilaita lakitettiin Haitissa tusinan verran ja Guyn ikäluokasta, 30 vuotta sitten, lakitettiin 2 500 lukiolaista. Tällä vuosikymmenellä abiturienttien määrä on ollut jo 60 000. Se määrä aiheuttaa koulutusjärjestelmälle muita haasteita ja vaatimuksia.

Haitissa köyhää on kaikkialla ja se on ennen kaikkea pääsyy lasten jäämiseen pois koulusta. Päivällä Port au Princen kaduilla vilistää tuhansittain pieniä lapsityöläisiä ja illalla katulapset kääriytyvät jalkakäytävillä toisiinsa turvaa ja lämpöä hakien.

Port au Princessa valtava kuilu pienen rikkaan vähemmistön ja köyhän muun kaupunkilaisväestön välillä korostuu, mutta maaseudulla koulujärjestelmän puutteet näkyvät ehkä vieläkin selvemmin.

"Maaseudulla lapsia ei myöskään satoaikoina päästetä kouluun, vaan heidän on työskenneltävä vanhempiensa apuna pelloilla ja viljelmillä. Yksi suuri ongelma toisaalta on se, että kouluja ei myöskään ole tai ne toimivat säälittävien resurssien turvin", Guy sanoo.

 
Valtiokoneisto palvelee eliittiä

Haitin esikouluista vain kaksi prosenttia on valtion rahoittamia, muut ovat yksityisiä. Peruskouluista yli 70 prosenttia ja lukioista yli 80 prosenttia on yksityisiä. Lasten koulutus Haitissa riippuu käytännössä siis lähes kokonaan vanhemmista ja heidän tuloistaan.

"Viimeisten 50 vuoden aikana kaikki vallassa olleet hallitukset ovat aloittaneet oman lukutaitokampanjansa ja useimmiten niiden yhteydessä on myös väitelty siitä, millä kielellä opetusta tulisi antaa, ranskaksi vai kreoliksi. Mikään näistä ohjelmista saanut paljoa aikaan", Guy kertoo.

Guyn mukaan ongelmien taustalla on epädemokraattisesti ja epäkansallisesti kehittynyt valtiokoneisto, joka on syntymästään saakka palvellut ainoastaan maan pinetä eliittiä ja viis veisannut maan kehittämisestä ja kansalaistensa hyvinvoinnista.

"Haitissa hallitukset eivät myöskään ole olleet järin kiinnostuneita parantamaan kansalaistensa perusoikeuksia sen koommin koulutuksen kuin terveydenhuollonkaan osalta. Niitä ei myöskään ole kiinnostanut infrastruktuurin kehittäminen eikä ympäristömme suojelu. Perusasioihin on suunnattu valtion varoja minimaalisen pieniä summia."

Seuraus tästä on se, että Haiti on ainoa läntisen pallonpuoliskon maa, jonka YK sijoittaa kehitystilastossaan kaikkein alimpaan "vähiten kehittyneiden maiden" kastiin.

© Muista tekijänoikeudet