Guatemala:
Rauhanprosessi vaarassa - Guatemalassa rikotaan yhä ihmisoikeuksiaMaailman Sivu (24.06.1998 - Jukka Aronen) YK:n Guatemalaan lähettämän ihmisoikeusvaltuuskunnan kesäkuussa julkistaman selvityksen mukaan maassa rikotaan yhä ihmisoikeuksia räikeästi. Vuoden 1997 heinäkuun ja kuluvan vuoden maaliskuun välisenä aikana Guatemalassa tehtiin 1842 ihmisoikeusrikkomusta.
YK-valtuuskunnan mukaan Guatemalan hallituksen turvallisuusjoukot ja armeija syyllistyivät useissa tapauksissa laittomiin teloituksiin ja väkivaltaisuuksiin. Valtuuskunnan tehtävänä on seurata Guatemalan rauhanprosessin edistymistä.
Vielä huhtikuussa YK kehui Guatemalan tilannetta. Se poisti maan ihmisoikeusrikkojien listalta. Muutamaa päivää myöhemmin katolisen kirkon asettaman, sisällissodan aikaisia ihmisoikeusrikkomuksia tutkivan komitean puheenjohtaja Juan Gerardi murhattiin raa'alla tavalla. Arkkipiispa Gerardi oli juuri ehtinyt esittää komiteansa tutkimustulokset julkisuudessa.
Komitean mukaan sisällissodan ihmisoikeusrikkomuksista vastuussa olivat pääasiallisesti sekä armeija että URNG-sissiliike. Armeijan osuudeksi rikoksista arvioitiin 80 prosenttia. Sissit puolestaan olivat syyllisiä yhdeksässä prosentissa tapauksista. Sodan aikana kuoli noin 140 000 ihmistä. Hallitus ja URNG-sissit laskivat aseensa puolitoista vuotta sitten 36-vuotisen sisällissodan päätteksi.
Arkkipiispan murha oli paha isku Guatemalan rauhanprosessille. Vuoden 1996 joulukuussa allekirjoitetun rauhansopimuksen tarkoituksena on tuoda vakautta maahan. Sen avulla pyritään tunnustamaan intiaanien oikeudet, jakamaan uudelleen maata ja pienentämään armeijan kokoa. Murhan jälkeen moni guatemalalainen on menettänyt uskonsa rauhaan. Yleisesti epäillään, että hallituksen turvallisuusjoukot suojelevat syyllisiä.
Myös usko politiikkaan on mennyt. Viime presidentinvaaleissa vuonna 1995 uurnilla kävi vaivaiset 40 prosenttia äänioikeutetuista. Viime kunnallisvaaleissa tämän vuoden kesäkuussa äänestysprosentti oli yhtä pieni. Muun muassa useat suuret intiaaniyhteisöt jättivät äänestämättä.
Intiaanien oma poliittinen järjestäytyminen on Guatemalassa melko uutta. Vaikka he ovat perinteisesti suhtautuneet politiikkaan varautuneesti, paikallistasolla intiaanit ovat voittaneet kunnanjohtajien paikkoja, mm. maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Quetzaltenangossa. Kansallisen tason yhtenäinen toiminta on kuitenkin vielä heikkoa.
Rauhanprosessin onnistumisen kannalta on keskeistä, miten Guatemalan alkuperäiskansojen asemaa onnistutaan parantamaan. Eri maya-intiaaniyhteisöt muodostavat noin kaksi kolmasosaa maan väestöstä. Intiaaneista peräti 93 prosenttia elää köyhyydessä, kun maan kaikkien kansalaisten kohdalla luku on noin 75 prosenttia.
© Muista tekijänoikeudet