Maailman Sivu (IPS 16.12.1998 - Boothan Sakanond) Länsimaat harkitsevat Burman sotilasjuntan "lahjomista" noin miljardin dollarin apupaketilla, jotta se suostuisi aloittamaan vuoropuhelun maansa opposition kanssa. Suunnitelma herättää epäilyksiä kaikilla tahoilla.
Arvostelijoiden mielestä hanke tarkoittaa hyvää, mutta on Burman tilanteen valossa äärimmäisen naiivi. Toisaalta se kertoo kansainvälisen yhteisön kasvavasta turhautumisesta.
YK:n apulaispääsihteeri Alvaro de Soto tarjosi rahaa vastineeksi poliittisen vapauden lisäämisestä äskettäisellä käynnillään Burman pääkaupungissa Rangoonissa, kertoi International Herald Tribune -lehti marraskuun lopulla.
Lehden mukaan YK:n Burman-erikoislähettiläs de Soto esitteli Burman sotilastiedustelun päällikölle Khin Nyuntille raha-avun ehdot. Niihin kuuluvat kaikkien poliittisten vankien vapauttaminen ja liikkumisvapauden turvaaminen opposition johtajalle Aung San Suu Kyille sekä muille kansallisen demokratialiiton (NLD) aktiiveille.
Rahat tulisivat Maailmanpankilta ja ne kanavoitaisiin Burmaan YK:n välityksellä. Arvioiden mukaan Burmassa on noin 1 300 poliittista vankia, joista 600 kuuluu NLD:hen.
Ajatus Burman raha-avusta tuli alkujaan esille lokakuun puolivälissä Chilston Parkissa Kaakkois-Englannissa pidetyssä tapaamisessa. Sen järjesti Britannian ulkoministeri, ja mukana oli diplomaatteja yli 40 maasta.
Osanottajien joukossa oli viisi Rangoonissa toimivaa suurlähettilästä, jotka edustivat Australiaa, Japania, Filippiinejä, Britanniaa ja Yhdysvaltoja, sekä muun muassa Thaimaan apulaisulkoministeri Sukhumband Paribatra.
Thaimaan lehtien mukaan Sukhumband piti ajatusta taloudellisesta tuesta oikean suuntaisena. "Aloite ei saa aikaan mullistavia muutoksia Burmassa, eikä se avaa poliittista umpikujaa silmänräpäyksessä", hän kuitenkin huomautti.
Valtion rauhan ja kehityksen neuvostoksi itseään kutsuva Burman sotilasjuntta on myös reagoinut varovasti. YK-lähteiden mukaan kenraaliluutnantti Khin Nyunt oli pyytänyt lisää aikaa vastauksen antamiseen neuvotellakseen muiden juntan jäsenten kanssa.
Burman demokratiaa puolustavat järjestöt suhtautuvat aloitteeseen vahvoin epäilyksin. Ne eivät kuitenkaan ole antaneet asiasta julkisia lausuntoja, koska hankkeessa on mukana myötämielisiä kansainvälisiä järjestöjä ja ulkomaiden hallituksia. Suu Kyitä lähellä oleva lähde sanoo, että oppositiojohtaja ei halua antaa ehdotukselle liikaa painoarvoa.
"Chilston Parkin aloite on uskomattoman naiivi, jos se olettaa Burman juntan muuttavan tällä tavoin asennettaan", sanoo eräs burmalaisten opiskelijoiden demokratialiikkeen johtajista.
Jotkut demokratialiikkeen aktivistit pelkäävät, että sotilasjuntta voi hyväksyä tarjouksen ja vapauttaa poliittisia oloja tilapäisesti saadakseen rahat. Sen jälkeen palattaisiin taas vanhaan komentoon.
"Jos tämä miljardin dollarin (noin viisi miljardia markkaa) paketti auttaa junttaa pysymään vallassa, se otetaan ilman muuta vastaan", arvioi eräs maanpaossa elävä NLD:n kansanedustaja.
Tarjottu rahasumma paljastaa, että sen ehdottajat ovat perehtyneet asiaan huonosti, tarkkailijat arvioivat. Heidän mukaansa miljardi dollaria on aivan liikaa Burmalle, jonka vuotuinen bruttokansantuote jää alle 300 miljoonan dollarin (1,5 miljardia markkaa).
Ehdotuksen tekijät ovat sittemmin selittäneet, että summa on vasta ehdotelma, ja lopullinen rahamäärä tulee hioa kaikkien osapuolten neuvotteluissa.
Sen jälkeen, kun Burman sotilaat tukahduttivat demokratialiikkeen raa'asti 1988, monet länsimaat ovat Yhdysvaltain johdolla kohdistaneet Burmaan talouspakotteita.
Kaakkois-Aasian maiden järjestö Asean puolestaan valitsi "rakentavan sitomisen" politiikan ottamalla Burman mukaan. Monien mielestä se oli liiallinen tuen osoitus maan juntalle.
Kumpikaan lähestymistapa ei ole saanut Burman johtoa palauttamaan valtaa 1990 valitulle parlamentille. Sen sijaan sotilaat ovat vain kiristäneet otettaan pitkin 1990-lukua ja lähettäneet tuhansia vastustajiaan telkien taakse. Monien kohtalona on kidutus ja kuolema.
Ajatus juntan lahjomisesta näyttää syntyneen sen jälkeen kun Aasiaan iski talouskriisi, joka on koetellut ankarasti Burman taloutta.
Vaikka Chilston Parkin kokoukseen osallistui edustajia myös Yhdysvalloista ja useista Aasian maista, jotkut tarkkailijat näkevät hankkeen ensi sijassa Britannian ja muiden Euroopan maiden aloitteena.
"Yhdysvaltojen, Thaimaan ja eräiden muiden Euroopan ulkopuolisten maiden edustajien läsnäolo lisäsi aloitteen uskottavuutta. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään siitä, että kyseessä on myös eurooppalaisten yritys vahvistaa omaa riippumatonta Burman-politiikkaansa", sanoo Bangkokissa toimiva kansainvälinen ihmisoikeusaktivisti.
Euroopan unioni (EU) otti äskettäin Yhdysvaltain kanssa yhteen Kambodzhan tiimoilta. EU halusi hyväksyä Kambodzhan heinäkuisten vaalien tulokset ja edistää poliittista vuoropuhelua vastakkaisten leirien välillä. Yhdysvallat taas pyrki tuomitsemaan vaalit vilpillisiksi.
Burma-aloitteen taustoista huolimatta myös diplomaattipiireissä pidetään sen onnistumisen mahdollisuuksia vähäisinä.
Monet toivovat sen sijaan lisää poliittisia aloitteita Burman oppositiolta, jotta se voisi kammeta juntan vallasta vaikkapa mobilisoimalla kansanliikkeen, ellei muu auta.
"Burmassa ei voi tapahtua merkittäviä muutoksia, ellei kotimainen oppositio saa poliittista strategiaansa terään ja haasta sotilasjunttaa", huomauttaa Rangoonissa toimiva aasialainen diplomaatti.
Hänen mukaansa ulkopuolisten ponnistelut, tulivatpa ne keppien tai porkkanoiden muodossa, auttavat vain pönkittämään juntan syytöksiä siitä, että maan demokratialiike on "maatamme horjuttamaan pyrkivien ulkomaisten voimien sätkynukke".
© Muista tekijänoikeudet