Maailman Sivu (IPS 26.09.1998 - Dilip Hiro) Ampumalla 70 risteilyohjusta Taleban-sissiliikkeen valvomalle alueelle Afganistaniin Yhdysvallat potkaisi Keski-idän shakkilaudan kumoon levittäen nappulat ympäriinsä. Se tapahtui alueen tilannetta ajatellen vähintäänkin herkällä hetkellä.
Yhdysvallat iski 20. elokuuta ohjuksillaan kuuteen koulutusleiriin Afganistanissa Khostin ja Jalalabadin kaupunkien lähellä. Isku surmasi ainakin 28 ihmistä ja murskasi kuvitelmat siitä, että Yhdysvallat pikapuoliin tunnustaisi Taleban- sissiliikkeen Afganistanin hallitsijaksi, vaikka sen valvonnassa on jo noin 90 prosenttia maasta.
Ohjusisku pirstoi myös yhdysvaltalaisen öljy- ja kaasuyhtiön Unocalin haaveet 1 400 kilometrin mittaisen ja yli 10 miljardia markkaa maksavan putken vetämisestä Turkmenian kaasukentiltä Afganistanin läpi Pakistaniin.
Pahiten ohjusisku vaurioitti kuitenkin Yhdysvaltain, Pakistanin ja Saudi-Arabian liittoa, joka on tosiasiallisesti ollut olemassa siitä asti, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin 1979. Taleban on perimmiltään Pakistanin ja Saudi- Arabian luomus, joten ne eivät voi hyväksyä Yhdysvaltain iskuja sissien valvomille alueille.
Lisäksi Yhdysvaltain hyökkäys on omiaan vahvistamaan Talebanin otetta Afganistanista, jonka kansaa ulkoinen uhka yhdistää. Isku heikensi vastaavasti Burhanuddin Rabbanin johtamaa Talebanin-vastaista liittoutumaa. Monet ulkovallat tunnustavat Rabbanin yhä Afganistanin presidentiksi.
"Jostakin Pohjois-Afganistanista" lähetetyssä radiolausunnossaan Rabbani kiitteli Yhdysvaltain toimia ja pahoitteli, että ne eivät menneet tarpeeksi pitkälle. Tällaiset lausunnot eivät lisää Rabbbanin kannatusta tavallisten afganistanilaisten keskuudessa olipa näiden poliittinen kanta mikä tahansa.
Yhdysvaltain isku vahingoitti myös Pakistania diplomaattisesti. Pääministeri Muhammad Nawaz Sharifin on pakko ottaa etäisyyttä USA:n toimiin ja afganistanilaisen "terrorismin" todellisuuteen. Pakistan on julistanut torjuvansa "terrorismin kaikissa muodoissaan", mutta vihastuneensa myös Yhdysvaltain iskuista "puolusteltiinpa niitä miten tahansa".
Pakistanin tiiviit suhteet Afganistanin muslimisisseihin, joista sittemmin syntyi Taleban, juontavat juurensa kahden vuosikymmenen taa. Pakistan on viime aikoina auttanut Talebania laajentamaan valtaansa Afganistanissa toivoen, että alueen poikki syntyy kauppareittejä Keski-Aasiaan.
Pakistanin poliittisen ja sotilaallisen eliitin sekä älymystön keskuudessa vaikuttaa vahva Afganistanin-mielinen ryhmä, jonka jäsenistä monilla on etuja vaalittavanaan maiden välisessä tuottoisassa huumekaupassa. Yhdysvaltain iskussa kuoli useita pakistanilaisia, jotka olivat ilmeisesti saamassa sotilaskoulutusta liittyäkseen Intian-vastaiseen sissisotaan Kashmirissa.
Samaan aikaan Pakistanin hallitus on kuitenkin auttanut innokkaasti Yhdysvaltoja Nairobin ja Dar es Salaamin pommi-iskujen tekijöiden etsinnässä. Syynä tosin lienee se, että Pakistan on toivonut avuliaisuuden lieventävän talouspakotteita, joilla Yhdysvallat rankaisee sitä toukokuisten ydinkokeiden vuoksi.
Taleban puolestaan on torjunut Yhdysvaltain pyynnöt luovuttaa saudiarabialainen Osama bin Laden, jota pidetään USA:n lähetystöihin Afrikassa tehtyjen terrori-iskujen isänä.
Ei ihme, että Pakistanin pääministeri Sharif on julkisesti pyytänyt Yhdysvaltain presidenttiä Bill Clintonia pidättymään uusista iskuista väitettyjä "terroristileirejä" vastaan Afganistanissa. Sharif ehdottaa neuvottelutietä ja tarjoutuu välittäjäksi Yhdysvaltain ja Talebanin kesken.
Sharif ei missään nimessä halua, että Yhdysvallat loukkaa uudelleen Pakistanin ilmatilaa. Näin tapahtui Afganistanin pommituksen yhteydessä, ellei sitten Pakistan ollut antanut salaa lupaa siihen.
Ennen ohjusiskuja alueen yli lensi silminnäkijöiden mukaan lentokoneita, mikä viittaa siihen, että Yhdysvallat tuki mereltä ammuttuja ohjuksiaan lentämällä miehitetyillä pommikoneilla Pakistanin yläpuolella.
Ottaen huomioon Pakistanin ja Intian ydinkoekilpailun kiristämät välit, voisi olettaa, että Yhdysvallat ilmoitti Pakistanille ennalta pommittajiensa tulosta. Jos Pakistan olisi yllättäen havainnut ilmatilassaan vieraita ohjuksia ja pommikoneita, se olisi voinut päätellä Intian ryhtyneen hyökkäykseen. Seuraukset olisivat saattaneet olla hirmuiset.
Yhdysvaltain ohjusiskut sotkivat myös Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen suunnitelmia. Kovimman kolhun sai Turkmenia, jonka öljyputkihaaveet haaksirikkoituivat.
Turkmenia ei lähettänyt edustajaansa Uzbekistanin pääkaupunkiin Tashkentiin, jonne kokoontui kaksi päivää ohjusiskun jälkeen muiden Keski-Aasian maiden eli Kazakstanin, Kirgisian, Tadzhikistanin ja isäntämaan Uzbekistanin edustajia pohtimaan yhteistä rektiota Afganistanin tapahtumiin.
Moskovassa presidentti Boris Jeltsinin julkinen suuttumus USA:n yllätysiskuista vei hetkeksi huomiota pois maan talouden kaaoksesta, mutta enempää siltä taholta tuskin on odotettavissa.
Iran kiirehti tuomitsemaan Yhdysvaltain iskut Afganistaniin ja Sudaniin, mutta silläkin on hiukan suhtautumisvaikeuksia.
Kaksi päivää ennen iskuja Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ali Khamenei väitti Talebanin sissien olevan "alhainen ja arvoton joukkio, joka ei ymmärrä sen enempää islamia kuin politiikkaakaan". Khamenein mukaan Talebanin on luonut Iranin vihollinen Yhdysvallat lisätäkseen jännitystä Iranin itärajalle.
Yhdysvaltain iskut Afganistaniin ovat vaientaneet Iranin syytökset ja pakottaneet sen puolustamaan Talebania. Iran toimii parhaillaan 55 maan muodostaman islamilaisen konferenssin (ICO) puheenjohtajana. Se harkitsee järjestön ulkoministerikokouksen kutsumista koolle käsittelemään kahteen islamilaiseen maahan kohdistuneita hyökkäyksiä.
Talebanin hallituksen ei ole toistaiseksi sallittu ottaa Afganistanin paikkaa ICO:ssa. Toinen USA:n hyökkäyksen kohde, Sudan, on kuitenkin järjestön jäsen ja läheisissä väleissä Iraniin.
Kutsuuko Iran ICO:n koolle riippunee viime kädessä Saudi- Arabian reaktioista. Saudit ovat viime aikoina rakentaneet siltoja Iranin suuntaan, mutta toisaalta he ovat aina olleet haluttomia järjestämään avoimesti Yhdysvaltain-vastaista toimintaan.
Aiemman kokemuksen valossa arvioiden Saudi-Arabia tyytyy todennäköisesti sivuuttamaan tapahtumat vaieten.
© Muista tekijänoikeudet