Sierra Leone:
Siviilit - onko heitä?

Maailman Sivu (Pakolainen 3-2000 - Mika Vehnämäki) Sierra Leonen näännyttävä sisällissota ei ota loppuakseen. Yhdeksänvuotisen sodan aikana noin 50 000 ihmistä on tapettu ja lähes puoli miljoonaa paennut maasta. Pakolaisten ahdinko köyhissä naapurimaissa on suuri. Nyt YK yrittää saada maailman köyhimmän maan kriisin hallintaansa rauhanturvaajien avulla.

Sierra Leonen sisällissota alkoi vuonna 1991. Tuolloin RUF (Revolutionary United Front)-sissiliike nousi aseisiin maan korruptoitunutta hallitusta vastaan. Yhdeksän julman vuoden aikana Sierra Leonen hallitus on vaihtunut kahdeksan ja valtionpäämies viisi kertaa.

Silloinen presidentti Joseph Momoh sai väistyä vuonna 1992. Hänen syrjäyttäjänsä, kapteeni Valentine Strassner hallitsi lähes neljä vuotta. Vuoden 1996 palatsivallankaappauksessa Julius Maada Bio puolestaan siirsi vallan nopeasti järjestettyjen vaalien voittajalle Ahmad Tejan Kabbahille.

Toinen, pienempi vastarintaliike AFRC (Armed Forces Revolutionary Council) ajoi yhdessä RUF:n kanssa Kabbahin maanpakoon seuraavana vuonna. Valtionpäämieheksi istutettiin majuri Johnny Paul Koroma. Loppuvuodesta 1997 Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS määräsi Sierra Leonelle taloudellisia pakotteita, joiden se toivoi patistavan riitapukarit yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Turhaan. Vuoden 1998 alussa ECOWAS:n sotilaallinen osasto ECOMOG sekaantui konfliktiin rauhanturvaamisen nimissä. Sen onnistui karkottaa AFRC:n ja RUF:n yhteinen sotilasjuntta pääkaupungista Freetownista. Syrjäytetty presidentti Kabbah palasi hoitamaan virkaansa.

Rauha näytti jo olevan mahdollinen. Heinäkuussa 1998 YKnlähetti sotilastarkkailijoita valmistelemaan tulitaukoa. Suuria toiveita herättänyt rauhansopimus allekirjoitettiin viimein Togon pääkaupungissa Loméssa 7.7.1999.

Tämän vuoden keväällä tulitauko kuitenkin murtui. Rauhansopimus olisi taannut neljä ministerinpaikkaa RUF:lle ja varapresidenttiyden sissiliikkeen vihatulle johtajalle Foday Sankohille. Lisäksi sopimuksessa oli lupaus, että RUF:ää ei syytetä mistään sodan aikaisista julmuuksista, mistä ihmisoikeusjärjestöt olivat järkyttyneitä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Sankohille. RUF nousi takaisin aseisiin.

Kansainvälinen yhteisö on asettunut tukemaan länsimielistä presidentti Ahmad Tejan Kabbahia. YK:n UNAMSIL- ja länsiafrikkalaiset ECOMOG-rauhanturvaajat ponnistelevat yhdessä rauhan rakentamiseksi Sierra Leoneen. Rauhanturvaajat ovatkin joutuneet kiperiin tilanteisiin tämän tästä: toukokuussa 500 rauhanturvasotilasta vietti muutamia viikkoja RUF:n vankina, kesäkuussa taas 235 YK-sotilasta ajautui saarroksiin maan itärajalla. Myös entisen vastustajan Johnny Paul Koroman 15.000-päinen Kamajor-ryhmä taistelee Kabbahin joukkojen rinnalla. Länsimaista erityisesti Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat ilmaisseet myötämielisyytensä nykyisen valtiojohdon puolesta. Iso-Britannia on lähettänyt omia sotilaitaankin Sierra Leoneen, jotka tosin ovat vakuuttaneet olevansa vain evakuoimassa länsimaisia ihmisiä.

RUF-sissiliike hallitsee Sierra Leonen pohjois- ja itäosien timanttikaivoksia. Foday Sankohin onkin arveltu pitävän kynsin hampain kiinni juuri maan timanttivaroista, sillä mikään politiikka tai ideologia ei tunnu selittävän RUF:n sitkeää sotaintoa. Naapurimaan Liberian suosiollisella avustuksella RUF on kyennyt myymään timantteja länteen ja rahoittamaan aseellista seikkailuaan. Liberia on puolestaan toimittanut aseita Sierra Leoneen. Liberian presidentti Charles Taylor, joka on Sankohin hyvä ystävä, on pitänyt huolen siitä, että Liberialle tuottoisa timanttien salakuljetus on voinut jatkua. Myös Burkina Fasoa on syytetty aseiden myymisestä RUF:lle.

Yhdeksänvuotisen sodan saldo on 50 000 ruumista ja satojatuhansia pakolaisia. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin 450 000 sierraleonelaista elää pakolaisina Guineassa, Liberiassa, Norsunluurannikolla, Gambiassa ja Nigeriassa. Tänä aikana Sierra Leone on pudonnut kansainvälisissä tilastoissa maailman köyhimmäksi maaksi, sikäli kun sodan melskeessä elävien ihmisten olosuhteita kyetään ylipäätään arvioimaan.

Pelätty RUF on kylvänyt kauhua siviiliväestön keskuudessa. Sen brutaaliudesta kertoo hyvin tavaramerkiksi noussut raajojen amputointi. Erityisesti lapset ovat saaneet kantaa sodan raskaimman taakan. Sissit ovat pakottaneet nuoria tyttöjä seksiorjikseen ja jopa 8-vuotiaita pikkupoikia voi nähdä aseistautuneina taistelijoiden riveissä. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ylivoimaisesti suurin osa ihmisoikeusloukkauksista on RUF:n käsialaa, vaikka Kabbahin armeija ja ECOMOG-joukotkaan eivät selviä täysin puhtain paperein.

Vaikka rauhanponnistelut ovat toistaiseksi valuneet kuin hiekka sormien lomitse, voivat asetelmat muuttua radikaalistikin milloin tahansa. Äskettäin nimittäin brittisotilaat pidättivät Foday Sankohin. Jos RUF haluaa saada sanansa kuuluviin valtakunnan politiikassa, se voi onnistua jopa paremmin ilman Sankohia. Jos taas RUF:ää kiinnostaa enemmän timanttien salakuljetus, ei Sankohin pidätyksellä ole ehkä suurtakaan merkitystä. Tavalliset sierraleonelaiset, jotka eivät tunne olevansa sen koommin hallituksen kuin varsinkaan RUF:n kannattajia, ovat jo lopen kyllästyneitä sotaan ja alituiseen pelkoon.

© Muista tekijänoikeudet