Lapset sotivat aikuisten sotia

Maailman Sivu (Pakolainen 4-1998 - Eeva Simola) Ainakin 300 000 lasta taistelee aikuisten vihamielisyyksissä. Satojatuhansia muita on värvätty armeijoihin tai aseistautuneisiin oppositioryhmiin. Lapsisotilaat ovat 15-18-vuotiaita, nuorimmat vain kymmenen.

"Automaattiaseet yleistyvät nopeasti. Ne on kehitetty kevyiksi, hyvin nuoretkin lapset jaksavat kantaa ja käyttää niitä", YK:n lasten ja aseellisten selkkausten erityislähettiläs Olara Otunnu totesi uutistoimisto IPS:n mukaan lokakuisessa raportissa. Taistelujen lisäksi lapsia käytetään haavoittuneiden hoitajina, kantajina, kokkeina ja lähetteinä, miinanraivaajina, vakoilijoina ja itsemurhaiskujen tekijöinäkin.

Lapset alistuvat kuriin ja tottelevat pelosta. Heille juotetaan viinaa tai annetaan huumeita, jotta he voittavat pelkonsa. Usein heitä alistetaan fyysiselle tai seksuaaliselle väkivallalle. Lasten fysiikka kärsii kuormien kantamisesta. Eniten lapsisotilaat tietysti kärsivät niistä teoista, joita he joutuvat tekemään tai näkemään. Kun he eivät enää kestä, he tekevät murhan tai itsemurhan.

Esimerkiksi Sri Lankassa enemmistö tamilitiikerien sisseistä on lapsia, minkä sissit kiistävät. Unicefin mukaan ongelmaan on vaikea puuttua, kun virallisesti sissiryhmää ei ole. Tutkimuksen mukaan moni lapsisissi yrittää pakoa tai tottelemattomuutta: seurauksena on kammottavia rangaistuksia, kiristystä, tappouhkauksia.

Burmassa pojat kasvatetaan kunnioittamaan sotilasjohtajia ja pitämään sotilaspalvelusta miehekkäänä. Images Asia -kansalaisjärjestö raportoi 1997, että hallituksen tatmadaw-joukot vievät jopa 7-vuotiaitakin etnisiä (orpo-?)poikia kotoa lojaalisuuskoulutukseen, minkä jälkeen heidät pakotetaan sotilaiksi. Ellei syntymiä ole rekisteröity eikä syntymätodistusta ole, poikien taustan selvittäminen on vaikeata.

Pakolaislapsia värvätään

Tuhansia pakolaispoikia ja -nuorukaisia ja paluumuuttajia on pakotettu, ryöstetty tai värvätty hallitusten armeijoihin tai oppositiojoukkojen riveihin.

Pakolaispojat ja pakolaisleirien nuorukaiset voivat liittyä armeijaan vapaaehtoisestikin: he saavat ruumiillista suojelua, ruokaa, huoltoa. He saattavat ehkä uskovat armeijan "asiaan". Osa lapsista lähtee kostaakseen läheisensä kuoleman. Jotkut taas lähtevät tienestin toivossa, jotkut seikkailemaan.

Joissakin selkkauksissa käytetään myös pakolaistyttöjä ja nuoria naisia. He ovat leirillä poikia heikommassa asemassa: tietyissä kulttuureissa heidät hylätään tai heitä pahoinpidellään. Opetusta ei anneta.

He taistelevat Afganistanissa, Algeriassa, Angolassa, Bosniassa, Burmassa, Burundissa, Kambodzhassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Liberiassa, Mosambikissa, Ruandassa, Sierra Leonessa, Somaliassa, Sri Lankassa, Sudanissa...

YK:n pakolaisjärjestön eli pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan ei pakolaista eikä- aikuista saa pakottaa asepalvelukseen. Heidän pakottamisensa rikkoo periaatetta, jonka mukaan pakolaiset ovat turvapaikkamaassaan ulkopuolisia, asiaan sotkeentumattomia.

Kun pakolainen lähtee vapaaehtoisena armeijaan tai selkkaukseen, hän ei enää voi nauttia UNHCR:n suojelusta. Pakolaislapset ovat poikkeus: heidän ei katsota olevan vastuussa toimistaan, sillä heidät saatetaan pakottaa aseisiin. Heidän ei katsota kantavan vastuuta teostaan, vaikka he tarttuisivat aseisiin vapaaehtoisestikin.

Pakolaislapsia suojeltava

Melko tarkkaan puolet (52 prosenttia) maailman pakolaisista on lapsia. Vain kaksi sadasta pakolaisnuoresta saa muodollista koulutusta tai ammattiopetusta.

Pakolaisuudessa lapsen kaikenpuolinen kehitys voi vahingoittua. Häiriöt pahenevat, jos lapsi kärsii tai näkee kidutusta, perheenjäsenten murhia tai muita pahoinpitelyn tai väkivallan muotoja. Etenkin pakolaisleireillä yksikseen elävät lapset ovat vaarassa.

Pakolaislapsia on suojeltava armeijaan värväykseltä. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun mukaan suojelua helpottaa pakolaisleirin siirto pois alueelta, jolla asevoimat voivat tunkeutua leirille. Jos pakolaisleirin henkilökuntaa ja vartijoita lisätään, he voivat paremmin valvoa lapsia ja estää värväystä. Poliittiset ja sotilasjohtajat on saatava olemaan värväämättä lapsia sotilaiksi ja vapauttamaan ne lapset, jotka he ovat jo värvänneet. Tukena voi käyttää myös pakolaislasten värväyksen tuomitsemista julkisesti.

YK:ssa Unicef johtaa sotilaina käytettyjen pakolaislasten palauttamista ja kuntouttamista. Ugandassa kansalaisjärjestöt ja Unicef yhdessä antavat lapsille rauhankasvatusta, ja lapsisotilaita integroidaan yhteisöihin ja kuntoutetaan. Heidän värväystään pyritään estämään luku- ja kirjoitustaidon opetuksella, johon liittyy tulonhankintataitojen opetusta, opettajien koulutusta, omatoimisia oppikouluja ja ympäristö- ja rauhankasvatusta. Koulunkäynti on tärkeätä suojelua: pojat pysyvät erossa aseista ja tytöt kaduilta ja samalla tulee tarpeellista jäntevyyttä leirin päivään.

Lapsen värväys on sotarikos

Alle 15-vuotiaan lapsen värväys sotilaaksi tai sissiksi ylipäätään kansainvälisen oikeuden ja lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista. Roomassa sovittiin heinäkuussa uuden kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perustamisesta. Sen mukaan alle 15-vuotiaan käyttämisestä sodassa tai selkkauksessa tuomitaan sotarikoksena: kuolema tai elinikäinen vankeus käyttäjälle.

Unicefin mukaan alle 18-vuotiaita lapsia ei pidäkään tuomita sotarikoksista eikä kutsua todistajiksi vastoin etuaan aikuisten lietsomassa vihanpidossa. Vaikka lapsi lähtisi sotaan hengissä pysyäkseen tai perheensä kärsimykset kostaakseen, niin "vapaaehtoisuus" ei välttämättä lähde lapsen selkeästä harkinnasta.

Kansainvälisen oikeuden mukaan kukin valtio voi itse ratkaista, voivatko 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat toimia sotilaina. Jos niin päätetään, on vanhempia lapsia värvättävä ensin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa jokainen alle 18-vuotias on lapsi, vaikka eräissä kulttuureissa avioliitto järjestetään ja lapsia tulee paljon nuoremmille. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että he ovat henkisesti kypsiä aikuiseen arkeen edes rauhan vallitessa.

Sotilaan ikärajaan korotuksia

Vaikka lapseksi määritellään kaikki alle 18-vuotiaat, niin armeijaan ja selkkauksiin osallistumisen kohdalla ikäraja on vain 15. Nyt ikäraja aiotaan korottaa 18:aan. Sitä esitti YK:lle selonteon laatinut mosambikilainen Graca Marcel. Esitystä tukee lapsisotilaiden käyttöä vastaan kampanjoiva kansalaisjärjestöjoukko, mm. Amnesty International ja kansainvälinen Pelastakaa Lapset.

Ikärajan nostoa perustellaan lapsen oikeuksien lisäksi sillä, että lapsisotijat erottuisivat helpommin vanhemmista sotilaista. Teknisesti ikärajan korotus tapahtuu lapsen oikeuksien sopimukseen liitettävällä lisäpöytäkirjalla.

Muun muassa Yhdysvallat vastustaa ikärajan korottamista. YK tehostaa myös lapsisotilaiden värväyksen vastaista kampanjaansa, uutistoimisto IPS kertoi marraskuun alussa. YK ehdottaakin, ettei sen omiin rauhanturvajoukkoihin otettaisi alle 25-vuotiaita siviilipoliiseja ja sotilastarkkailijoita rauhanturvatehtäviin. Alaikärajan korottamisesta päätti pääsihteeri Kofi Annan lokakuun lopulla. Ikäraja koskee kaikista YK:n 185 jäsenmaasta lähetettäviä rauhanturvaajia.

YK:n rauhanturvaamistehtäviin lähetetään myös sotilaita eri maiden armeijoista. YK:n mukaan heidän pitäisi olla mielellään 21-vuotiaita, mutta ei ainakaan alle 18-vuotiaita.

- Minkähän ikäisiä Jugoslavian alueella toimineet suomalaiset marcocasagrandet ovat olleet?

© Muista tekijänoikeudet