Pakistan, lapsityö: Monta mutkaa pakistanilaislasten koulutiessä
Maailman Sivu (Työmaana maailma 1999 - Helena Lipponen) Pakistan on viime vuosina ollut voimakkaan kansainvälisen painostuksen kohteena lapsityövoiman käytön vuoksi. Silti on erittäin vaikeaa löytää mitään näyttöä siitä, että maan hallitus tekisi mitään todellista lapsityövoiman vähentämiseksi. Lainsäädännön uudistaminen ei riitä maassa, jossa korruptoitunut virkamiehistö ei valvo lakien noudattamista eikä vaadi rangaistuksia niille, jotka todistetusti toimivat vastoin lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Lapsityövoiman vastaista kamppailua käyvät lukuisat kansalaisjärjestöt enimmäksen ulkomaisen tuen turvin. Myös ay-liike on motivoitunut ja aktivoitunut parin viime vuoden kuluessa.
Pakistan on yksi maailman köyhimmistä maista. Väkiluku lähentelee jo 150 miljoonaa ja väestönkasvu on 3% vuodessa. Vain 20 prosenttia koko kansasta ja 10 naisista naisista on lukutaitoisia (arviot vaihtelevat). Kaksi kolmasosaa ihmisistä asuu maaseudulla. ILO arvioi vuonna 1997, että Pakistanissa on lapsityöläisiä 3,6 miljoonaa eli noin 18 prosenttia 10-14-vuotiaista käy kokopäivätyössä. Kansalaisjärjestöjen arvio lapsityöläisten määrästä on kuitenkin paljon enemmän, puhutaan jopa 20 miljoonasta.
Pakistanista tuodaan Suomeen kodintekstiilejä, vaatteita ja puuvillaa sekä nahkatavaroita. Kaikkien näiden tuoteryhmien valmistuksessa käytetään lapsityövoimaa.
Pakistan on feodaalinen yhteiskunta. Maanomistajat käyttävät lähes rajatonta valtaa tiloillaan työskenteleviin ihmisiin. Samanlaista käytäntöä harrastetaan myös erilaisissa yrityksissä kaupungeissa ja myös kodeissa työntekijät ovat yleensä ilman työsopimusturvaa ja erittäin pienellä palkalla. Maa on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja myös yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa. Valtion budjetista ei sotilasmenojen suuruuden vuoksi liikene rahaa sosiaaliturvaan ja koulujärjestelmän kehittämiseen.
Virkamiesten korruptoituneisuus ja veronkannon heikkous pahentavat tilannetta. Perusasteen opetusta saa 2/3 lapsista, keskiasteelle jatkaa alle kolmannes ja 150 miljoonan asukkaan maassa on vain 72.000 yliopisto-opiskelijaa.
Miljoonilta lapsilta koulu jää kesken jo perusasteella. Koulukirjat, koulupuvut ja muut tarvikkeet ovat miljoonille perheille liian kalliita, vaikka itse opetus olisikin ilmaista. Erityisesti maaseudulla kouluolot ovat surkeat ja matkat pitkiä, eikä koulupaikkoja ole läheskään kaikille lapsille. Niinpä mattokutomoissa, jalkapallo-ompelimoissa, metalliverstaissa, autokorjamaoissa, baareissa, tiilitehtaissa ja huoltoasemilla näkee lapsia työnteossa. Ja suuri osa työstä tehdään kodin seinien sisäpuolella alihankintana kappalepalkalla, joka on niin mitätön, että kaikki kynnelle kykenevät on valjastettu työhön.
Orjuutta myös tänään
Suuri osa lapsityöläisistä ja myös osa aikuisista on orjia. Jotkut perheet ovat tehneet orjatyötä sukupolvesta toiseen. Tiilitehtaissa lapset aloittavat jo 5-vuotiaina tiilimuottien täytön vanhempiensa apuna. Kouluikäisinä he hoitavat jo suvereenisti oman osuutensa. Kierre voi alkaa esimerkiksi niin, että sadekauden aikana, jolloin tiiliä ei voi tehdä, tehtaan omistaja myy perheelle ruokaa velaksi niin kalliseen hintaan, ettei perhe voi maksaa kaikkea sinä aikana, jonka on työssä. Kouluttamattomat ihmiset eivät edes ymmärrä tulleensa huijatuiksi.
Multanin mattokutomoissa on tuhansia lapsia työssä. Monet heistä tulevat ympäristön kylistä, joissa ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin. Nämä lapset joutuvat yöpymään työpaikoillaan ja pääsevät kenties kerran kuukaudessa käymään kotikylissään.
Lapsityövoima heikentää aikuisten työsuhdeturvaa, palkkoja ja muita työehtoja ja näin myös ay-liikettä, joka vahvempana voisi olla tärkeä tekijä taistelussa köyhyyttä ja ihmisten eriarvoisuutta vastaan. Myös ay-liikkeen sisällä tarvitaan vielä kuitenkin tietoisuuden lisäämistä ja asenteiden muuttamista. PNTLWF (Pakistan National Textile Workers´ Union) järjestää tekstiili- ja nahka-alan työntekijöitä, joista suurin osa asuu maaseudulla ja on luku- ja kirjoitustaidottomia. He ovat varsin vähän tietoisia yhteiskunnallisista asioista ja oikeuksistaan työntekijöinä. Tekstiilialan työntekijöihin kuuluu Pakistanissa laaja joukko ihmisiä maatyöläisistä (puuvillapellot, lampaankasvatus) tehdastyöntekijöihin. Murto-osa työntekijöistä on järjestäytynyt ja suuri osa toimii epävirallisen sektorin puolella tehden esimerkiksi kudontatöitä kotonaan.
Ammattiyhdistysliike on yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa pyrkinyt järjestämään lapsille koulutusta. Multanissa toimii kaksi ILO-IPEC-rahotteista koulua matonsolmijalapsille. Näitä hankkeita toteuttaa tekstiili- ja nahka-alojen liitto (PNTLGWF), joka on päässyt jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen kutomonomistajien ja lasten vanhempien kanssa lasten koulutuksesta niin, että 120 lasta saa olla puoli päivää koulussa.
SASK:n rahoittama koulu aloitti toimintansa maaliskuussa 1999. Hanketta rahoitetaan valtionavulla ja SASKin kannatusjäsenmaksuilla.On selvää, että nimenomaan koulutukseen satsaaminen kannattaa ja että koulutuksen avulla tuleville sukupolville annetaan mahdollisuus päästä irti köyhyydestä.
© Muista tekijänoikeudet