Energia, Kaakkois-Aasia:
Ydinvoimalobbausta Kaakkois-Aasian malliin
- yhtiöt ja hallitukset kouluttavat yhteistyössä kansaa

Maailman Sivu (07.12.1999 - Timo Kuronen)  Samalla kun länsimaiden ydinvoimalat hiipuvat, alan teollisuus etsii kuumeisesti markkinoita Aasiasta. Voimalakauppoja pohjustetaan laajamittaisella PR-kampanjoinnilla.

Mitä saa thaiperhe nähdä televisiosta lastenohjelmien välissä? Entä mitä saa pöydälleen thaimaalainen peruskoululainen lukuvuoden alkaessa? Kyllä, tietoiskuja ja lukujärjestyksiä! Ne ovat kuitenkin ydinvoiman PR-materiaalia. Propangandaksikin materiaalia voidaan kutsua, sillä kansalaisille jaettava ydinvoimatietous on varsin yksipuolista. Eikä Thaimaa ole yksin: myös Filippiineillä, Kaakkois-Aasian toisessa suhteellisen demokraattisessa valtiossa, hallitus kampanjoi yleisen mielipiteen muuttamiseksi.

Miksi talousahdingon pahoin runtelema Kaakkois-Aasia kiinnostaa lännen, lähinnä Pohjois-Amerikan ydinvoimateollisuutta? Eikö Tshernobylin haamu enää kummittelekaan aasialaisten päättäjien mielissä?

Aasian ydinvoimalliset ja -voimattomat

Yli 50 reaktorin Japanissa, ydinvoiman mallimaassa, voimalaonnettomuudet ja kansalaisten vastarinta ovat lähes lopettaneet voimaloitten lisärakentamisen. Niitä rakennetaan nyt lähinnä Etelä-Koreaan ja Kiinaan. Varsinkin Kiinan talouskasvu houkuttelee alan teollisuutta, apajilla ovat niin ranskalaiset, kanadalaiset kuin venäläisetkin. Myös Etelä-Aasiassa sekä Intian että Pakistanin 'rauhanomaiset' ydinenergiaohjelmat saivat uutta vauhtia viime toukokuun ydinasekokeiden jälkeen.

Kaakkois-Aasian alueella ei vielä ole yhtään kaupallista ydinvoimalaa, useita tutkimusreaktoreita kylläkin. Voimakkaan talouskasvun aikana investoitiin energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja vesivoimaan. Ukrainan Tshernobylin onnettomuus vaikutti ehkä taustalla.

Filippiiniläiset tosin saivat ydinvoimalan jo 1980-luvun puolivälissä diktaattori Marcosin aikana, mutta sitä ei koskaan avattu lahjus- ja teknisten ongelmien vuoksi. Bataanin voimalasta maksetaan kuitenkin pelkkiä lainanhoitokuluja 300.000 dollaria päivässä. Indonesiassa viime vuoden poliittistaloudellinen kriisi siirsi voimalasuunnitelmat hamaan tulevaisuuteen. Malesia on vakuutellut pysyttelevänsä ydinvoimattomana. Sen sijaan pohjoisempana Thaimaa ja Vietnam ovat ilmaisseet kiinnostuksensa ydinenergiaan.

Lobbareitten uudet perusteet

Koska Yhdysvalloissa ydinvoiman lisärakentaminen ei korkeiden vakuutusmaksujen ja tiukkien normien vuoksi enää kannata, reaktoreiden valmistajat kauppaavat tuotteitaan ulkomailla. Kotimaan ongelmat koettelevat myös Kanadan ja Ranskan teollisuutta. Uusia voimaloita ole vuosiin tilattu ja vanhoja suljetaan.

Kiinan suurmarkkinoiden ohella myös Kaakkois-Aasia nähdään potentiaalina. Talouslaman uskotaan menevän pian ohi ja kasvu vaatii uutta energiaa. Nyt YK:n ilmastokokousten jälkeen ydinvoimaa kaupitellaan sen puhtaudella. Se ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden tavoin kasvihuoneilmiötä. Lobbareitten onneksi suuret vesivoimahankkeet ovat monissa maissa vastatuulessa.

Ydinvoiman vakuutellaan olevan turvallista, sillä vuosikymmenten aikana maailman 437 voimalaa ovat tuottaneet vain "vähäisen määrän" radioaktiivista jätettä. Sähköntuotantokustannusten sanotaan olevan alhaisten ja kehitysmaat saavat teknologiasta paljon oheishyötyjä. Ydinpolttoaineen pitäisi riittämän lähes ikuisesti.

Ainakin Thaimaan ja Filippiinien hallitukset ovat napanneet syötin. Filippiineillä Marcosin ajan jälkeinen hallinto otti kielteisen kannan ydinvoimaan, mutta ote on lipsunut. Kaksi vuotta sitten kansalaisliike paljasti hallituksen kartoittaneen 10 mahdollista uuden voimalan sijoitupaikkaa. Sen jälkeen energiaministeriö, Filippiinien ydintutkimuslaitos ja valtion voimayhtiö ovat avoimesti kampanjoineet ydinenergian puolesta. Työssä auttaa amerikkalainen Westinghouse, joka vapautettiin aiemmin Bataanin voimalan korvausvastuista.

Thaimaassa Atomic Energy of Canada Ltd:n kauppamiehet lobbaavat Cando-reaktorin puolesta. Yhtiön Aasian alueen johtaja Therry Thomson kertoi taannoin Bangkok Postille, että kyseessä on pitkän tähtäyksen investointi Thaimaan tuleville sukupolville. "Candu-teknologian ainoa ongelma on se, että ydinvoimala on kallis ja thaimaalaisten on tehtävä kova päätös sen hankinnasta", Thomson totesi.

"Kansalaisten kouluttamista tarvitaan"

Kansan arvostama Thaimaan entinen pääministeri Anand Panyarachun ihmetteli viime marraskuussa kansalaisten epäluuloa ydinvoimaa kohtaan. Hänen mukaansa ilmaston lämpeneminen on paljon suurempi uhka kuin mahdollinen ydinvoiman turvattomuus. Anand jatkoi artikkelissaan: "Suuren yleisön ja paikallisväestön hyväksynnän saanti ydinvoimalle edellyttää jatkuvia toimia. Ratkaisevaa on, että yleisö ymmärtää eri energiamuotojen ympäristövaikutukset".

Vain muutama viikko myöhemmin aihe nousi taas lehtien otsikoihin. Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA järjesti Bangkokissa yhdessä paikallisten päälobbareitten, OAEP:n (Office of Atomic Energy for Peace) ja EGAT:n (Electricity Generating Authority of Thailand) kanssa ydinvoimakonferenssin. Samoihin aikoihin maan tiede-, teknologia- ja ympäristöministeriö kertoi suunnitelmistaan sisällyttää ydinvoimaoppi yläasteen oppikirjoihin.

Maan valtiollinen sähkömonopoli EGAT on ehtinyt PR-kampanjoinnissaan varsin pitkälle. Maan eteläisissä maakunnissa, josta voimalan sijoituspaikkaa on haettu, jaetaan ydinvoimaesitteitä ja –videoita mm. yleisissä kirjastoissa. Chumpornin provinssin eräästä merenrantakylästä EGAT on hankkinut jo maa-alueita sekä rakennuttanut kylään uuden päiväkodin!

Kyseenalaisinta kansalaisten "kouluttamista" lienee viivoittimien, lukujärjestysten ja kynien jakaminen kouluissa. Niissä kerrotaan, että ydinvoima ei saastuta. Lastenohjelmien välissä useilla TV-kanavilla esitetään kahdeksan minuutin pitiusta piirrettyä An Adventure Into the Nuclear World, "Seikkailu ydinmaailmaan". Animaation sankari häärää polttoainesauvojen ja jätekapseleitten kanssa ydinvoimalassa viheriöivien laidunten keskellä. Tarinassa kerrotaan, että radioaktiivinen jäte voidaan panna maan alle kuolemaan itsestään.

Uskooko kansa kaiken?

EGAT:n mukaan prosentti tai kaksi ydinvoimalaprojektin kokonaisbudjetista tarvitaan PR-toimintaan, 100-300 miljoonaa markkaa. Onkohan investointi kannattava?

Thaimaaseen on muodostumassa eräiden järjestöjen ja yliopistotutkijoiden vetämä ydinvoiman vastainen kansalaisliike. Se sai pontta maassa viime syksynä järjestetystä No Nukes Asia Forumista, johon osallistui aktiiveja sekä useista Aasian maiden että lännen kansalaisjärjestöistä. Osanottajat vierailivat kolmella paikkakunnalla järjestetyissä yleisötilaisuuksissa puhumassa ydinvoiman riskeistä ja todellisesta hinnasta.

Ainakin ehdotetuilla voimalapaikkakunnilla ihmetellään, miksi EGAT jakaa niin yksipuolista tietoa. PR-materiaali ei kerro uraanin ja ydinjätteen säteilyn terveysriskeistä tai kymmenien tuhansien vuosien puoliintumisajoista. Polttoaineen koko elinkaaren ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista vaietaan. Cando-reaktorin myyntimiehet eivät kerro thaimaalaisille, että saman yhtiön reaktoreita on Kanadassa suljettu turvallisuusongelmien ja liian korkeiden kustannusten vuoksi.

"Suurten hankkeiden puolestapuhujilla on pääsy mediaan", kertoo bangkokilaisen Chulalongkornin yliopiston tiedotusopin opettaja, tohtori Ubonrat Siriyuvasak. "Ydinvoimakysymys on olennainen. Jos huolestuneet tahot eivät paljasta informaation yksipuolisuutta, hankkeen kannattajat saavat kansan luottamuksen. Mutta vaikeuksia on odotettavissa, kun ihmiset huomaavat olleensa manipuloinnin kohteena."

Vastikään eteläthaimaalaiset nousivat joukolla protestoimaan uusia hiilivoimalahankkeita vastaan.

No Nukes Asia Forumin järjestelyistä vastanneen Alternative Energy Project for Sustainability –järjestön johtaja Watcharee Paolungthong yhtyy ajatukseen. "He käyttävät mediaa saadakseen kansan hyväksymään projektin, mutta kansan mielipidettä ei kysytä. Hallituksenhan pitäisi toimia kansan parhaaksi."

Thaimaan uuden perustuslain tulisi antaa paikallisyhteisöille päätäntävallan alueensa tulevaisuudesta. Mutta tosiaan, perustuslaki hyväksyttiinkin edellisen hallituksen kaudella…

© Muista tekijänoikeudet