VÄLIMEREN BREVIAARIO
2003, sidottu, kuvitettu, 292 s., ISBN 952-9646-70-4, kl 91, 40, 33 e Tilaa
Kari Klemelän J. A. Hollon palkinnon 2004 voittanut suomennos!
Bosnialais-italialaisen Predrag Matvejevicin Välimeren breviaario on kuin monitieteinen Välimeren risteily, joka tarkastelee alueen eri kansojen yhteisiä piirteitä, ruokakulttuuria, kauppaa ja merenkäyntiä, alueellisia tuoksuja, kasvistoa, esineistöä – kaikkea sitä, mikä on saanut eurooppalaisen ja islamilaisen kulttuurin kukoistamaan juuri siellä. Se tutkii aihettaan historiallisesti 1600-luvulle asti mitä erilaisimpien dokumenttien valossa ja valaisee uudella tavalla erilaisten kielellisten ja kulttuuristen ryhmien yhteistä kehitystä.
Värikkään kirjan runsas kuvitus perehdyttää lukijan kirjan aiheisiin vanhojen karttojen ja puupiirrosten myötä.
“Välimeren breviaariossa Matvejevic – – lukee nyt myös maailmaa, todellisuutta, ihmisten eleitä ja äänenpainoja, satamaviranomaisten tyylikäsityksiä, selittämätöntä tapaa jolla luonto muuttuu historiaksi ja taiteeksi, rannikon muotojen laajentumista arkkitehtuurin muodoiksi, oliiviöljyn piirtämiä rajoja, uskontojen leviämistä tai ankeriaiden vaellusta, merisanakirjojen ja kadonneiden kielten muistissa säilyneitä tarinoita ja kohtaloita, aaltojen ja meren kieltä, aaltojen ja satamalaiturien kieltä, slangeja ja murteita, jotka vaihtuvat huomaamatta ajassa ja paikassa – – .” Claudio Magris teoksen esipuheessa “Meren filologiaa”
Suomentanut Kari Klemelä
Kuvituksena runsaasti vanhoja karttoja, puupiirroksia, litografioita, jne.
Ranskan- ja kroatiankieliset alkuteokset Bréviaire méditerranéen / Mediteranski brevijar.
J. A. Hollon palkintolautakunnan perustelut 2004:
“Kroatialainen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkija Predrag Matvejevic (s. 1932) on hyödyntänyt ehtymättömän uteliaisuutensa ja laajan tietämyksensä kirjaksi, jonka voi sanoa omalla tavallaan kattavan Välimeren pitkän historian. Tähän historiaan kuuluu lukuisia jo unohtuneita kieliä, joiden jäänteitä tosin on yhä löydettävissä monien esineiden ja paikkojen nimissä, jos niitä vain osaa etsiä. Tämä on vaatinut erityistä tarkkaavaisuutta ja syvällistä paneutumista myös suomentajalta.
Välimeren breviaario on tätä ennen käännetty parillekymmenelle kielelle. Kirja ilmestyi alkuaan vuonna 1987 nimellä Mediteranski brevijar. Siitä on eri versioita; Kari Klemelä käytti 1991 julkaistua kroatiankielistä laitosta, mutta Matvejevicin ehdotuksesta hän täsmensi suomennostaan siltä osin kuin muutoksia oli tehty vuoden 1992 ranskannokseen, vuonna 2000 julkaistuun sloveninnokseen ja vielä vuonna 2002 julkaistuun uuteen kroatiankieliseen painokseen.
Välimeren breviaario on kuin Matvejevicin itsensä kokemaa historiaa, maantiedettä, merenkulkua ja muinaista arkea, joka kirjallisesta lumoavuudestaan huolimatta tukeutuu lujasti tunnettuihin tosiasioihin. Tehtävä on ollut suomentajalle erityisen haastava, koska kirjassa käytetään paljon monenkielisiä ilmaisuja. Sanasto on muutenkin hyvin laaja, koska menneinä aikoina oli paljon esineitä ja elämän tapoja, joita kuvaavat sanatkin ovat jo jääneet käytöstä. Voi tuntua mahdottomalta kuvata suomen kielellä sitä, millaisia sävyjä Välimeren hämärä voi eri tilanteissa saada tai miten Välimeren vaahto eroaa muiden merien vaahdosta, millaisia olivat muinaiset kalatorit tai miten kalastajat kiroilivat. Klemelä on osoittanut, että tämän kaiken kuvaaminen myös suomeksi ei sittenkään ole mahdotonta.”
Välimeren breviaariosta sanottua:
“Predrag Matvejevicin ylistetty kirja Välimeren breviaario piirtää kartan tuntemattomasta Välimerestä. Sieltä löytyy uponneita kaupunkeja, kadonneita kansoja ja unohtuneita merihirviöitä. – – Tuntuu kuin sen kirjoittaja olisi puoliksi runoilija, puoliksi tiedemies ja puoliksi merirosvo. – – Nostalgia, menneen rakkaus, leimaa Välimerta ja sen ihmisiä, myös Matvejevicia. Kirjassaan hän kertoo suurella hellyydellä Välimeren kadonneista kansoista, unohtuneista kielistä ja onnellisten ihmisten saarista, jotka ovat kauan sitten uponneet aaltojen syvyyksiin.” – Saska Snellman, Helsingin Sanomat 15.6.2003“Upea teos Välimerestä ja sen kansoista yhdistää historian, kulttuurin, tuoksut ja värit ja maistuu pyhälle oliiville. – – Ylistyssanat eivät tee sille oikeutta. Se on vain koettava. – – Tätä tulee harvoin sanotuksi: suosittelen tätä teosta jokaiselle ‘välimerenuskoon’ tulleelle. Seuraava matka, kirjan luettua, on takuulla toisenlainen historian ja kulttuurin kaksoisvalaistuksessa. – – Matvejevic on onnistunut tallettamaan sen mikä Välimeressä on välitöntä ja elämyksellistä.” Väinö Immonen, Savon Sanomat
“Tämä kirja on tarkoitettu niille, jotka etsivät jotain epätavallista ja jotka todella haluavat syventyä lukemaansa. Niille, jotka toivovat kirjan kestävän kauan... – – Sukeltakaa Välimeren kulttuuriin ja nauttikaa!” – Marjatta Ahonen, Uutis-Jousi 22.1.2004
“Välimeren breviaario on monta runsaudensarvea, elävän elämän rukouskirja pysyväksi matkaevääksi, kuten rukouskirjan tuleekin olla.” – Irmeli Tanttu Porkka, Merimieskirkko
Tilaa