Là-bas→
Pannuhalli, Kaapelitehdas & Ruoholahti,
Helsinki 4.-6.5.2007
Galleria Välivuosi, Helsinki, 4.-9.5.2007
vapaa sisäänpääsy
Là-bas→ Hyper Center on
Helsingin Kaapelitehtaan Pannuhallissa ja sen ympäristössä järjestettävä
kolmipäiväinen tapahtuma performanssi- sekä ääni- ja mediataide-esityksille, jotka tavalla tai toisella heijastavat sekä
kansainvälisen elävän nykytaiteen olennaisimpia piirteitä että niitä globaaliin
kapitalismiin liittyviä ilmiöitä jotka tekevät tämänkaltaiset sitä kritisoivat
tapahtumat mahdollisiksi. On syytä keskustella taiteen kielellä siitä, onko
nykyisessä maailmantilanteessa kyse Uljaan Uuden Maailman alusta,
maailmanvallankumousta edeltävästä tilanteesta, vai koko luomakuntaa
kohdanneesta tuhoisasta katastrofista. Taiteilijoiden ja yleisön
hämmentyneisyys juuriltaan kiskotun maailman keskellä saa muodon ruumiillisen
taiteen kansainvälisessä merkistössä.
Vaikka kulttuurin
koneistot yrittävätkin omaa olemassaoloaan perustellakseen ylläpitää
kulttuurisen hierarkian ja keskipisteen illuusioita, ei taiteessa ole enää
löydettävissä keskuksia ja periferioita, mikäli sitä tarkastellaan puhtaasti
sisällöstään lähtien. – Tai yhtä hyvin voidaan sanoa että nykyään jokainen
taiteen tapahtumisen paikka on yhtä aikaa sekä keskuksessa että periferiassa,
keskellä tallentavan kameran silmää mutta siten myös etäällä omasta
autenttisuudestaan. Kaikki Là-bas→ Hyper Center -festivaalin taiteilijat toteuttavat
työssään utooppista näkemystä taiteen uudesta tehtävästä ihmisten välisenä
suorana fyysisenä toimintana, jonka todellisuutta ei voi kiistää jättämällä se
huomiotta, koska sen jatkuvuus ei edellytä medianäkyvyyttä eikä instituutioiden
siunausta. Tältä pohjalta festivaalissa tekevät performansseja Minna Alaluusua
(Suomi), Annette Arlander
(Suomi), Monika Jaeckel
(Saksa), Johanna Householder
(Kanada), Helinä Hukkataival
(Suomi), Hyun-joo Min (Korea/Suomi), Kai Lam
(Singapore), Norbert Klassen
(Sveitsi), Lee Wen
(Singapore), Pia Lindy
(Suomi), Orion Maxted
(Englanti), ODRADEK (Suomi), Irma Optimisti (Suomi), Suvi Parrilla
(Suomi), Martin Renteria
(Mexiko), Hans
Sternudd (Ruotsi), 3rd Side Specific (Suomi), Tiina Tietäväinen (Suomi) sekä Yeh Tzu-Chi
(Taiwan).
Taiteellisessa mielessä
katsottuna tapahtumassa tehtävissä esityksissä havainnollistuvat elävän
ruumiillisen taiteen eri lähestymistavat suhteessa tilaan, tilanteeseen ja
ympäristöön. Kaapelitehtaan lähiympäristössä tapahtuvat performanssiesitykset
(Minna Alaluusua, Annette Arlander,
Tanya Mars, Irma Optimisti Suvi Parrilla)
ovat ironisen kriittisessä suhteessa ”site-specific”-live-taiteen
lähtökohtiin: miten tehdä paikkoihin liittyviä esityksiä
tietokonesimulaatioiden pohjalta konstruoiduissa nykyarkkitehtuurin
epäpaikoissa, joista jo lähtökohtaisesti puuttuu kaikki aito paikallisuus? Miten ruumiillinen taide
yleisöineen suhteutuu kiven, betonin, lasin, teräksen ja asfaltin kuvittamaan
ympäristöön ja onko tällaisen ”unsite-spesific”-taiteen
absurdiudessa jokin perinteistä ympäristötaidetta kiinnostavampi merkitys?
Kaapelitehtaan
Pannuhallissa puolestaan nähdään esityksiä (Kai Lam,
Monika Jaeckel, Orion Maxted,
Lee Wen, Martin Renteria,
Tiina Tietäväinen), joissa korostuu performanssitaiteen kyky luoda uudelleen
ihmisen suhde omaan muille näkymättömään todellisuuteensa ja sen
esineympäristöön tosi-tv:n aikakaudella jolloin
jokainen elää potentiaalisesti tv-ohjelmassa tai pysyvästi julkisesti
dokumentoituna. Performanssin usein väärinymmärretty, pohjimmiltaan epärivo suhde ruumiiseen on
päinvastainen kuin pornografian ja tosi-tv:n: kun
jälkimmäinen tekee sen läpinäkyväksi ja mitäänsanomattomaksi ”sosiaaliseksi
lihaksi”, edellinen palauttaa performanssin tekijälle ja yleisölle tunteen
ruumiin salaisuudesta ja arvoituksellisuudesta, jopa vieraudesta.
Viha-rakkaussuhde sähköiseen mediaan ilmenee niissä tapahtuman performansseissa
(Hans Sternudd, 3rd Side Specific,
Yeh Tzu-Chi) jotka
käyttävät sen mahdollisuuksia hyväkseen – omalla riskillä.
Näiden vaihtoehtojen lisäksi
festivaalissa tutkitaan myös performanssin ja teatterin välistä eroa (ODRADEK):
performanssia harjoitetaan, teatteria harjoitellaan – performanssi on valmis,
mutta teatteriesitys performanssitapahtumassa koe joka saattaa epäonnistua.
Festivaalin sisältö
laajentuu performanssitaiteesta elävän ääni-
ja mediataiteen suuntaan. Tapahtuman
iltaohjelmassa nähdään Otzir Godot
(Suomi), Larry Button
& 3V (Suomi), Grey Park
(Suomi), Pink Twins
(Suomi), David Rothenberg
(USA), Hepa Halme (Suomi) & Petri Kuljuntausta (Suomi), Trentinella, Neuromancie & Antoine (Ranska)
sekä ZOGA (Suomi). Ero festivaalin
muun sisällön kanssa on liukuva, sillä jokainen näistäkin esityksistä toteuttaa
kokonaisvaltaista tila-ajattelua, useamman median yhtäaikaista hyväksikäyttöä
tai fyysisen läsnäolon ja liikkeen tarjoamia mahdollisuuksia ja esityksen
luomia arvaamattomia tilanteita, joita käytetään taiteellisesti hyväksi. Osa
esityksistä perustuu musiikkisoitinten epäkonventionaaliseen käyttöön
yhteydessä visuaaliseen tausta-aineistoon (Otzir Godot, ZOGA), osa taas puhtaasti elektronisten
äänilähteiden ja abstraktin kuvataustan käyttöön (Grey
Park, Pink Twins). Runouden, äänen, tekstin ja videotaustan
yhdistäminen luo omalaatuisia sähköisen ajan kokonaistaideteoksia (Trentinella, Neuromancie &
Antoine). kansainvälisesti tunnettu säveltäjä ja musikologi David Rothenberg toteuttaa omaa äänellistä filosofiaansa, johon
hän on päätynyt tutkimalla mm. lintujen laulun musiikillisia tekijöitä sekä
äänien suhteita luonnolliseen tai luonnottomaan ympäristöönsä.
Tapahtuman viimeisenä
päivänä su 6.5. järjestetään Pannuhallissa Olemisen vartijat -ryhmän
toimesta englanninkielinen seminaari
The
Culture and Anti-Culture of Performance,
jossa Olemisen vartijoiden lisäksi pitävät puheenvuoron Taava Koskinen, Karolina Kucia & Tero Nauha, Altti Kuusamo sekä Taiteenvastainen
rintama.
Seminaari on jatkoa
toukokuun 2006 Là-bas-festivaalin Peak Performance? – Questioning
International, Cosmopolitan, Global
and Tribal Art in the 21st Century, -seminaarissa virinneelle performanssin ja
muun live-taiteen nykyistä merkitystä, arvoa ja mahdollisuuksia koskevalle
keskustelulle. Puheenvuorojen aiheita ovat globaali kulttuuri, anti-kulttuuri
ja taide (Olemisen vartijat), ruumiillisen taiteen semiotiikka sähköisen kulttuurin
merkkien maailmassa (Altti Kuusamo), performanssitaide taiteen neromyytin
purkajana (Taava Koskinen), performanssitaiteen
moraali eli sen ”pahan kukat” (Karolina Kucia & Tero Nauha) sekä vihdoin performanssi taiteen
kritiikkinä, kieltona tai romanttisena huipentumana (Taiteenvastainen rintama).
Puheenvuoroja seuraa loppukeskustelu, johon osallistuvat myös kaikki
festivaalin esiintyjät.
Pannuhallin kellarissa toimii koko festivaalin ajan Horros, jatkuvan äänen tila,
jossa eri taitelijoiden paikalle tuomat instrumentit, laitteet, koneet ja muut
äänilähteet soivat tauotta, samalla kun niistä miksataan jatkuvaa äänitilaa,
jonka muokkaamiseen yleisön on mahdollista osallistua. Horrokseen osallistuu mm. äänitaiteilija Lauri Luhta sekä ambient-yhtyeet Rihmasto ja Sigma.
Live-ohjelman
lisäksi festivaaliin kuuluu näyttely The Anti-Presentation of Performance
on videos, images and documents Galleria
Välivuodessa 4.-9.5. Se
käsittää videokoosteen, jonka on
erityisesti tätä tapahtumaa varten tuottanut feministinen ryhmä Achtung Baby! (Kanada), performanssivideoita kansainvälisesti erittäin tunnetuilta
performanssitaiteilijoilta Julian Blaine (Englanti), Cyril
Lepetit (Ranska/Englanti), Edwige Mandrou (Ranska) ja Andre Stitt (Pohjois-Irlanti), sekä videodokumentin edellisestä Là-bas-festivaalista
Space of the Global –
The State of Performance
2006. Myös still-kuvia aiemmista Là-bas-tapahtumista
on esillä. Näyttelyn avajaisissa to
3.5. nähdään Olemisen vartijat -ryhmän ”teoreettinen aktio” Kapina
modernia maailmaa vastaan Mika Waltarin ja Lauri Relanderin
monumenttien välisellä alueella.
Là-bas → Hyper
Center -festivaalia ovat tukeneet Taiteen keskustoimikunta, Uudenmaan
taidetoimikunta ja VISEK.
* * *
Là-bas→ on vuodesta 2000 toiminut elävän taiteen ja kokeellisen kulttuurin keskus,
joka on järjestänyt yhteensä yli puolisensataa pienimuotoista tapahtumaa,
näyttelyä, seminaaria kansainvälistä festivaalia ja yhteistyöprojektia
Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisältölähtöisen, muotoseikoista
piittaamattoman toiminnan tavoitteena on ollut tarjota pysyvä esiintymisfoorumi
performanssi-, live-, ääni- ja mediataiteen uusille muodoille sekä niitä
koskevalle keskustelulle samoin kuin sellaisille tulemisen tilassa oleville
taiteen ja kulttuurin ilmiöille, joita ei ole vielä edes kunnolla nimetty.
Toimintaa on harjoitettu aitonomadiseen henkeen mitä erilaisimmissa tiloissa ja
ympäristöissä, sekä kulttuurin konventionaalisista instituutioista
riippumattomasti että toisinaan niiden kanssa yhteistyötä tehden, milloin yhteiskunnan
tukemana, milloin ilman tukea. Tuloksena on ollut elävä traditio jonka
kehityksen ennakoimattoman suunnan määrää se mitä ihmiset jatkossa ovat valmiit
taiteellisten kokeilujen kautta toisilleen antamaan.
Martin Renteria. Kuva: Martin Renteria
Martin Renteria. Kuva: Martin
Renteria
Hans Sternudd. Kuva:
Hans Sternudd
Irma Optimisti. Kuva:
Lauri Luhta