Opintoaineisto | Artikkeleita Che Guevarasta

Che Guevaran ja Kuuban vallankumouksen merkkipaalut

Vuodet:

• 1928-1953 | 1945 | 1945-51
• 1953 | 1954 | 1955
• 1956 | 1957 | 1958
• 1959 | 1960 | 1961
• 1962 | 1963 | 1964
• 1965 | 1966 | 1967
• 1997

Seuraavassa on luettelonomaisesti kirjattu Che Guevaran elämään liittyviä päivämääriä ja tapahtumia. Päivämäärien takaa paljastuu yksi tämän vuosisadan merkittävimmistä ja hämmästyttävimmistä elämänkerroista; Che Guevaran elämä ja sen loppuun asti viety vallankumouksellisuus. Esimerkki jälkimaailmalle, meille kaikille.

Vuodet 1928-1953

Kesäkuun 14. 1928: Ernesto Guevara syntyy Rosarion kaupungissa Argentiinassa ensimmäisenä vanhempiensa viidestä lapsesta.

alkuun

1945

Guevaran perhe muuttaa Buenos Airesiin.

alkuun

1945-51

Ernesto Guevara opiskelee Buenos Airesin lääketieteellisessä oppilaitoksessa.

Tammikuu-Heinäkuu 1952. Hän käy Perussa, Kolumbiassa ja Venezuelassa ja toimii Perussa erään leprasairaalan lääkärinä.

Maaliskuun 10. 1952 Fulgencio Batista kaappaa vallan Kuubassa.

Maaliskuu 1953: Ernesto Guevara suorittaa loppututkinnon lääketieteissä.

Heinäkuun 26. 1953 Fidel Castro johtaa aseellista rynnäkköä Moncadan kasarmia vastaan Kuubassa aloittaen vallankumouksellisen liikkeen Batistaa vastaan. Rynnäkkö epäonnistuu ja Batistan joukot surmaavat yli viisikymmentä kapinallista. Castro ja muut henkiinjääneet pannaan vankilaan.

alkuun

1953

Valmistuttuaan lääkäriksi Guevara matkustaa mottoripyörällä läpi koko Etelä-Amerikan. Matkallaan Guevara kokee ja näkee koko maanosan lohduttoman tilan, epäoikeudenmukaisuuden ja vääryydet ja vakuuttuu, että vain radikaalit poliittiset muutokset, vallankumous, voivat antaa maanosan miljoonille ihmisille ihmisarvoisen elämän.

Joulukuun 24. 1953 Guevara saapuu Guatemalaan, jonka presidenttinä oli tuolloin Jacobo Arbenz, jolla oli vasemmistolainen ohjelma, mm. maauudistus. Maa oli suurmaanomistajien ja amerikkalaisten banaaninkasvattajien hallussa.

alkuun

1954

Guevara ei löytänyt sopivaa lääkärintyötä Guatemalasta. Hän tekee kaikenlaista muuta, opiskelee Marxia, Engelsiä ja Leniniä, on yhteydessä Guatemalan vallankumouksellisiin ryhmiin, tapaa kuubalaisia pakolaisia, erityisesti Nico Lopezin, joka oli yksi Moncadan hyökkäykseen osallistuneista.

Kesäkuun 17. Eversti Carlos Castillon johtama ja CIA:n tukema palkka-armeija hyökkää Guatemalaan. Kyseessä oli USA:laisen United Fruit Companyn etujen turvaaminen Guatemalassa. Hyökkäyksen taustahenkilönä oli USA:n valtiosihteeri John Foster Dulles, joka oli myös ko. yhtiön osakkeenomistaja. Guevara menee vapaaehtoisena mukaan taisteluun palkka-armeijaa vastaan. Presidentti Arbenz kieltää kansaa aseistautumasta ja puolustamasta itseään.

Kesäkuun 27. Arbenz luopuu vallasta.

Elokuu: Palkka-armeija valtaa Guatemalan pääkaupungin ja järjestää verilöylyn Arbenzin hallituksen kannattajia vastaan. Guevara pakenee Argentiinan lähetystöön.

Syyskuun 21. Guevara saapuu Mexico Cityyn ja alkaa toimia lääkärinä kaupungin keskussairaalassa.

alkuun

1955

Toukokuun 16. Fidel Castro ja muut Moncadan hyökkäyksen vangit vapautetaan vankilasta massiivista julkisuutta saaneen kampanjan avulla.

Kesäkuu: Guevara kohtaa jälleen Nico Lopezin, joka on myös Mexico Cityssä. Joitakin päiviä myöhemmin Lopez järjestää tapaamisen Guevaran ja Raul Castron kanssa.

Heinäkuun 7. Fidel Castro saapuu Mexikoon tavoitteenaan organisoida sotilaallinen retkikunta Kuubaan.

Heinä-elokuu: Guevara tapaa Fidel Castron ja tulee mukaan kolmantena jäsenenä tämän suunnittelemaan sotilaalliseen retkikuntaan. Samaan aikaan he aloittavat retkikunnan jäsenten sotilaallisen harjoittamisen. Kuubalaiset antavat Ernestolle kutsumanimen Che, joka on argentiinalainen tervehdyssana, jonkinlainen vastine suomen sanalle "moi".

alkuun

1956

Kesäkuun 24. Guevara ja Fidel Castro pidätetään 28:n muun mukana Meksikon poliisin ratsioissa. Guevara on vankilassa 57 päivää.

Marraskuun 25. Kahdeksankymmentäkaksi vallankumouksellista, joiden joukossa Che Guevara, lähtee pienellä Granma-nimisellä jahdilla meksikolaisen Tuxpan satamasta kohti Kuubaa.

Marraskuun 30. Frank Pais johtaa kansannousua Santiago de Cubassa. Kansannousu oli ajoitettu tapahtuvan samanaikaiseksi Granman saapumisen kanssa.

Joulukuun 2. Granma saapuu Kuuban rannikolle Las Coloradas nimiselle rannikolle Orienten maakunnassa.

Joulukuun 5. Batistan armeija yllättää vallankumoukselliset Alegria del Pio:ssa ja hajoittaa joukon. Suurin osa vallankumouksellisista joko surmataan tai vangitaan. Guevara haavoittui.

Joulukuun 20. Väijytyksestä pelastuneet Guevaran ryhmä ja Fidel Castron ryhmä löytävät uudelleen toisensa. Tässä vaiheessa koko alkuperäisestä 82:n ryhmästä oli enää jäljellä reilut 20.

alkuun

1957

Tammikuun 17. Vallankumoukselliset valtaavat armeijan tukikohdan La Platan taistelussa, josta he saavat aseistusta ja varusteita. Valtaus oli signaali Kuuballe ja maailmalle, että kapinalliset olivat olemassa.

Tammikuun 22. Vallankumoukselliset yllättävät hallituksen joukot Arroyo del Infernossa. Tämän jälkeen he alkavat saada vähitellen vahvistukseksi uusia jäseniä paikallisista kuubalaisista.

Maaliskuu 13. Vallankumoukselliset hyökkäävät presidentin palatsia vastaan Havannassa. Hyökkäys epäonnistuu ja useimmat hyökkääjät saavat surmansa mukaanlukien Jose Antonio Echeverria.

Toukokuu 27-28. El Uveron taistelu Sierra Maestran vuoristossa johtaa vallankumouksellisen armeijan voittoon. He valtaavat vahvasti aseistetun varuskunnan.

Heinäkuu: Vallankumousarmeija organisoidaan uudelleen. Toisen pääjoukon johtajaksi nimitetään Che Guevara ja häntä aletaan kutsua "komentajaksi".

alkuun

1958

Huhtikuun 9. Vallankumouksellisten poliittinen liike, Heinäkuun 26.- liike kutsuu maata yleislakkoon. Lakko epäonnistuu.

Toukokuun 24. Batista pistää koko armeijansa voimat peliin Sierra Maestralla piileskelevien vallankumouksellisten kukistamiseksi.

Heinäkuu: EL Jiguen taistelu merkitsi Vallankumouksellisen armeijan ratkaisevaa voittoa ja vastahyökkäyksen alkamista kohti Havannaa.

Elokuun 31. Guevara johti hyökkäysosastoaan Sierra Maestralta Las Villaksen maakuntaan keskisessä Kuubassa. Joitakin päiviä aikaisemmin Camilo Cienfuegos määrättiin johtamaan toista ryhmää kohti Pinar del Rioa, maakuntaa Kuuban pohjoisessa länsikärjessä.

Lokakuun 16. Guevaran joukot valtaavat Escambray-vuoret keskisessä Kuubassa ja saavat yhteyden muihin vallankumouksellisiin joukkoihin.

Joulukuu: Guevaran ja Cienfuegosin joukot saavat haltuunsa suuren joukon kaupunkeja Las Villasin maakunnassa ja katkaisevat maan kahtia tehokkaasti.

Joulukuun 28. Guevaran joukot aloittavat taistelun Las Villasin pääkaupunjosta Santa Clarasta.

alkuun

1959

Tammikuun 1. Batista pakenee Kuubasta klo 2.00 yöllä ja sotilasjuntta ottaa vallan. Fidel Castro julistaa sodan uudelle sotilasjuntalle ja sanoo taistelun jatkuvan. Santa Clara jää vallankumouksellisten haltuun. Guevara ja Cienfuegos saavat määräyksen edetä välittömästi Havannaan.

Tammikuun 2. Kuuban työläiset vastaavat Castron kutsuun vallankumouksellisen yleislakon järjestämiseksi. Koko maa halvaantuu. Guevaran joukot saapuvat Havannaan ja valtaavat La Cubana-linnoituksen, joka oli aikaisemmin Batistan joukkojen päätukikohta.

Tammikuun 5. Manuel Urrutia, joka oli nimitetty Heinäkuun 26.-liikkeen johtoon, ottaa presidentinviran.

Tammikuun 8. Fidel Castro saapuu Havannaan. Sadattuhannet ihmiset tervehtivät häntä.

Helmikuun 9. Guevaralle myönnetään Kuuban kansalaisuus huomionosoituksena hänen ansioistaan Kuuban vapauttamisessa.

Helmikuun 16. Fidel Castrosta tulee Kuuban pääministeri.

Helmikuun 27. Vallankumouksellinen hallitus hyväksyy lain sähkön hinnan alentamisesta.

Maaliskuun 6. Vallankumouksellinen hallitus hyväksyy lain vuokrien laskemisesta 30-50%:lla.

Maaliskuu: Vallankumouksellinen hallitus hyväksyy lain kaikenlaisen rotusorron kieltämiseksi.

Maaliskuun 17. Maanomistusta koskeva laki, joka rajoittaa laillisen maanomistuksen 1000 ekkeriin ( 1 eekkeri= n. 40 aaria).

Kesäkuun 12-Lokakuun 7. Guevara matkustaa Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan ja allekirjoittaa joukon sopimuksia, jotka koskevat kauppaa, kulttuuria ja teknikkaa.

Heinäkuun 16-17. Castro eroaa pääministerin tehtävästään, koska hallitus on joutunut kriisiin uudistusten johdosta. Presidentti Urrutia vastustaa vallankumouksellisia uudistuksia. Tämän seurauksena nousee massiivisia mielenosoituksia. Urrutia joutuu eroamaan ja hänen tilalleen tulee Osvaldo Dorticos.

Heinäkuun 26. Castro tulee uudestaan pääministeriksi.

Lokakuun 7. Guevara nimitetään valtion Teollistamisosaston johtoon ja maauudistusta johtavan instituutin johtoon.

Lokakuun 21. Camilo Cienfuegos erottaa Huber Matosin, Gamaguey:n vallankumouksellisen armeijan johtajan, joka yritti nostattaa kansaa vastavallankumoukseen.

Lokakuun 26. Ilmoitus Kansallisen Vallankumouksellisen kaartin perustamisesta. Kaartin tehtävänä on sitoa työläiset ja talonpojat vastavallankumouksellisia vastaan.

Lokakuun 28. Camilo Cienfuegosin lentokone syöksyy maahan hänen palatessaan Havannaan. Cienfuegos saa surmansa.

Marraskuun 26. Che Guevara nimitetään Kansallispankin johtajaksi vastuualueenaan maan rahoitustilanteen parantaminen.

alkuun

1960

Maaliskuun 4. Le Coubre-niminen laiva, jossa on lastina aseita ja ammuksia Belgiasta, räjähtää Havannan satamassa oudoissa olosuhteissa. Kahdeksankymmentäyksi ihmistä kuolee. Seuraavana päivänä pidetyssä massiivisessa mielenosoituksessa Fidel Castro esittää Kuuban vallankumouksen iskusanoiksi muodostuneen tunnuksen: "Vallankumous tai kuolema".

Maaliskuun 17. USA:n presidentti Eisenhover määrää CIA:n valmistelemaan Kuuban pakolaisista muodostetun armeijan hyökkäystä Kuubaan.

Toukokuun 8. Kuuba ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattiset suhteet.

Kesäkuun 29 -Heinäkuun 1. Vallankumouksellinen hallitus kansallistaa Texacon, Esson ja Shellin öljynjalostamot näiden kieltäydyttyä jalostamasta Kuuban Neuvostoliitosta tuomaa öljyä.

Heinäkuun 6. Eisenhover määrää 700000 tonnin pienennyksen USA:n Kuubasta tuoman sokerin kiintiöön.

Heinäkuun 9. Neuvostoliitto ilmoittaa, että se ostaa kaiken sokerin, minkä USA kieltäytyy ostamasta.

Elokuun 6. Vastauksena USA:n taloudelliselle painostukselle vallankumouksellinen hallitus määrää suurimman osan USA:n Kuubassa olevista yrityksistä kansallistettaviksi.

Syyskuun 28. Fidel Castro ilmoittaa tavoitteekseen kansan vallankumouskomiteoiden muodostamisen vallankumouksen suojelemiseksi kansan valppauden nostamiseksi ja vastavallankumouksellisten voimien tukahduttamiseksi.

Lokakuun 13. Vallankumouksellinen hallitus kansallistaa Kuuban kaikki vieraassa omistuksessa olevat pankit ja 382 suurta kuubalaisessa omistuksessa olevaa teollisuuslaitosta.

Lokakuun 14. Hallitus hyväksyy asumista koskevan lain, jossa kansalaisille taataan oikeus asuntoon.

Lokakuun 19. USA:n hallitus määrää osittaisen kauppasaarron Kuuballe.

Lokakuun 21. Kuuban nuorison vallankumoukselliset järjestöt yhdistyvät. Guevara lähtee matkalle Neuvostoliittoon, DDR:ään, Tsekkoslovakiaan, Kiinaan ja Pohjois-Koreaan.

alkuun

1961

Tammikuun 3. Washington katkaisee diplomaattiset suhteensa Kuubaan.

Tammikuun 6. Guevara ilmoittaa Kuuban kansalle Neuvostoliiton ja muiden maiden kanssa solmimistaan taloudellisista sopimuksista.

Tammikuun 17. USA:n hallitus määrää rangaistuksen matkustamisesta Kuubaan.

Helmikuun 23. Teollisuusministeriön johtoon nimitetään Guevara.

Maaliskuun 31. USA:n presidentti Kennedy lakkauttaa kokonaan sokerintuotannon Kuubasta.

Huhtikuun 15. Kuin ennakkoilmoituksena suunnitellulle hyökkäykselle USA:n organisoima lentohyökkäys iskee Santiago de Cubaan ja Havannaan. Seitsemän ihmistä kuolee ja viisikymmentäkolme haavoittuu.

Huhtikuun 16. Kuubalaisten massiivinen mielenosoitus tekee kunniaa edellisen päivän uhreille. Fidel Castro julistaa Kuuban vallankumouksen muuttuneen sosialistiseksi. Kuuba on pantu hälytystilaan odotettavissa olevan hyökkäyksen vuoksi.

Huhtikuun 17. 1500 USA:n organisoimaa palkkasotilasta hyökkää Kuubaan Sikojen lahdella. Kuuba antaa heti päättäväisen vastaiskun ja pidättää vastavallankumoukselliset. Guevara johtaa joukkoja Pinar del Rion maakunnassa.

Huhtikuun 19. Viimeisetkin maahantunkeutujat antautuvat Playa Girondissa.

Elokuun 8. Guevara pitää puheen Amerikan valtioiden järjestössä, OAS ja yhteiskunnallisessa konferenssissa Punta del Estessä ja Uruguayssa Kuuban valtuuskunnan puheenjohtajana.

Joulukuun 22. Kuuba saa päätökseen vuoden kestäneen lukutaitokampanjan.

alkuun

1962

Tammikuun 31. Amerikan valtioiden järjestö OAS päättää erottaa Kuuban.

Helmikuun 3. Presidentti Kennedy määrää Kuuban totaaliseen kauppasaartoon.

Helmikuun 4. Kuuba esittää Havannan julistuksen, jossa se vastalauseena OAS:n erottamispäätökselle lupaa antaa tukensa kaikille vallankumouksellisille liikkeille Amerikassa.

Maaliskuun 8. Heinäkuun 26. liike, kansallinen sosialistinen puolue ja vallankumouksellinen direktoraatti yhtyvät. Guevara on kansallisen direktoraatin jäsen.

Elokuun 27-syyskuun 7. Guevara tekee toisen matkansa Neuvostoliittoon.

Lokakuun 22. Presidentti Kennedy nostaa esiin "Kuuban ohjuskriisin" tuomitsemalla Kuuban ohjushankinnat Neuvostoliitosta perusteena niiden mahdollinen hyökkäys USA:han. USA sääti Kuuballe merisaarron ja uhkasi Neuvostoliittoa ydinsodalla. Kuuba vastasi liikekannallepanolla määräämällä kansalaisensa puolustukseen. Guevara määrättiin johtamaan Pinar del Rion puolustusta mahdolliselta USA:n hyökkäykseltä.

Lokakuun 28. Neuvostoliiton pääministeri Hrustshev poisti Neuvostoliiton ohjukset Kuubasta panttina siitä, ettei USA hyökkäisi Kuubaan.

alkuun

1963

Yhtynyt Sosialistisen vallankumouksen puolue muodostetaan. Guevara on Kansallisen Direktoraatin jäsen.

Heinäkuu 3-17.: Guevara käy Algeriassa, joka oli juuri tullut itsenäiseksi Ahmed Ben Bellan johdolla.

Lokakuun 4. Toinen maanomistusta koskeva laki hyväksytään. Uusi laki rajoittaa maanomistuksen 167 eekkeriin aikaisemman 1000 sijasta.

alkuun

1964

Maaliskuun 25. Guevara puhuu YK:n kaupan ja kehityksen konferenssissa Genevessä sveitsissä.

Marraskuun 4-19. Guevara vierailee Neuvostoliitossa.

Joulukuun 9. Guevara lähtee Kuubasta 3 kk. maailmanmatkalle.

Joulukuun 11. Hän puhuu YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.

Joulukuun 17. Guevara lähtee New Yorkista Afrikkaan, jossa hän vierailee Algeriassa, Malissa, Brazzavillen Kongossa, Guineassa, Ghanassa, Dahomeyssa, Tansaniassa ja Egyptissä.

alkuun

1965

Helmikuun 24. Guevara puhuu Afro-Aasialaisen solidaarisuuskonferenssin seminaarissa Algeriassa.

Maaliskuun 14. Che palaa takaisin Kuubaan, jonka jälkeen katoaa välittömästi julkisuudesta.

Huhtikuun 1. Fidel Castro saa Che Guevaran jäähyväiskirjeen. Heti sen jälkeen Guevara lähtee Kuubasta kansainvälisiin tehtäviin.

Lokakuun 1. Kuuban kommunistinen puolue perustetaan virallisesti.

Lokakuun 3. Fidel Castro lukee puolueen keskuskomitean kokouksessa Che:n jäähyväiskirjeen.

Joulukuu: Guevara palaa salaa Kuubaan Kongosta, jossa hän oli ollut tukemassa vallankumouksellisia voimia.

alkuun

1966

Tammikuun 3-14. Havannassa pidetään Amerikan, Aasian ja Afrikan maiden solidaarisuuskonferenssi.

Heinäkuu: Guevara tapaa ensimmäistä kertaa Bolivian retkelle valitun kuubalaisen ryhmän Pinar del Riossa.

alkuun

1967

Maaliskuun 23. Ensimmäiset sotilaalliset operaatiot toteutetaan Boliviassa. Vallankumoukselliset saartavat menestyksellisesti Bolivian armeijan osaston.

Huhtikuun 16. Guevaran kolmelle mantereelle tarkoitettu viesti julkaistaan: "kaksi, kolme, monta Vietnamia".

Heinäkuun 31-elokuun 10. Latinalais-Amerikan solidaarisuusjärjestön konferenssi pidetään Havannassa. Konferenssi tukee sissiliikkeiden muodostamista kaikkialle latinalaiseen Amerikkaan. Guevara valitaan kunniapuheenjohtajaksi.

Toukokuu-lokakuu: Boliviassa oleva sissiryhmä tulee yhä enemmän eristetyksi ja kärsii suuria tappioita. Tuhansittain Bolivian armeijan joukkoja USA:n neuvonantajien tukemina saartavat sissiryhmää.

Lokakuun 8. Jäljelle jääneet 17 sissiä joutuvat väijytykseen. Guevara haavoittuu vakavasti ja hänet vangitaan.

Lokakuun 9. Guevara murhataan sen jälkeen kun hänet kiinni saaneet upseerit olivat neuvotelleet Bolivian hallituksen ja USA:n neuvonantajien kanssa.

Lokakuun 15. Fidel Castro vahvistaa Guevaran kuoleman ja julistaa kolmen päivän suruajan Kuubassa. Lokakuun 8. nimetään sankarillisen guerillan päiväksi.

Lokakuun 18. Fidel Castro pitää muistopuheen Guevaralle Havannan vallankumousaukiolla satojen tuhansien ihmisten edessä.

Che Guevara oli kuollut vallankumouksellisena toiminnan miehenä, mutta hänen ajatuksensa, ihanteensa ja ideologiansa jäivät sitäkin voimakkaampana elämään.

alkuun

1997

Chen luut löydetään kesä-heinäkuussa joukkohaudasta ja tuodaan Kuubaan.

Opintoaineisto | Artikkeleita Che Guevarasta