Kansan Radioliitto ry. KANNANOTTO 1(3)
Viides linja 3 A 1
00530 HELSINKI
p. 09-7013300 27.4.1998

Televisio- ja radiotoimintaa koskevan lainsäädännön uudistus HE 34/1889

Jokaisen sananvapautta vahvistettava televisio- ja radiolain eduskuntakäsittelyssä

Hallituksen esitys (34/1998) sisältää lait televisio- ja radiotoiminnasta, valtion televisio- ja radiorahastosta sekä lakimuutoksia Yleisradio-, telehallinto- ja tekijänoikeuslakeihin.

Lakiesitys sisältää eräitä Kansan Radioliiton tärkeänä pitämiä asioita.

Toimilupien myöntämisedellytyksistä todetaan (Laki televisio- ja radiotoiminnasta 10§): "Julistaessaan haettavaksi ja myöntäessään toimilupia valtioneuvoston tulee pyrkiä sananvapauden edistämiseen ja ohjelmistojen monipuolisuuden lisäämiseen." Toimilupamääräyksistä todetaan (11§): "Toimilupaviranomaisella on oikeus antaa toimilupiin liittyviä ohjelmatoimintaa koskevia, ohjelmiston monipuolisuuden turvaamisen kannalta tarpeellisia määräyksiä."

Laissa valtion televisio- ja radiorahastosta todetaan (5§), että Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamisen lisäksi "Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.". Molemmat ovat hyviä asioita.

Lakiehdotuksessa on kuitenkin myös eräitä puutteita, joihin toivomme eduskuntakäsittelyssä kiinnitettävän huomiota ja korjattavan joko lakitekstiin tai eduskunnan lausumiin.

Viestinnän keskittymisen ehkäisy epävarmaa

Toimiluvan myöntämisedellytyksiä käsittelevässä 10 §:ssä ei mainita viestinnän keskittymisen ehkäisyä. Kuitenkin lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: "Toimilupia myönnettäessä tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, ettei viestintä keskity tavalla, joka olisi omiaan varantamaan sananvapautta." Tämä oikea pyrkimys tulisi mainita myös lakitekstissä.

Parlamentaarinen valmistelu puuttuu

Toimilupaviranomaiseksi esitetään valtioneuvostoa. Tällöin sekä taajuuksien käyttösuunnitelman (8§) että toimilupapäätöksen valmistelu tapahtuu virkamiesvetoisesti Liikenneministeriössä. Taajuuksien käyttösuunnitelmassa määritellään ne reunaehdot, jotka toimilupaprosessissa on otettava huomioon. Viestintäpolitiikan yleisen merkityksen huomioonottaen maassamme tarvitaan parlamentaarista viestintäneuvostoa, joka valmistelee esityksen taajuuksien käyttösuunnitelmaksi, antaa lausuntoja toimilupaesityksistä, seuraa viestinnän kehitystä ja tekee tarvittavia esityksiä sananvapauden kehittämiseksi lähtien siitä, että jokaisella on sananvapaus.

Yhteisöradiotoiminta ohitetaan

Hallituksen esityksen perusteluissa jaetaan televisio- ja radiotoiminta kaupalliseksi toiminnaksi ja julkiseksi toiminnaksi. Tämä kaksijako unohtaa sen, että maassamme on jo jossain määrin olemassa myös perusluonteeltaan ei-kaupallista yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaa. Erityisesti Helsingin Lähiradio ja Radio Robin Hood Turussa tarjoavat ohjelma-aikaa kansalaisjärjestöille ja -ryhmille toimiajatuksenaan jokaisen käytännön sananvapauden laajentaminen eikä kaupallinen hyödyntavoittelu.

Kun paikallisradioiden toimilupia 1980-luvulla alettiin myöntää, toimiluvat olivat joko kaupallisia tai ei-kaupallisia. Tämä jaottelu poistettiin toimiluvista 1990-luvulla, mutta se ei ole muuttanut mainittujen radioiden toimintaa lähtökohtaisesti kaupalliseksi. Luonteeltaan ei-kaupallinen, kansalaisaktiviteettiin perustuva yhteisö- ja kansalaisradiotoiminta tulisi mainita vähintäänkin lainvalmisteluasiakirjoissa.

Muidenkaan maiden tilannetta käsiteltäessä perusteluissa ei tuoda riittävästi esille, että monissa maissa yhteisöradioilla (community broadcasting) on varsin huomattava merkitys viestintäkentässä. Myös Ruotsin närradioiden toiminnan esittely on vähäistä. Yhteisöradioiden kansainvälinen liitto on AMARC.

Esityksessä Valtion televisio- ja radiorahastosta todetaan aivan oikein, että Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamisen sekä maksujen perimisen ja valvonnan kustannusten kattamisen lisäksi "rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen". Kuitenkin lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan erityisesti vain – sinänsä aivan oikein – television riippumattoman ohjelmantuotannon mahdollinen tukeminen niin, että "pyrittäisiin myös vahvistaman kotimaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantorakennetta siten, että Yleisradio Oy voisi enenevässä määrin hyödyntää riippumattomien tuottajien tuotantoa". Yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaa ei perusteluissa näin ollen erikseen mainita, mikä ei silti voine estää radiorahaston varojen käyttöä myös luonteeltaan ei-kaupallisen, jokaisen sananvapautta ja viestintäkasvatusta edistävän viestintämuodon toimintaedellytysten tukemiseen.

Toivomme kuitenkin, että eduskunnan liikennevaliokunta ja koko eduskunta käsitellessään lakia kiinnittävät huomiota myös yhteisö- ja kansalaisradiotoiminnan tukemiseen sekä tämän toiminnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseen ja kehittymiseen erityisesti lähetystoiminnan siirtyessä digitaalitekniikkaan. Kansalaisjärjestöjen ja ns. kolmannen sektorin merkitys yhteiskunnassa kasvaa, jolloin myös niiden viestintätarpeet lisääntyvät. Sen vuoksi yhteisö- ja kansalaisradiotoiminta saanee yhä suuremman sijan erityisesti paikallis- ja alueradiokentässä mutta myös valtakunnallisesti.

Viestintädemokratiaterveisin

KANSAN RADIOLIITTO RY.