KANSAN RADIOLIITTO RY. EHDOTUS
Viides linja 3 A 1
00530 HELSINKI
p. 7013300, faksi 7011033 9.2.1999

Puolueille ja kansalaiskeskusteluun

Joukkoviestinnän kehittäminen lähivuosina

1. Kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan edistäminen

Tausta

Kansalais- ja yhteisöradiotoiminta tarkoittaa sitä, että yhdistyksille, ryhmille ja yksittäisille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus omien, omaehtoisten radio-ohjelmien tekemiseen ja lähettämiseen joka kertaluontoisesti tai toistuvasti. Tällaista toimintaa on Suomessa harjoitettu jo noin kymmenen vuotta ennen muuta Helsingin Lähiradiossa ja Turun Radio Robin Hoodissa, ja sitä on myös kokeiltu Yleisradion eräissä aluetoimituksissa.

Kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan kehittymistä on haitannut se, että vaikka se on luonteeltaan epäkaupallista ja yleishyödyllistä viestintäkulttuuritoimintaa, se on valtion tukijärjestelmien suhteen joutunut väliinputoajan asemaan eikä ole päässyt säännöllisen tuen piiriin (lukuun ottamatta eräitä projektiavustuksia sekä Opetusministeriön muutamina vuosina myöntämää tukea vähemmistökulttuurien ohjelmatoiminnalle). Näin ollen kansalais- ja yhteisöradiotoiminta on tässä suhteessa nyt epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna erilaiseen yleishyödyllisen toiminnan, kulttuurin ja audiovisuaalisen kulttuurin sekä lehdistön ja mielipidelehdistön sekä Yleisradiotoiminnan saamaan julkiseen tukeen.

Ehdotukset

Kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan tuen rungoksi tarvittaisiin projektiluontoisten osarahoitusten lisäksi vakiintuneempi tukimuoto erityisesti Liikenneministeriön ja mahdollisesti myös Opetusministeriön puitteissa.

Liikenneministeriön hallinnonalalla olisi mahdollista kehittää viestintäyhteisöjen toimintatukea, jota tänä vuonna on haettavissa vain 300 000 markkaa, kun taas samassa yhteydessä Liikennealan museoille oli haettavissa 3 000 000 markkaa ja Suomen Ilmailuliiton toimintatukeen yli 1,1, miljoonaa markkaa.

Väheksymättä liikennemuseotoiminnan tai ilmailualan yhdistystoiminnan arvoa esitämme että Liikenneministeriö lisäisi voimakkaasti viestintäyhteisöjen toimintatukea ja lisäksi loisi sen rinnalle erityisen määrärahan kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan edistämiseen. Erityistä määrärahaa tähän tarkoitukseen perustelee se, että viestintäyhteisöjen toimintatukea on myönnetty hyvin erityyppisiin ja yleensä kertaluonteisiin viestintähankkeisiin; kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan edistämistä palvelisi parhaiten siihen osoitettu erillinen määräraha.

Mielestämme myös radiorahaston varoja tulisi voida käyttää luonteeltaan epäkaupallisen ja yleishyödyllisen kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan tukemiseen.

Opetusministeriön hallinnonalalla tulisi vakiinnuttaa vähemmistökulttuurien ja kulttuurivähemmistöjen ohjelmatoiminnan tukeminen. Erityisen tarpeellista tämä on maahanmuuttajien omakielisen ohjelmatoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi ottaen huomioon sen, että radioaseman kannalta ei ole täysin ongelmatonta, kun valtaväestö ei ymmärrä niitä kieliä, joilla ohjelmia tehdään.

Lisäperusteluja

Kansalais- ja yhteisöradiotoiminta omaehtoisena joukkoviestintänä

• laajentaa ihmisten ja väestöryhmien käytännön sananvapautta ja itsensä ilmaisun mahdollisuuksia,
• tarjoaa aktivoivan muodon joukkoviestintätaitojen oppimiseen käytännön viestintäkasvatuksena eri ikäisille ja erilaisen koulutustaustan omaaville ihmisille,
• antaa kanavan vähemmistökulttuurien tai kulttuurivähemmistöryhmien omaehtoiseen keskinäisviestintään
• edistää vähemmistö- ja enemmistökulttuurien viestinnällistä ja kulttuurista vuorovaikutusta
• kehittää kansalaisyhteiskunnan ja erilaisten kansalaisjärjestöjen ulkoista ja sisäistä viestintää
• vahvistaa vuorovaikutuksellista viestintäkulttuuria yhteiskunnassa.

Yhteisöradiotoiminta on monissa maissa, erityisesti Amerikassa ja Euroopassa huomattavasti laajempaa kuin Suomessa tällä hetkellä. Kansainvälisestä merkitystä ilmentää myös maailman yhteisöradiojärjestön AMARC:n (World Association of Community Radio Broadcasters, http://www.amarc.org) toiminnan laajuus. Myös tältä pohjalta voidaan arvioida, että yhteisöradiotoiminnalla on huomattavia laajentumismahdollisuuksia Suomessa. Väestön pienuus ei ole tässä suhteessa este vaan pikemmin kannuste omaehtoisen viestintäkulttuurin kehittämiseen.

Myös Yleisradio voisi kehittää ja laajentaa kansalaisradiotoimintaa, jota se on kokeillut jo 1980-luvulta alkaen, mutta valitettavasti Ylen kansalaisradiotoiminta on kuitenkin viime vuosina päinvastoin supistettu lähes nollaan. Tällainen tilanne antaa lisäperusteluja esityksellemme kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan taloudellisen tuen kehittämisestä, sillä kansalais- ja yhteisöradiotoiminnan kehittämistä paikallisradioissa on haitannut taloudellisten resurssien vähäisyys, mikä on rajoittanut amatööritoiminnan ohjauksessa ja tukemisessa tarvittavan henkilöstön palkkaamista.

2. Radio- ja televisiotoiminnan omistuksen keskittymisen rajoittaminen toimilupapolitiikalla

Toimilupia tulee myöntää ensisijaisille uusille, omistusrakennetta monipuolistaville hakijoille eikä suurille mediataloille, joilla jo alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävä asema ja jo omistuksessaan sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kaapeli-tv-toimintaa ja radiotoimintaa. Myös paikallisradioiden omistuksen kotimaista tai jopa ylikansallista ketjuuntumista tulee välttää. Paikallisradioiden omistuksessa tulee suosia paikallisuutta.

3. Ohjelmatoiminnan monipuolisuuden edistäminen toimilupaehdoilla

Toimilupiin tulee edelleen sisällyttää määräyksiä, joka velvoittaa radioiden ja televisioiden journalistista uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmatoimintaa sisällölliseen monipuolisuuteen niin, että eri väestöryhmien ja mielipidesuuntien näkökannat tulevat ohjelmatoiminnan kokonaisuudessa esille ja että edistetään julkista kansalaiskeskustelua myös radioiden ja television välityksellä.

KANSAN RADIOLIITTO RY.
Esa Ylikoski
puheenjohtaja