Liikenne- ja viestintäministeriö

Radiotoiminta 2007. Työryhmän ehdotukset.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 73/2004.

Toimilupapolitiikka tehostettava

Vuoden 2005 alussa syntynyt päätös myydä Alma Media –konsernin televisio- ja radiotoiminta (Mtv3, Subtv ja Radio Nova) tätä nykyä pääosin ruotsalaisessa omistuksessa olevalle yhtiölle (pääomistajana Bonnier) korostaa viestintäpolitiikan ja toimilupaehtojen merkitystä, vaikka ostajana ei nyt olekaan journalismin laadun ja monipuolisuuden kannalta erityisen ongelmalliseksi väitetty Robert Murdoch tai Silvio Berlusconi. Tv- ja radiotoiminta on sananvapauden kannalta eri asemassa kuin lehdistö. Mielipide- ja puoluelehtien lisäksi myös yleislehdillä on usein ”lehden linja” erilaisiin asioihin. Toimiluvissa on turvattava, että tv- ja radiokanavista ei muodostu yhden mielipidesuunnan äänitorvia. Niillä ei tule olla ”kanavan linjaa” esimerkiksi siihen, kuka pitäisi valita tasavallan presidentiksi, tuleeko hyväksyä vai olla hyväksymättä EU:n perustuslaki tai Nato-jäsenyys taikka moniin muihin suuriin ja pieniin kysymyksiin. Yleisessä televisio- ja radiotoiminnassa tulee palvella erilaisia väestöryhmiä, antaa sijaa erilaisille mielipidesuunnille ja foorumi kansalaiskeskustelulle. Tämä koskee myös radiotoimintaa, sekä valtakunnallista että alueellista ja paikallista radiotoimintaa.

Sananvapauden ja viestintädemokratian kannalta on olennaista, että toimiluvassa on sitovia ehtoja viestinnän monipuolisuuden, eri mielipidesuuntien sananvapauden ja keskustelun sekä hyvän journalismin turvaamiseksi ja että näiden ehtojen toteutumista myös valvotaan ja mahdollisiin rikkomuksiin puututaan vastuuviranomaisen toimesta nopeasti. Laissa ja toimilupaehdoissa onkin ollut oikeansuuntaisia lausumia sananvapauden edistämisestä, ohjelmistotarjonnan monipuolisuudesta ja yleisön erityisryhmien tarpeista. Paikallisradioiden toimilupaehdoissa edellytetään ohjelmiston sisältävän tietoja paikallisista asioista sekä edistävän paikallista kulttuuria ja kansalaisten avointa keskustelua.

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama tutkimus (LVM:n julkaisuja 74/2004) samoin kuin tämän työryhmän raportti osoittaa, että viestintäpolitiikassa on huomattavaa tehostamista. On päässyt käymään niin, että Suomen ”paikallisradioista” noin 80 prosenttia toimii ulkomaisessa omistuksessa pääasiassa ketjutettujen brändien tahdissa ilman mainittavampaa toimilupaehtojen edellyttämää paikallisuutta. Tämä on johtunut siitä, että toimilupaehtojen ehdot kirjoitettu epätäsmällisesti ja radioiden yhteislähetyksiä koskevat ehdot puuttuvat.

Ei-kaupallista radiotoimintaa syytä tukea

Kansan Radioliitto pitää työryhmän linjauksia ja konkreettisia ehdotuksia oikeasuuntaisina ja pääosin hyvinä vaikkakaan ei kaikilta osin riittävinä. Toteamme tyydytyksellä, että työryhmä pitää yhteisöradioiden ja lyhytaikaisten radioiden ei-kaupallista toimintaa viestinnän monipuolisuuden ja sananvapauden kannalta erittäin tärkeänä ja esittää, että taajuussuunnitelmissa varataan mahdollisuus myös tällaisen toiminnan jatkamiseen. Mielestämme tällaista erittäin tärkeää toimintaa pitäisi paitsi jatkaa myös kehittää ja laajentaa. Tämä voisi tapahtua paitsi toimilupapolitiikalla myös osoittamalla siihen taloudellista tukea.

Koska työryhmän tarkoittama ei-kaupallinen kansalais- ja yhteisöradiotoiminta on viime kerroilla toimilupia myönnettäessä käsitelty mitenkään erottelematta kaupallisesta paikallisradiotoiminnasta, se on osaltaan johtanut siihen, että tällainen toiminta ei ole saanut mitään julkista toimintatukea esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriöltä. Esitämme tämän tilanteen muuttamista siten, että toimiluvissa selvemmin erotetaan ei-kaupallinen radiotoiminta omaksi ryhmäkseen ja että tälle viestinnän monipuolisuuden ja sananvapauden kannalta erittäin tärkeälle toiminalle aletaan osoittaa julkista tukea muun muassa radiorahaston varoista. Radiorahastolaki antaa mahdollisuuden osoittaa varoja Yleisradion lisäksi myös muuhun ei-kaupalliseen radiotoimintaan.

Kansalais- ja yhteisöradioiden sekä myös -televisioiden toiminnan edistäminen viimeistään uusien toimilupien myötä ja aikanaan myös toiminnan digitalisoituessa on yksi viestintäpolitiikan kasvojenkohotuksenosa-alue. Toivomme että taloudellista tukea voitaisiin työryhmän esittämien perustelevien näkökohtien pohjalta alkaa myöntää jo vuosina 2005 ja 2006.

Helsingissä 5.2.2005

Kansan Radioliitto ry.

Esa Ylikoski, puheenjohtaja Seppo Julin, varapuheenjohtaja