Oikeusministeriö
PL 1, 00131 HELSINKI

Sananvapaustoimikunnan mietinnöstä (KOM 1997:3)

Mietinnössä ei ole riittävästi paneuduttu siihen, miten hallitusmuodon 10 §:n periaatetta "jokaisella on sananvapaus" tulisi käytännössä edistää lainsäädännöllä. Sananvapaus ihmisoikeutena tarkoittaa sitä, että sananvapauden haltijana, subjektina ovat kaikki ihmiset eivätkä ainoastaan joukkoviestintävälineen omistajat.

Käytännön sananvapaudessa ei ole kysymys pelkästään joukkoviestimen vapauksista suhteessa valtiovaltaan eikä ihmisen vapaudesta alkaa harjoittaa joukkoviestintää, vaan myös siitä, miten ihminen ja ihmisryhmät saavat äänensä kuuluviin olemassa olevissa joukkoviestimissä, millainen on pääsy mediaan (access to media). Median tulee palvella demokraattista kansalaisyhteiskuntaa ja yksityisiä ihmisiä myös toimimalla keskustelufoorumina.

Joukkoviestimet voidaan ryhmitellä

1) poliittisiin äänenkannattajiin sekä muihin mielipide- ja erityisalueiden viestimiin ja

2) yleisviestimiin, kuten sitoutumattomat sanomalehdet, yleisaikakauslehdet, Yleisradion radio- ja televisiotoiminta, muu televisiotoiminta sekä valtaosa yksityisestä radiotoiminnasta.

Joukkoviestinnän keskittymiskehitys on johtanut siihen, että lehdistön osalta maassamme kaikilla paikkakunnilla ilmestyy enää yksi niin sanottu täyden palvelun sanomalehti. Puoluepoliittisten ja muiden mielipidelehtien levikki on varsin pieni ja rajoittuu asian harrastajiin ja aktiiveihin. Niin sanottu suuri yleisö ei voi tai halua tilata montaa rinnakkaista sanomalehteä, vaan toivoo monipuolista palvelua hallitsevalta yleislehdeltä sekä radio- ja televisiotoiminnalta. Tämä valtamediaan kohdistuva monipuolisuusvaatimus on oikeutettu ja valtiovallan tulisi tukea sen toteutumista. Samalla tulee edistää mielipideviestimien toimintaa, koska tarvitaan myös rakenteellista monipuolisuutta.

Mielipideviestimet

Puoluepoliittisille äänenkannattajille sekä muille mielipidelehdille tulee jatkossakin antaa yhteiskunnan tukea, mutta viimeksimainittujen tuen määrää suhteessä puoluelehtien tukeen tulee nostaa, koska kansalalaisjärjestöjen merkitys kansalaisyhteiskunnassa on kasvanut suhteessa poliittisiin puolueisiin. Tällainen yhteiskunnan tuki on legitiimiä ja sen tarpeellisuus on syytä todeta sananvapauslainsäädännössä.

Yhteiskunnan tukea mielipideviestimille on syytä antaa lehdistön lisäksi myös mielipideradiotoiminnalle, jota toteutetaan yhteisö- ja kansalaisraditoimintana. Radioiden toimilupia ei ole syytä antaa yksittäisille poliittisille tai aatteellisille mielipidesuunnille, sillä yhden radion kanavalle mahtuu viikossa 168 tuntia ohjelmaa ja näin ollen yksikin yhteisö- ja kansalaisradio pystyy tarjoamaan vaikkapa viikottaisen ohjelman varsin monille mielipidesuunnille.

Toimiluvan haltijana radiotoimintaan Helsingissä (100,3 MHz) Kansan Radioliitto antaa ohjelma-aikaa monenlaisille mielipidesuunnille, mutta kokee epäoikeudenmukaisena, että yhteiskunnan taloudellista tukea ei anneta mielipideradiotoiminnalle. Tämä radiotoiminnan eriarvoinen asema lehdistön suhteen tulisi korjata sananvapauslainsäädännöllä.

Yleisviestimet 1: radio ja televisio

Radio- ja televisiotoimintaa säädellään toimilupapolitiikalla. Sitä tulisi ohjata lainsäädännöllä ja sen toteuttamiseen tulisi perustaa parlamentaarinen viestintäneuvosto. Sananvapauden ja demokratain suhteesta johtuen viestintäpolitiikan toteutuksessa tulisi voida päästä sekä toimilupien myöntämisen että viestintätukien osalta hallitus- ja oppositiopolitiikan asetelmien yläpuolelle.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan erityisasema tulee turvata lainsäädännöllä. Yleisradion tulee toimia koko kansan radiona ja televiona.

Myös yksityisten radio- ja televisiokanavien toimilupaehdoissa tulee säilyttää tasapuolisuusvaatimus erilaisten yhteiskunnallisten tai katsomuksellisten mielipiteiden suhteen ja paikallisten radioiden ja televisioiden tulee edistää paikallista kulttuuria ja kansalaisten avointa keskustelua. Tämä ei estä radiota keskittymistä johonkin musiikkisuuntaan tai ikäryhmään. Kokonaista kaupallista radio- tai televisiokanavaa ei tule kuitenkaan antaa yksittäisen mielipidesuunnan tai poliittisen liikkeen käyttöön, jotta maahamme ei muodostu samanalaista tilannetta kuin Italiassa, jossa Berlusconi käytti omistamaansa mediaa polittiseen vallantavoitteluun.

Koska Kansan Radioliitto ry. on radion toimiluvan haltijana Helsingissä, haluamme tässä yhteydessä tuoda julki, että pidämme erittäin hyvänä toimilupaamme sisältyvää ehtoa, joka edellyttää "tasapuolisuutta erilaisten näkemysten käsittelyssä" ja että radio "edistää paikallista kulttuuria ja kansalaisten avointa keskustelua". Tosin avoin keskustelu voisi koskea kaikkia maassamme asuvia ihmisiä.

Pidämme tärkeänä, että sananvapauslainsäädännöllä annetaan perusta sille, että radioiden ja televisioiden toimilupiin jatkossakin sisällytetään monipuolisuusehdot.

Yleisviestimet 2: lehdistö

Sanoma- ja aikakauslehdistön valtaosa ilmoittaa olevansa sitoutumattomia ja riippumattomia. Useimmiten kustannustoiminta on samalla elinkeinon harjoittamista eli liiketoimintaa. Julkaisutoiminta ei ole kuitenkaan mitä tahansa liiketoimintaa, vaan sillä on oma erityisluonteensa jokaisen sananvapauden kannalta. Näin ollen yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus asettaa sananvapautta tukevia reunaehtoja tälle toiminnalle.

Sananvapauden kannalta olisi tärkeää, että itsensä sitoutumattomaksi ja riippumattomaksi julistavat lehdet myös todellisuudessä olisivat tasapuolisia erilaisten näkemysten käsittelyssä ja edistäisivät avointa keskustelua. Nimenomaan tätä tavoitetta tulisi lainsäädännöllä edistää. Monipuolisuusvaatimusta ei voida pitää sananvapauden rajoituksena eikä elinkeinotoiminnan esteenä.

Monipuolisuus ei tarkoita sitä jokaisen jutun pitäisi olla tasapuolinen puhumattakaan tasapaksuudesta. Kysymys olisi sen sijaan rajoitusten asettamista sille, että kustantaja sitoutumattomuuden ja riippumattomuuden kilven alta ryhtyisi jonkin poliittisen tai aatteellisen mielipidesuunnan tai näkemyksen puolestapuhujaksi. Ei ole pelkästään kuluttajansuojakysymys, jos sitoutumaton lehti yhtäkkiä alkaakin kampanjoida esimerkiksi EMU- tai NATO-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan enemmän tai vähemmän avoimesti.

Tasapuolisuusvaatimus on kansalaisten ja yhteiskunnan legitiimi tahto koskien niitä joukkoviestimiä, jotka eivät ole jonkun poliittisen tai aatteellisen mielipidesuunnan edustajia. Se poistaa kustantajilta tai toimiluvan haltijoilta mahdollisuuden väärinkäyttää asemaansa ja alistaa sitoutumattomaksi julistautunut yleisviestin, lehti, radio tai televisio, omien mielipiteidensä edustajaksi. Kustantajalla ja toimiluvan haltijallahan on oman sananvapautensa toteuttamiseen mahdollisuus käyttää kaikkia yleisviestimiä sekä mielipidelehtiä ja -radioita. Tasapuolisuusvaatimus lisää eikä vähennä jokaisen sananvapautta rajoittamalla joidenkin harvojen mahdollisuutta asemansa väärinkäyttöön.

Yksipuolisuus olisi enemmän riski kuin etu elinkeinotoiminnalle, mikäli ajatellaan lehtien tilaajia ja ostajia asiakkaina. Näin monipuolisuusvaatimus ei haittaa elinkeinotoimintaa tältä osin. Sen sijaan asiakkaina olevien mainostajien intressit ja tätä kautta myös kustantajien taloudelliset kokonaisintressit voivat olla toiset, mutta kun hallitusmuodon periaatteena on, että jokaisella on sananvapaus eikä pelkästään mainostajalla ja kustantajalla, tämä periaate käy journalismin varjolla tapahtuvan mielipidemarkkinoinnin vapauden edellä, varsinkin kun mainostaja voi käyttää tavoitteidensa edistämiseen myös maksullista mainostilaa. Näin myös elinkeinoelämällä on täysi sananvapaus, vaikka sen mahdollisuuksia mainostajana ohjata yleisviestimiä varmuuden vuoksi rajoitettaisiinkin lainsäädännöllä.

Ehdotus

Kansan Radioliitto esittää, että lakiin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä lisätään 3 lukuun julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuudesta uusi pykälä, joka sisältää edellä esitetyt periaatteet. Lakiteksti voisi kuulua seuraavasti:

3 luku

Julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuudet

...

15 §

Jokaisen sananvapauden edistäminen

Ohjelmatoiminnan harjoittaja on velvollinen noudattamaan kokonaistoiminnassaan tasapuolisuutta erilaisten poliittisten ja katsomuksellisten näkemysten käsittelyssä sekä edistämään avointa keskustelua ottaen huomioon sen mitä laissa muutoin säädetään hyväksyttävästä toiminnasta.

Aikakautisen julkaisun tai verkkojulkaisun, joka ei toimi jonkin poliittisen tai katsomuksellisen suuntauksen edustajana tai kannattajana, vaan on ilmoittanut olevansa poliittisesti ja katsomuksellisesti sitoutumaton tai riippumaton, on myös velvollinen noudattamaan 1 momentissa ilmaistuja periaatteita.

Valtiovalta tukee erilaisten poliittisten ja katsomuksellisten suuntausten julkaisuja ja verkkojulkaisuja sekä sellaista radio- ja televisiotoimintaa, joka mahdollistaa näiden suuntausten oman ohjelmatoiminnan.

Helsingissä 8. huhtikuuta 1997

KANSAN RADIOLIITTO RY.