Tässä on kokoelma parhaita tähtikuviani kausilta 1999-2002

Kuu ja planeetat

·  Kuu, viimeinen neljännes.  Lienee aika ymmärrettävää, että kun syksy pimenee elokuussa, aloittelevan tähtitieteilijän ensimmäinen kiinnostuksen kohde on Kuu. Tämä on ensimmäisiä ja parhaita Kuun kuvia. Otettu 1.9.1999 suoraan kaukoputken polttotasolla klo 0120, valotusaika 1/125 ja filmi 200ASA
· Kuu, viimeinen neljännes kapenemassa.  Kuvattu digitaalisesti modifioidulla Philips Toucam-kameralla 31.10.2002 aamulla klo 6.00.  Eikä voi kuin todeta, että digitaalikuva on parempi.  Tämä on koottu useasta pienemmästä kuvasta, koska koko Kuu ei sovi Talin ja web-kameran kuvakenttään.
· Kuu.  Kuva on otettu 26.9.1999 klo 21.40 käyttäen 2x Barlow-linssiä, valotusaika noin 1/60 sek ja filmi 400ASA Imation.
· Kuunpimennys.  Kuunpimennyksiä sattuu toki silloin tällöin, mutta koskaan ennen en ole yrittänyt valokuvata niitä. 21.1.2000 heräsin aamuyöllä ja menin havaintopaikalleni pellolle Kangasalla -14 asteen pakkaseen. Täsmälleen Ursan kalenterin mukaisesti Kuu alkoi pimentyä klo 04.03 kunnes täydellinen pimennys koettiin klo 6 aamulla. Tässä vaiheessa olin niin väsynyt ja viluissani, että lähdin takaisin sisälle lämpimän kaakaokupin ääreen... Kuvat onnistuivat yllättävän hyvin. Ne on otettu 400 ASA Imation filmille suoraan TAL-120 putken läpi, valotusajat vaihtelivat 1/250 - 1/30 sek.-Kuvat on liitetty kollaasiksi Photoshop-kuvaohjelman avulla.
·  Kuu, ensimmäinen neljännes.  Kun syksyllä Kuusta näkyy parhaiten viimeinen neljännes, keväällä taas iltaisin saamme ihailla ensimmäistä neljännestä. Tässä on yksi parhaista Kuun kuvistani. Se on otettu 10.2.2000 klo 19.56 Olympus -kameralla suoraan kaukoputken läpi 800ASA Konica-filmille. Valotusaika noin 1/125.
·  Kuu, varjovyöhyke. Tämä helmikuussa 2000 tehty kuva on saatu aikaan liittämällä yhteen kaksi kuvaa. Molemmat on otettu samalla suurennuksella 2x Barlow-linssin kautta, jolloin Kuu kokonaisuudessaan ei mahdu enää TALin kuvakenttään. Yhdistäminen on tehty Photoshop-kuvaohjelmassa. Filmi 800ASA Konica, Kuvattu Zenit-kameralla 14.1.2000 klo 17.55, valotusaika 1/125. Kuvassa näkyy mukavasti Kuun varjovyöhyke vuorineen ja kraatereineen.
·  Kuu, varjovyöhyke. Tässä miltei sama alue, mutta digitaalisesti Toucam Pro-web-kameralla kuvattuna 12.11.2002.  Koottu useasta osasta Photoshop-ohjelmassa.
·  Kuu, kapea sirppi. Huhtikuun 7. päivä 2000 sain 400 ASA Imation-filmille todella kapean kuunsirpin klo 20.53. Valotusaika Zenit-kameralla 1/125 sek. Kuvaa on jälkeenpäin käsitelty Photoshop-kuvaohjelmalla.
·  Kuu, osa kapeasta sirpistä.  Sama kohde kuin edellisessä kuvassa, mutta osasuurennus kuvattuna 2x Barlow-linssillä klo 20.58 1/60 sek.
· Kuu, kapein kuvaamani sirppi.  Kuvattu 15.3.2002, jolloin sirppi oli vain 1,5 vuorokauden ikäinen.  Olympus 2100 digikamera, 10 sek.  Isompi versio taustakuvissa.
· Maatamo 15.4.2002.  Olympus 2100 digikamera.
· Kuu ja Venus.  Venus loisteli kirkkaasti aamutaivaalla marras-joulukuussa 1999. Alla oleva kuva Kuusta ja Venuksesta on otettu 2.12.1999 klo 07.03 (135 mm 800ASA 1/30).
· Planeettoja 1999-2000 (Tämä kokoelma poistuu kohta, kun digikuvat tulevat tilalle.)
· Merkurius näkyi hyvin useana iltana huhti-toukokuun vaihteessa 2002.  Tässä kuva 1, kuva 2 ja kuva 3 on otettu Olympus 2100 digikameralla.  V=Venus ja M=Merkurius.  Planeetta näkyi kirkkaasti kaukoputken okulaarissa kääpiökokoisen Kuun näköisenä, mutta filmi latisti sen kuvan 4 näköiseksi.  1/30 sek 800 ASA filmi Talin polttotasolta kuvattuna.
· Venuksesta ja sen vaiheista löytyvät kuva 20.3.2001 (400 ASA1/30 Talin polttotaso+3x Barlow) sekä  kuva 21.4.2002 (800 ASA 1/30 Talin polttotaso+2x Barlow).
· Mars löytyy tästä kuvasta Kuun yläpuolelta, kuvattu 17.3.2002 Olympus 2100 digikameralla.
· Jupiter peittymässä Kuun taakse 26.1.2002 klo 20.30 - tai oikeastaan se ei kunnolla peittynyt, vaan hipoi Kuun etelänapaa.  Seeing oli hyvä, mutta juuri tapahtumahetkellä Kangasalla eteen tuli pakkasusvaa tai utua, joka loi jonkinlaisen harson Kuun ympärille.  Jupiter kuitenkin erottuu lähellä napaa.  Kuvattu 200 ASA filmille Olympus-kameralla Talin polttotasolla 1/30 sek.
· Jupiter - tässä ensimmäinen digitaalinen yritelmäni 31.10.2002 klo 05.40.  On tästäkin uskottava, että digikameralla tulee parempaa jälkeä.
· Jupiter - tässä toinen ja toistaiseksi paras kuva 6.12.2002.  Yhdistetty kuudesta digikuvasta.
· Saturnus kuvattu digitaalisesti 10.11.2002 klo 23.45.  On se uskottava, että digitaalisesti tulee parempia kuvia, vaikka tämä oli vasta ensimmäinen yritelmäni.  Tässä toinen kuva: Saturnus 12.11.2002 klo 23.16. Ja tässä kolmas kuva Saturnus 7.12.2002 klo 23.30.
· Saturnuksen kuita 12.11.2002 klo 23.17. Tämä kuva osoittaa digikuvauksen paremmuuden.  15 sek valotusaika poltti Saturnuksen puhki, mutta planeetan kolme kuuta tuli esiin: Titan, Rhea ja ilmeisesti Dione.  Tässä toinen tahallisesti ylivalotettu kuva, jossa näkyy neljä Saturnuksen kuuta 7.12.2002: Titan ja Tethys, Rhean ja Dionen paikoista en ole varma (vrt. Tähdet 2002 s.60).

Komeetat, asteroidit ja tähdenlennot

Ikeya-Zheng komeetta keväällä 2002

· Yleiskuva 4.4.2002.  Kuvattu Olympus 2100 digikameralla 16 sek valotusajalla.
· Hieman zoomattu, Andromedan sumu vieressä.  Kuvattu Olympus 2100 digikameralla 16 sek valotusajalla.
· Kaksi kuvaa filmillä: 30.3.2002 sekä 4.4.2002.  Molemmat 30 sekunnin valotusajalla 135 mm objektiivi 800 ASA Konica-filmi ilman seurantaa.
· M31 ja tähdenlento sattuivat ihan onnella samaan ruutuun 6.12. n. klo 17.30.

Pikkuplaneetta 2002 NY40

· Tämä pieni asteroidi ohitti Maan 17.-18.8.2002 yöllä.  Kaukoputkella en sitä nähnyt, mutta filmi tallensi sen useallekin ruudulle. Valitettavasti kuvavalmistamo ei tehnyt pyynnöistä huolimatta kaikkia kuvia paperille, mutta tässä 18.8.2002 klo 00.25 otetussa kuvassa (400 mm Konica 1600 ASA 4 min) näkyy M71:stä alavasemmalle raita, jonka mm. Jorma Koski tunnisti asteroidiksi 2002 NY40.  

DS- eli syvän taivaan kohteita

· Ajomiehen tähdistöä 12.3.2002 klo 20.37, 800 ASA 135 mm 7 min.  Kuvassa näkyvät avoimet tähtijoukot M37, M36 ja M38.  Sama kuva isompana ja  väreissä näyttää myös miten satelliitti on kulkenut valotuksen aikana kuvakentässä. Raita on saatu esiin kuvankäsittelyllä.
· Orionin vyö.  Tässä yksi parhaista koskaan ottamistani tähtivalokuvista, Orionin vyö kuvattuna 26.1.2000 klo 19.14 800ASA 2 min ja 400 mm + Olympus kiinnitettynä Talin kamerapidikkeeseen.
· Preseuksen kaksoistähtijoukko NGC869 ja NGC884.  Tämä kuva on otettu elokuussa 1999 noin 10 minuutin valotusajalla Linnunradasta Preseuksen tähtikuvion suunnassa 135 mm Vivitar-teleobjektiivilla kameran ollessa kiinnitettynä kaukoputken kamerapidikkeeseen. Kaksoistähtijoukko NGC869 ja NGC884 sekä Linnunradan pöly erottuvat mukavasti.
· M3 Ajokoirat. Tunnettu pallomainen tähtijoukko 4.4.2002 klo 23.35 400 mm 800ASA 4 min.  Tämä kuva on otettu 30.4.2001 klo 00.50 800ASA 2 min 400 mm (jos muistiinpanot pitävät...)
· M5 Käärme.  Matalla sijaitseva pallomainen joukko on hankala kuvattava, mutta tämä sentään tarttui filmille 18.4.2002 klo 23.22 400 mm 800 ASA 2 min.
· M13 Herkules.  Pallomainen tähtijoukko 30.4.2001 sekä 9.5.2002.  Molemmat kuvat 400 mm 800ASA n. 4 min.  Kolmas kuva on otettu 1.5.2000 klo 00.32 Olympus-kameralla + 400 mm telellä. Valotusaika 800ASA filmillä oli 2 minuuttia.
· M15 Pegasus. Analoginen kuva oli niin huono, että laitoin tänne heti digikuvan 6.12. 2002 klo 17.45 n. 2x20 sek.  135 mm tele ei tee oikeutta pallomaisen tähtijoukon kauneudelle.
· M31 Andromeda.  Suuresta galaksista on paljonkin kuvia, ehkä paras tässä.  Kuvattu 19.8.2001 Zenit+135 mm 400ASA 10 min.  Sama isompana.  Myös seuralaisgalaksit NGC205 ja M32 erottuvat.
· M31 Andromeda + tähdenlento - ihan sattumalta samaan kuvaan 6.12.2002 klo n. 1730.
· M35 Kaksoset.  Kauniista avonaisesta tähtijoukosta mustavalkoinen kuva 12.3.2002 klo 21.40 400 mm 800ASA 6 min, sama väreissä 4.3.2002 klo 20.24 400 mm 800ASA 5 min - tässä erottuu vähän myös NGC2158 alaoikealle M35:stä.  Keväällä 2002 Jupiter oli parkkeerannut aivan M35:n viereen, tässä kuva 12.3.2002 klo 20.17 4 min valotusajalla.  M35 on tässä kuva-arvoituksessakin - mutta mitä Jupiterille tapahtui, kun kuvaa valotettiin 5.3.2002 4 minuuttia 400 mm?  Kulkiko pilvi Jupiterin editse? Ilmassa oli vähän utua, mutta poistuin välillä kameran äärestä. Vastaapa minulle, jos keksit!
· M42 Orion.  Orionin kuuluisaa M42-sumua olen tietenkin kuvannut paljon. Osa kuvista on aika hyviä, mutta ongelmana on sumun kirkkaan keskustan "puhkipalaminen", kun haluaa himmeät reunaosat paremmin näkyviin. Tässä ehkä paras kompromissi kuvattuna 28.1.2000 klo 19.18 800ASA 4 min ja 400 mm + Olympus kiinnitettynä Talin kamerapidikkeeseen.
· M42 Orion. Osa M42:sta digikuvana, valotusaika 15 sek.
· M42 Orinin kaasusumun osa kuvattu 400 mm tele+web-kameralla 3x20 sek 7.12.2002 klo 23.15
· M44 Krapu.   Avoin tähtijoukko M44 eli Praespe, kuva 21.2.2000 klo 20.05 800ASA 1,5 minuuttia, Olympus + 400 mm. Kuvaa on jälkikäsitelty Photoshop-kuvaohjelman avulla. Tässä toinen kuva M44 12.3.2002 klo 21.46 800ASA 4 min 400 mm.
· M44 Krapu digitaalisesti web-kameralla 6.12.2002 klo 2.35.
· M45 Seulaset.  Useita kuvia tästä tunnetusta avoimesta tähtijoukosta: Kuva 1 2.12.1999 klo 20.08 400ASA 7 minuuttia 400 mm  + Olympus.  Kuva 2 14.11.2001 klo 21.45 800ASA 6 min 400 mm.  Kuva 3 10.2.2001 klo 19.53, 800 ASA ja Olympus + 135 mm.  Hyvä seeing toi esiin tähtien välistä pölyä M45:n kirkkaimpien tähtien ympärillä.
· M45 Seulaset digikuvana tai tarkkaan sanottuna pieni osa keskeltä 8.12. klo 0.30.  400 mm telellä ccd-kenno kuvaa vain pienen alueen siitä mitä 24x36 mm kinofilmi tallentaa.
· M53 Bereniken hiukset.  Hankala kuvattava pallomainen joukko, tämän sain napattua 18.4.2002 klo 2300 800ASA 2 min 400 mm.
· M67 Krapu.  Tämä avonainen tähtijoukko on kahdesti tarttunut filmille, kuvassa 1 12.3.2002 klo 21.46 800ASA 3 min 400 mm ja kuvassa 2 12.3.2002 klo 21.46 800ASA 4 min 400 mm - jälkimmäiseen sattui myös satelliitti valotuksen aikana.
· M67 Krapu digitaalisesti 6.12.2002 klo 2.38 20 sek.
· M92 Herkules.  Tähtikuvion toinen pallomainen joukko on pari kertaa tarttunut filmille, mutta vaatisi ilmeisesti isomman suurennuksen kuin 400 mm tele antaa.  Kuva 1 otettu 9.5.2002 klo 0050 800ASA 2 min 400 mm ja kuva 2 30.4.2001 klo 00.27 800ASA 4 min 400 mm.
· NGC2244 Yksisarvinen.   Avoin tähtijoukko NGC2244 on varsin helppo saada esiin, mutta sen ympärillä oleva hento Rosette-sumu on vaikea kohde. Tässä punertavaa sumua näkyy kohtuullisesti kuvattuna 15.2.2001 klo 19.34 800ASA Konica-filmille, 6 minuuttia, Olympus + 135 mm tele. Aivan oikeassa reunassa näkyvä kirkas tähti on Betelgeuze. Kuvaa on jälkikäsitelty Photoshop-kuvaohjelman avulla.
· NGC7000.  Tässä yksi parhaita kuviani, ns. Pohjois-Amerikka -sumu.  19.8.2001 klo 00.20 Zenit+135 mm 800ASA 5 min.

Jos sinulla on kysyttävää tai kommentoitavaa, laita postia minulle: jmantyla@kaapeli.fi 
Olen kiinnostunut vaihtamaan sähköposteja muiden tähtivalokuvaharrastajien kanssa.

[Etusivulle ]