Demokratia
Demokrati
Democracy |
Kansan osallistumiseen perustuva
hallintojärjestelmä. Demokratian tunnusmerkkejä ovat vapaat vaalit, sekä
vallan kolmijako - lainsäätö, toimeenpano ja tuomiovalta on erotettu
toisistaan. |
Euroopan
ihmisoikeussopimus |
EN:n piirissä valmisteltu
vuonna 1953 voimaan tullut sopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
suojaamisesta. Ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet
takaamaan sopimuksessa turvatut oikeudet jokaiselle lainkäyttövaltaansa
kuuluvalle henkilölle. |
Euroopan
ihmisoikeustuomioistuin |
Euroopan
ihmisoikeussopimuksella perustettu ylikansallinen tuomioistuin, jonka tehtävä
on valvoa, että ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot noudattavat sitä.
Tuomioistuimen antamat ratkaisut sitovat ihmisoikeussopimukseen liittyneitä
valtioita. |
Euroopan neuvosto,
EN |
Vuonna 1949 perustettu hallitusten
välinen järjestö. Järjestön jäsenet ovat sitoutuneet mm.
oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Järjestössä on 4
eurooppalaista valtiota jäseninä (lokakuu 2003). Suomi liittyi Euroopan
neuvostoon vuonna 1989. |
EN:n
ministerikomitea |
Euroopan neuvoston päätöksiä
tekevä elin, joka koostuu EN:n jäsenmaiden ulkoministereistä tai heidän
pysyvistä edustajistaan. |
Euroopan parlamentti,
Europarlamentti |
Euroopan unionin
parlamentti. Parlamentti osallistuu EU:n päätöksentekoon vain, jos niin on
erikseen päätetty. Parlamenttiin kuuluu 626 edustajaa, jotka valitaan viiden
vuoden välein kaikissa EU:n jäsenmaissa järjestettävillä vaaleilla. |
Euroopan sosiaalinen
peruskirja |
EN:n piirissä alun perin
vuonna 1961 hyväksytty sosiaalisia perusoikeuksia koskeva sopimus. Sopimusta on
sittemmin täydennetty lisäpöytäkirjoilla. Peruskirjan kokonaisuudistus
saatiin päätökseen vuonna 1999, jolloin voimaan tuli uudistettu sosiaalinen
peruskirja. |
Euroopan unioni,
EU |
Euroopan valtioiden välinen
ylikansallinen yhteenliittymä. Tällä hetkellä unioniin kuuluu 15
jäsenvaltiota, 1.5.2004 EU laajenee, ja jäsenmaita on sen jälkeen 25.
Keskeiset toimielimet: Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, komissio,
parlamentti ja EY-tuomioistuin. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. |
Euroopan yhteisö,
EY |
Rooman sopimuksella vuonna 1957
perustettu Euroopan unionin osa, jonka piiriin mm. taloudellinen yhteistyö
kuuluu. Unionissa integraatio on edennyt kaikkein pisimmälle nimenomaan
Euroopan yhteisön piirissä. |
Eurooppa-neuvosto |
Yleensä kaksi kertaa vuodessa
järjestettävä Euroopan unionin huippukokous, jossa päätetään unionin
kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Kokoukseen osallistuvat
jäsenmaiden valtionpäämiehet tai pääministerit. |
ETYK |
Helsingissä 1975 järjestetty Euroopan turvallisuus-
ja yhteistyökokous. |
ETYJ |
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, joka
on syntynyt ETYK:n pohjalta. |
EY-tuomioistuin |
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. EY:n
ylikansallinen tuomioistuin, jonka tehtävä on varmistaa, että EY-oikeutta
sovelletaan lain- ja yhdenmukaisesti kaikissa EY:n jäsenmaissa. Tuomioistuimen
ratkaisut sitovat EY:n jäsenvaltiota. |
Ihmisoikeuskomitea |
YK:n kansalais- ja poliittisten
oikeuksien toteutumista valvova elin. Ihmisoikeuskomiteaan kuuluu 18 jäsentä
ja se kokoontuu Genevessä. |
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen
julistus |
YK:n piirissä
valmisteltu vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty julistus
ihmisoikeuksista. Julistus kattaa koko ihmisoikeuksien kentän. Siitä on myös
muodostunut eräänlainen määritelmä sille, mitä ihmisoikeuksilla
tarkoitetaan. |
Julistus |
Asiakirja, jonka allekirjoittaneet hallitukset
ilmaisevat hyväksyntänsä asiakirjan pyrkimyksille, päämäärille ja
periaatteille. Julistus velvoittaa moraalisesti allekirjoittajia, mutta ei ole
oikeudellisesti sitova. |
Komissio |
Euroopan unionin toimeenpaneva ja aloitteita
tekevä elin, joka koostuu jäsenmaiden hallitusten nimittämistä ja
parlamentin hyväksymistä komissaareista. |
KP-sopimus |
YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva
yleissopimus. Sopimus turvaa perinteiset kansalais- ja poliittiset oikeudet.
Sopimus tuli voimaan 1976. Sopimusta valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea. |
Lisäpöytäkirja |
Sama kuin protokolla. Kansainvälinen
sopimus, jolla jotakin olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta muutetaan tai
uudistetaan. Esimerkiksi sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta että sosiaalista
peruskirjaa on niiden voimaantulon jälkeen täydennetty useilla
lisäpöytäkirjoilla. |
Oikeusvaltion
laillisuusperiaate |
Valtion velvollisuus taata
lailla yksilön oikeuksien toteutuminen. |
Perusoikeus |
|
Protokolla |
Sama kuin lisäpöytäkirja. Täydentää tai
uudistaa jo olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta tai asiakirjaa. |
Päätöslauselma |
Kansainvälisen järjestön tai jonkun
sen elimen (esimerkiksi YK:n yleiskokouksen) hyväksymä asiakirja. |
Schengenin
sopimukset |
Schengenin sopimus vuodelta 1985 ja
yleissopimus vuodelta 1990. Sopimukset sisältävät määräykset mm.
säännöllisten rajatarkastusten lopettamisesta jäsenvaltioiden rajoilla ja
yhdenmukaisesta tarkastuksesta EU-alueen ulkorajoilla sekä jäsenvaltioiden
poliisi- ja tulliviranomaisten välisestä yhteistyöstä. |
Sopimus |
Valtioiden välinen asiakirja, joka sitoo
oikeudellisesti siihen liittyneitä valtioita. |
Suositus |
Kansainvälinen toimintaohje tai -periaate, joka
ei ole oikeudellisesti sitova. Vaikka suosituksen mukaisesti toimiminen perustuu
vapaaehtoisuuteen, on se usein poliittisesti merkittävää. |
Ratifiointi |
Kansainvälisen sopimuksen allekirjoituksen
jälkeen tapahtuva hyväksyntä, jolloin sopimuksen sisältö muuttuu valtiota
oikeudellisesti sitovaksi. |
TSS-oikeuksia koskeva
sopimus |
YK:n KP-sopimusta vastaava
sopimus, jossa turvataan keskeisimmät taloudelliset, sosiaaliset ja
sivistykselliset ihmisoikeudet. |
Yhdistyneet kansakunnat,
YK |
Vuonna 1945 |
Yleissopimus |
Tarkoittaa samaa kuin sopimusasiakirja,
sopimus tai valtioiden välinen sopimus. |