On monia menetelmiä, joilla
voidaan kannustaa oppilaita käymään merkityksellisiä pari-, pienryhmä- tai
ryhmäkeskusteluja. Luottamuksen ja molemminpuolisen
kunnioituksen ilmapiirin luomiseksi luokkahuoneeseen oppilaat
voivat sopia yhteisistä keskustelusäännöistä.
Jotkin aiheet sopivat parhaiten käsiteltäviksi paneelikeskustelun
tai väittelyn avulla, jolloin muutaman oppilaan ryhmä
keskustelee asiasta ja muut esittävät kysymyksiä ja kommentteja.
Toisiin aiheisiin taas sopii parhaiten niin kutsuttu keskustelupiiri.
Keskustelupiirissä oppilaat istuvat kahdessa sisäkkäisessä
ringissä siten, että jokaisella on kasvojensa edessä
keskustelukumppani. Oppilaat keskustelevat heitä
vastapäätä istuvan ihmisen kanssa. Jonkin ajan kuluttua
opettaja pyytää sisempää rinkiä siirtymään yhden
askelman verran oikealle, jotta jokainen saa keskustella
samasta aiheesta uuden keskustelukumppanin kanssa. Tämä
antaa oppilaille mahdollisuuden omien näkemysten
uudelleenarviointiin ja argumentoinnin kehittämiseen.
Saadakseen koko ryhmän mukaan keskusteluun opettaja voi
käyttää ns. puhetikkua tai puhepalloa. Opettaja
esittää avoimen kysymyksen (esim. ihmisarvon merkityksestä)
tai aloittaa lauseen, jota oppilaiden tulee jatkaa.
Jokainen vastaa kysymykseen vuorollaan muiden
kuunnellessa. Vuoron merkkinä ja toisen puheen kunnioittamisen apuna
voidaan käyttää esinettä (esim. palloa), joka liikkuu
oppilaalta toiselle puheenvuoron mukana.
Edellistä harjoitusta voidaan varioida käyttämällä puheverkkoa,
jossa puheenvuoron merkkinä on lankakerä.
Jokainen puhuja kiertää lankakerää auki ja pitää kiinni
langan siitä kohdasta, joka hänen käteensä on sattunut.
Syntynyt verkko visualisoi ryhmän kommunikaatiotapoja ja
-suhteita.
