Liikkumisen vapaus
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen
mukaan jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita
asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. Jokaisella on myös
oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.
Hallitukset kuitenkin rajoittavat maiden
sisäistä ja niiden välistä vapaata liikkumista monin tavoin.
Jotkin hallitukset rajoittavat poliittisista syistä sekä omien
kansalaistensa että ulkomaalaisten maan sisäistä
muuttoliikettä. Mielivaltaisia pidätyksiä tapahtuu edelleen, ja
poliittisia sekä muita toisinajattelijoita eristetään
työleireille.
Sisäisten kiistojen ja aseellisten konfliktien
aikana saattaa syntyä laajaa sisäistä pakolaisuutta ja suuria
kansainvaelluksia. Liikehdinnän taustalla on pakko, eikä
pakolaisilla ole takeita kotiinpaluusta. Siten kyseessä on
liikkumisvapauden periaatteen loukkaus.
Poikkeustila oikeuttaa rajoitukset
Kansalais- ja poliittisten oikeuksien
sopimuksessa todetaan, että liikkumisen vapautta "ei saa
rajoittaa muutoin kuin laissa säädetyllä tavalla, milloin
rajoitukset ovat välttämättömiä valtion turvallisuuden,
yleisen järjestyksen, yleisen terveydenhoidon tai moraalin tahi
muiden oikeuksien ja vapauksien takia sekä ovat sopusoinnussa
muiden tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien kanssa”.
KP-sopimuksen mukaan tiettyjä poikkeamisia
sopimuksen oikeuksista voidaan tehdä "yleisen hätätilan
aikana, joka uhkaa kansakunnan olemassaoloa ja joka on
virallisesti sellaiseksi julistettu". Poikkeamien on
kuitenkin oltava väliaikaisia, ja niiden tulee perustua
oikeutettuun tarpeeseen suojella muiden ihmisten turvallisuutta.
Näin ollen esimerkiksi luonnononnettomuus,
kulkutauti tai sota voisi mahdollistaa liikkumisen vapauden
osittaisen rajoittamisen. Rajoitukset ovat mahdollisia myös sen
varmistamiseksi, että syytteessä oleva henkilö ei poistu maasta
tai että vankeustuomiota suorittava istuu tuomionsa loppuun ennen
maasta poistumistaan. Mikään mainituista rajoituksista ei
kuitenkaan mahdollista liikkumisen vapauden mielivaltaista tai
pysyvää rajoittamista.
Perustuu
tekstiin Levin: Ihmisoikeudet - Kysymyksiä ja vastauksia. |