Suomi ja EIT: 5 artiklan loukkaus

Raninen-tapaus antopäivä: 16.12.1997

Kysymys oli laittomasta pidättämisestä.

Raninen vastusti asevelvollisuutta sekä siviilipalvelusta ja oli kieltäytynyt niiden suorittamisesta, minkä vuoksi hänet oli huhti-toukokuussa 1992 eri kerroilla tuomittu vankeuteen. Päästyään ehdonalaiseen vapauteen kesäkuussa samana vuonna hän kieltäytyi jälleen palveluksesta, jonka johdosta hänet pidätettiin ja asetettiin tutkintavankeuteen sekä tuomittiin 18.6.1992 vankeusrangaistukseen. Kun rangaistusta ei määrätty pantavaksi heti täytäntöön, Raninen määrättiin vapautettavaksi ja passitettiin samana päivänä vapauttamista varten vankilaan, jossa häntä oli säilytetty. Sotilaspoliisi pidätti hänet kuitenkin 18.6.1992 vankilassa, laittoi hänelle käsiraudat ja kuljetti hänet palveluspaikkaansa.

EIT katsoi, että Ranisen vapaus oli riistetty laittomasti kun hänet oli pidätetty ja kuljetettu palveluspaikkaansa. EIS:n 5 artiklaa oli loukattu.

Sen sijaan EIT katsoi ettei käsirautojen käyttö ollut halventavaa, eikä se myöskään loukannut Ranisen yksityiselämän suojaa. Näin ollen artikloja 3 ja 8 ei tässä tapauksessa oltu loukattu.

Perustuu tekstiin Lehdonmäki: Katsaus EIT:n Suomea koskeviin päätöksiin.