Huolestuttavan suuri määrä EU:n alueella asuvista lapsista on syystä tai toisesta syrjäytynyt. Taustalla voi olla vanhempien työttömyys, pakolaisuus, vammaisuus, kodittomuus, aids, huumeet, perheväkivalta tai rikkinäiset perheet.

Lapsityövoiman käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Heitä on vaateteollisuuden työntekijöinä etenkin eteläisessä Euroopassa. Lapsiprostituutio ja katulasten määrä on puolestaan kasvanut huomattavasti esimerkiksi Romaniassa ja Venäjällä.

Lasten asemaa on yritetty parantaa monilla sopimuksilla. YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta (1989) voidaan pitää edistyksellisimpänä lasten oikeuksia ajavana asiakirjana. Sen ovat ratifioineet kaikki unionin jäsenvaltiot. Sopimuksen kautta lasten asema ja oikeudet ovat tulleet osaksi maiden kansallisia lainsäädäntöjä. Euroopan komissio onkin todennut, että se on ensimmäinen askel kohti lasten tunnustamista yksilöinä, joilla on ihmisoikeudet. Suomi ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Sopimus on sellaisenaan velvoittava.

Myös vuonna 1999 laadittu yleissopimus lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi on merkittävä asiakirja. Sen ovat ratifioineet tai ovat aikeissa ratifioida kaikki EU:n jäsenvaltiot. Tämän lisäksi unioni on tehostanut toimia muun muassa lapsisotilaiden käytön sekä lapsikaupan torjumiseksi. Unioni pyrkii myös tukemaan hankkeita ja ohjelmia, jotka edistävät lasten terveyttä, ravitsemusta ja koulutusta sekä torjuvat väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

Lapsen oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä unionin jäsenmaiden välillä sekä perusteellisempaa tietoa lasten asemasta ja oikeuksien toteutumisesta. Vertailukelpoisen tiedon keruu on ollut vaikeaa. Haasteena ovat paitsi tilastolliset eroavaisuudet myös jäsenmaiden eritasoiset lainsäädäntöjärjestelmät. Uusimpana haasteena on unionin laajeneminen maihin, joiden lainsäädäntö ei ole lasten oikeuksien kannalta riittävä.

Lasten oikeusturvan yhtenäistämiseksi ja vahvistamiseksi on ehdotettu yhteistä Euroopan unionin perustuslakia. Se velvoittaisi ottamaan huomioon lapsen oikeudet kaikessa päätöksenteossa. Laki täydentäisi eurooppalaisten lasten perus- ja ihmisoikeussuojaa. Ehdotetun perustuslakiin sisältyvän perusoikeuskirjan mukaan lapsella on oikeus muun muassa välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon, ja hänen on saatava ilmaista vapaasti mielipiteensä, joka on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.