Neuvoston ihmiskauppaa koskevan puitepäätöksen (2002) mukaan ihmiskaupalla tarkoitetaan henkilön seksuaalista tai hänen tekemänsä työn hyväksikäyttöä. Kyse on aina vallan väärinkäytöstä, ja usein uhri on sidottu hyväksikäyttäjäänsä. Kyse voi olla pakottamisesta, painostamisesta, voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta, harhaanjohtamisesta tai väärän informaation tahallisesta antamisesta. Uhrin suostumuksella ei ole merkitystä.
Neuvoston puitepäätös kehottaa kaikkia jäsenvaltioita säätämään ihmiskauppa rangaistavaksi. Henkilön värväys, kuljettaminen, siirtäminen ja kätkeminen on rangaistavaa samoin kuin avunanto ihmiskauppaan, siihen yllyttäminen ja sen yritys. Seuraamusten tulee olla tehokkaita ja varoittavia. Maksimirangaistuksen tulee olla vähintään kahdeksan vuotta vankeutta.
Puitepäätöksen yhteydessä päätettiin myös poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevasta puiteohjelmasta (AGIS). Ohjelman tavoitteena on toimivaltaisten viranomaisten verkottumisen ja keskinäisen yhteistyön, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon tukeminen.
Joulukuussa 2002 päättynyt ihmisillä käytävän kaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta vastaavien henkilöiden kannustus- ja vaihto-ohjelma STOP, pyrki kehittämään, toimeenpanemaan sekä arvioimaan ihmiskaupan vastaisia menetelmiä ja käytänteitä EU:ssa.