Vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen asema on EU:ssa monella tapaa turvattu.
Euroopan unionin perusoikeuskirja velvoittaa suojelemaan kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa puolestaan painotetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen periaatetta, jonka mukaan oikeudet ja vapaudet taataan ilman syrjintää jokaiselle, myös kansalliseen vähemmistöön kuuluville. Näistä periaatteista ja säädöksistä huolimatta on vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksien suojelussa vielä parantamisen varaa.
Romanit
Romanit ovat yksi EU:n alueen laajimmista etnisistä vähemmistöryhmistä. Romanien asemasta ja kohtelusta on tehty lukuisia arviointeja, jotka osoittavat romanien kohtaavan kaikkialla unionin jäsenmaissa yhä monenlaista syrjintää: He ovat usein sosiaalisesti syrjäytyneitä, eikä heillä esteetöntä ja yhdenvertaista mahdollisuutta työhön, koulutukseen, sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja asumiseen. Myös oikeuden ja julkisten palvelujen saaminen on heille usein vaikeaa.
Euroopan rasismin ja muukalaispelon seurantakeskuksen (EUMC) laatimat raportit vahvistavat, että romanit ovat marginalisoituneet yhteiskunnan eri sektoreilla. Esimerkiksi työmarkkinoilla romanit ovat aliedustettuina miltei kaikissa jäsenvaltioissa. Myös asumisen suhteen romanit vaikuttavat olevan kaikkein syrjityimpiä: romani naapurina on se ”vähiten toivottu”.
Romanit Suomessa
Romanit ovat suomalainen kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuotta.
Suomen romaneita arvioidaan olevan reilut 10 000. Huomattava osa heistä asuu pääkaupunkiseudulla.
Romanikielessä sana rom tarkoittaa ihmistä, josta myös korrekti ilmaus romani on johdettu. Kieli pohjautuu vanhaan intialaiseen kulttuurikieleen, sanskriittiin, joka sukulaiskieli hindille ja urdulle.
