Alankomaat: Huoli turvapaikanhakijoiden kohtelusta ja terrorismilain laajuudesta.
Belgia: Rasistisia hyökkäyksiä. Vain vähän edistystä lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi. Ulkomaalaisia kohdeltu huonosti ja nöyryyttävästi.
Bosnia: Sotarikokset. Rikokset ihmisyyttä vastaan. Selittämättömiä katoamisia.
Eesti: Positiivista kehitystä tapahtunut, silti edelleen ongelmia vierasmaalaisten ja kansallisten vähemmistöjen kohtelussa. Monet asukkaat elivät maassa edelleen ilman kansalaisuutta. Syrjiviä käytäntöjä eritoten koulutuksen, työn ja kielenkäytön saroilla.
Espanja: Laadittiin erityisiä oikeuksia naisten suojelemiseksi väkivallalta. Lain ei silti onnistunut vaatia valtiolta tutkimuksia tai syytteen nostamista kotona tehtyjä väkivaltaisia rikoksia vastaan. Espanjassa jo eläville maahanmuuttajille tarjottiin mahdollisuutta vakinaiseen oleskelulupaan, mutta Pohjois-Afrikasta ja Kanarian saarilta Espanjan etelärajalle saapuvilta kiellettiin mahdollisuus turvapaikkaan Espanjassa. Monet karkotettiin laittomasti. Ainakin 13 maahanmuuttajaa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta kuoli ja lukuisat loukkaantuivat yrittäessään tulla maan erillisalueille Pohjois-Afrikassa, useat todistetusti Espanjan ja Marokon turvallisuusjoukkojen liiallisen voimankäytön ja huonon kohtelun vuoksi. Olosuhteet joillakin pidätysasemilla olivat todella huonot.
Irlanti: Epäkohtia mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kohtelussa. Raportteja poliisien taholta tapahtuneesta huonosta kohtelusta. Uusi terrorismilaki on herättänyt huolta perusihmisoikeuksien loukatuksi tulemisesta. Jatkuva huoli syrjinnän ja perheväkivallan vastaisen työn tehokkuudesta.
Iso-Britannia: Maan hallitus toimii jatkuvasti perustavien ihmisoikeuksien, kuten kidutuksen kiellon, lainsäädännön ja lainvalvojien riippumattomuuden vastaisesti. Britanniassa myös säädetään ja pyritään säätämään lakeja, jotka ovat ristiriidassa kotimaisten ja kansainvälisten ihmisoikeuksien kanssa. Pyrkimys kumota kiduttamalla saatujen tietojen käytön oikeudessa kieltävä laki saatiin sentään kiellettyä. Heinäkuussa 2006 pommi-isku julkisiin kulkuvälineisiin aiheutti 52 ihmisen kuoleman. Terrorismin vastaiset teot johtivat vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin ja huoli muslimeita ja muita vähemmistöryhmiä syrjivistä käytännöistä levisi laajalle. Julkinen tutkinta taannoisista Pohjois-Irlannissa tehdyistä tapoista alkoi. Huoli ihmisoikeuksia uhkaavista lainsäädännöistä Pohjois-Irlannissa.
Italia: Uusi maahanmuuttolaki uhkasi pakolaisten oikeuksia. Ainakin 1425 pakolaista karkotettiin Libyaan vuoden mittaan kansainvälistä pakolaislakia uhmaten. Viranomaiset ja siviilihenkilöt, jotka olivat harjoittaneet rasistista ja fyysisestä väkivaltaa pidätettynä olleita maahanmuuttajia kohtaan tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Poliisien toimia vastaan käydyt oikeudenkäynnit Napolissa ja G8-maiden kokouksessa Genovassa vuonna 2001 käytyjä suurmielenosoituksia vastaan jatkuivat. Valtion ei onnistunut ryhtyä toimiin poliisien ja muiden lainkäyttäjien oikeudellista koskemattomuutta vastaan, esimerkiksi saattamalla yksittäisiä poliiseja vastuuseen, tekemään kidutuksesta erityistä rikosta rikosoikeudessa tai vaatimaan poliiseja käyttämään näkyviä tunnuksia.
Itävalta: Poliisi kohdellut ihmisiä huonosti, vankilat liian täynnä, uudet turvapaikkalait ja poliisivoimia ohjeistavat standardit saattavat uhata ihmisoikeuksien puolustajien työtä.
Kreikka: Maahanmuuttajat, pakolaiset ja vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset kärsineet ihmisoikeusloukkauksista, esimerkiksi kieltämällä pääsy turvapaikkaohjelmiin. Edellä mainitut väestöryhmät kohdanneet myös syrjintää. Romanien koteja purettiin tavalla, joka rikkoo kansainvälisiä sääntöjä. Romanit kohtasivat myös syrjintää ja rasistisia hyökkäyksiä. Uusi laki paransi aseistakieltäytyjien asemaa, mutta siviilipalveluksen pitkää kestoa pidetään edelleen rangaistusluontoisena.
Kroatia: Sodan varjo lankeaa yhä ihmisoikeuksien toteutumisen ylle. Lakijärjestelmä ei ole onnistunut sotarikollisten vastuuseen saattamisessa. 300 000:sta sodan aikana kotoaan pois joutuneesta serbistä on virallisten tietojen mukaan palannut vain noin 120 000.
Kypros: Ulkomaalaisia kohdellaan huonosti poliisin toimesta. Poliisi käytti liikaa voimaa mielenosoittajia ja toimittajia vastaan. Valtion toimintatavat eivät onnistuneet takaamaan suojelua, tukea tai oikeutta väkivallan uhreille.
Latvia: Heinäkuussa pääministeri puhui halventavasti homoista, lesboista, bi-seksuaalisista ja transsukupuolisista (LGBT) ihmisistä ja Riikan kaupunginvaltuusto perui väliaikaisesti homoseksuaalien Gay Pride -tapahtuman. Euroopan Kidutuksen Ehkäisemisen Komitea (CPT) paljasti useita huolestuttavia käytäntöjä ja teki parannusehdotuksia.
Liettua: Tyttö- ja naiskauppa on edelleen vakava ja alati kasvava ongelma. Hallitus esitteli ohjelmia, joiden avulla vastustetaan ihmiskauppaa ja perheväkivaltaa.
Portugali: Poliisien taholta tapahtuva huono kohtelu antoi aiheen huolestua Portugalin kyvystä noudattaa kansainvälisiä lakeja ja standardeja. Voimakeinojen ja aseiden käytön harjoittelu jatkui tehottomana. Vähintään 33 naisen raportoitiin kuolleen lähisuhdeväkivallan uhreina.
Puola: Rasismia ja suvaitsemattomuutta vähemmistöryhmiä kohtaan raportoitiin ilmenneen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisuuden henkilöiden antamiin suvaitsemattomuutta lietsoviin lausuntoihin ei puututtu. Poliisin raportoitiin käyttäneen liiallisia voimakeinoja rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.
Ranska: Useissa kaupungeissa vakavia levottomuuksia marraskuussa 2005. Näistä johtuen maan hallitus julisti hätätilan. Poliisi on tehnyt rasistista väkivaltaa, jopa tappoja. Lakijärjestelmä on epäonnistunut oikeuden toteutumisen valvonnassa. Poliisien ja muidenkin oikeusviranomaisten rasismi on tavallista. Anti-terrorismilakiluonnos sallisi toteutuessaan pidemmät pidätysajat ja poistaisi kidutuksen vastaiset turvatoimet. Lisäksi turvapaikanhakijoiden asema on heikentynyt.
Ruotsi: Turvapaikanhakijan määritelmä putosi kansainvälisten standardien alapuolella. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Ruotsin viranomaisten päätöksiä karkottaa ulkomaalaistaustaisia ihmisiä maasta.
Saksa: Aukkoja kidutuksen kieltävässä laissa.
Serbia ja Montenegro: Serbian yhteistyö Kansainvälisen Rikostuomioistuimen kanssa parani vuoden ensimmäisen puoliskon aikana intensiivisen kansainvälisen paineen ansiosta, 11 Tuomioistuimen syyttämää antautui vapaaehtoisesti. Joulukuussa 2005 tuomioistuimen Pääsyyttäjä kuitenkin raportoi yhteistyön huononemisesta. Kosovon pääministeri oli syytettynä ja saatiin oikeuden eteen maaliskuussa. Sotarikosoikeudenkäyntejä serbejä ja Kosovon albaaneja vastaan jatkettiin. Serbiassa jatkettiin oikeudenkäyntejä entisiä poliittisia rikollisia vastaan. Poliisi jatkoi kidutuksia ja muuta kaltoinkohtelua. Tyttöjen ja naisten kaupustelu edelleen vakava ongelma.
Slovakia: Jatkuvasti raportteja romanien syrjimisestä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Huoli ulottui myös opetukseen ja asumiseen liittyviin asioihin.
Slovenia: Jatkuva huoli tuhansien pysyvien asukkaiden listalta poispyyhittyjen ihmisten statuksesta. Romaniyhteisöjen jäsenet kohtasivat syrjintää, joka ilmeni mm. opiskelujen saralla.
Suomi: Seitsemän aseistakieltäytyjää vankilaan mielipiteensä vuoksi. Vain vähän järjestelmällistä toimintaa naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.
Sveitsi: Poliisivoimia syytetään jatkuvasti huonosta kohtelusta, liiallisesta voimankäytöstä ja rasistisesta väkivallasta. Turvapaikanhakijoiden kohtelussa epäkohtia. Edistysaskelia lakimuutosten ja poliisin toimien saralla otettiin, mutta naisten kohtaama lähisuhdeväkivalta säilyi suurena ongelmana.
Tanska: -
Unkari: Rasistiset hyökkäykset romaneja ja muita vähemmistöryhmiä kohtaan jatkuivat. Lisäksi romanit kohtasivat edelleen syrjintää kaikilla julkisten palvelujen sektoreilla, romanilasten erillisistä opetusryhmistä asumiseen, työhön ja koulutukseen liittyen. Lainsäädäntöä, jolla pyritään kitkemään naisiin kohdistuva väkivalta, lykättiin.
Lisäksi EU -jäsenyysneuvotteluja käyvät Bulgaria, Romania ja Turkki ovat saaneet tiukkoja määräyksiä ihmisoikeuskysymyksiin liittyen jäsenyyden mahdollistamiseksi.
