|
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on riippumaton toimielin, jonka tehtävänä on varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Se perustettiin vuonna 1952 ja siinä on yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta.
Tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riitoja, joiden asianosaisina ovat jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, yritykset tai yksityishenkilöt. Tuomioistuin käsittelee muun muassa komission tai jäsenvaltion toista jäsenvaltiota vastaan nostamia kanteita, joissa maata syytetään jäsenvelvoitteiden rikkomisesta. Myös toimielinten päätöksiä koskevat valitukset käsitellään tuomioistuimessa. Tällaisia valituksia voivat tehdä jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja yksityiset henkilöt, joita asia koskee.
Tuomioistuimen tehtävänä on myös antaa ennakkoratkaisuja kansallisille tuomioistuimille, mikäli niiden ratkaistavana olevaan asiaan liittyy kysymys yhteisöjen oikeuden tulkinnasta tai säädöksen pätevyydestä. Nämä ennakkoratkaisut ovat jäsenvaltion tuomioistuimia sitovia.
Tuomioistuin on käsitellyt lähes 9000 tapausta ja niiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 1980 tutkittavia valituksia saapui 279, kun vuonna 2000 niitä oli jo kolmenkertainen määrä. Lisääntyneen työtaakan helpottamiseksi ja tapausten käsittelyn nopeuttamiseksi neuvosto perusti vuonna 1989 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen, joka antaa tuomioita esimerkiksi yksityishenkilöiden kanteissa ja yritysten välistä vilpillistä kilpailua koskevissa kiistoissa. Sen päätöksistä on mahdollista valittaa EY:n tuomioistuimeen, jonka päätökset ovat lopullisia.
Vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimus ei alun perin sisältänyt mitään erityistä viittausta ihmisoikeuksiin, EY:n tuomioistuin on johdonmukaisesti ollut sitä mieltä, että ihmisoikeudet ovat erottamaton osa yhteisön oikeusjärjestystä. Tuomioistuin on varmistanut, että ihmisoikeudet huomioidaan oikeudenkäytössä. Euroopan ihmisoikeussopimus on toiminut keskeisenä viitekehyksenä ja oikeudellisena kulmakivenä tuomioistuimen päätöksille.
Euroopan yhteisön oikeuden ensisijaisuus
Euroopan unionin jäsenyys edellyttää jäsenvaltioilta sitoutumista unionissa tehtyihin päätöksiin ja toimintalinjauksiin. Tämän takaamiseksi unionin jäsenvaltiot ovat antaneet Euroopan yhteisön oikeudelle etusijan omaan kansalliseen oikeuteensa nähden.
EY:n tuomioistuimen oikeuskäytännön lisäksi perus- ja ihmisoikeuksien asemaa on haluttu vahvistaa kirjaamalla ne unionin perussopimuksiin. Ensimmäisen kerran ne mainittiin vuoden 1987 yhtenäisasiakirjassa. Sen johdannossa muun muassa todetaan yhteisön jäsenvaltioiden päättäneen edistää kansanvaltaa jäsenvaltioiden valtiosäännöissä ja lainsäädännössä tunnustettujen perusoikeuksien ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen pohjalta.
Seuraava askel ihmisoikeuksien vahvistamisessa oli vuoden 1993 Maastrichtin sopimus, jonka mukaan unioni pitää arvossa perusoikeuksia. Sopimuksessa viitattiin perusoikeuksien lähteinä Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja jäsenmaiden yhteisiin valtiosääntöperinteisiin. Kyseinen säädös sitoo unionin toimielimiä kaikissa tilanteissa.
Amsterdamin sopimuksella (1997) tehtiin perussopimuksiin lisää myönteisiä muutoksia ihmisoikeuksien osalta. Sopimuksen myötä tehtiin muun muassa mahdolliseksi pidättää jäsenvaltioille kuuluvat oikeudet, mukaan lukien sen äänivalta neuvostossa, mikäli valtio on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Tässä yhteydessä myös EU-sopimukseen (1993 Maastrichtin sopimukseen) sisällytettiin säädös, jonka mukaan Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioiden yhteisten arvojen – vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltion periaatteen – kunnioittamiselle. Euroopan oikeusasiamies
Oikeusasiamies seuraa Euroopan unionin oikeuskäytäntöä tutkimalla kanteluita yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnasta. Jokaisella unionin kansalaisella sekä henkilöllä, jonka asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä kantelu. Myös yritykset ja muut oikeushenkilöt, joiden toimipaikka on unionin alueella, ovat oikeutettuja vastaavaan menettelyyn. Oikeusasiamies voi tutkia asioita myös omasta aloitteestaan. Kanteluoikeus ei ulotu EY:n tuomioistuimen toimintaan sen toimiessa tuomioistuimena.
Tutkimusten tulosten perusteella oikeusasiamies voi antaa suosituksia kantelun kohteena olevalle taholle – toimielinten tai laitoksen tekemiä päätöksiä se ei kuitenkaan voi kumota.
Euroopan oikeusasiamies julkaisee vuosittain kertomuksen, jossa käsitellään muun muassa Euroopan unionin toimielinten työskentelyä ihmisoikeuksien alalla. Viimeisin vuosikertomus on maaliskuulta 2006.
|
