|
Eurooppa-neuvosto
Eurooppa-neuvosto on jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten kokous, jota kutsutaan usein myös EU:n huippukokoukseksi. Se ei ole virallinen EU:n toimielin, mutta sillä on keskeinen, perussopimuksiin kirjattu asema. Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämän lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää ylimääräisiä kokouksia.
Eurooppa-neuvoston toimialueet
Eurooppa-neuvosto antaa poliittiset suuntaviivat unionin kehittämiseksi. Se määrittelee muun muassa talouspolitiikkaa ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi Eurooppa-neuvostossa ratkaistaan erimielisyyksiä, joita ei muuten ole saatu sovituksi.
Eurooppa-neuvoston tehtävänä on määritellä unionille yleiset poliittiset suuntaviivat myös ihmisoikeuspolitiikassa. Eurooppa-neuvoston kokousten tulokset julkaistaan puheenjohtajan päätelminä. Niissä otetaan usein myös kantaa ihmisoikeuskysymyksiin kolmansissa maissa.
Eurooppa-neuvostolla on siis merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa unionin kehitykseen ja toiminnan painopisteisiin. Eurooppa-neuvostossa tehdyt päätökset saavat oikeudellisesti sitovan muodon neuvoston tekemillä päätöksillä.
Eurooppa-neuvostoa ei saa sekoittaa Euroopan unionin neuvostoon eikä Euroopan neuvostoon.
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto) on keskeinen päätöksentekoelin, jossa jäsenvaltioita edustavat hallitusten ministerit. Käsiteltävästä aihepiiristä riippuen (ulkoasiat, talous, sosiaaliasiat, liikenne, maatalous jne.) neuvoston kokoonpano vaihtelee. Ministerineuvosto kokoontuu kerran kuussa, ja neljästi vuodessa on huippukokous. Kukin jäsenmaa toimii vuorollaan kuuden kuukauden ajan neuvoston puheenjohtajana, mihin viitataan EU:n puheenjohtajuutena.
Neuvosto huolehtii jäsenvaltioiden yleisen talouspolitiikan yhteensovittamisesta, kehittää EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä vastaa lainsäädännöstä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Vaikka neuvosto on unionin korkein lainsäädäntöelin, edellyttävät lainsäädäntöpäätökset aina komission esitystä ja useimmiten parlamentin hyväksyntää.
Neuvoston kokoukset valmistelee jäsenvaltioiden pysyvistä edustajista koostuva komitea (COREPER). Coreperissa käsitellään kaikki neuvoston kokouksiin tulevat asiat ja siellä pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden välisistä erimielisyyksistä, jotta vain vaikeimmat kysymykset tulevat ministereiden varsinaisiin neuvotteluihin.
Neuvoston alaisuudessa toimii noin 250 työryhmää ja komiteaa, jotka valmistelevat asioita Coreperille ja muille komiteoille. Ihmisoikeuksia koskevia kysymyksiä valmistellaan pääsääntöisesti ihmisoikeustyöryhmässä (COHOM).
Neuvosto laatii vuosittain ihmisoikeusraportin, jossa käsitellään ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä erityisesti unionin toiminnasta suhteessa kolmansiin maihin sekä kansainvälisiin järjestöihin.
|
