Kun komissio on nostanut ihmisoikeuksia esiin, sitä on syytetty pintapuolisuudesta. Arvostelijoiden mukaan komissio on kiinnostunut ainoastaan siitä, onko hakijamaassa pidetty vaalit ja onko vallassa parlamentille vastuullinen hallitus. Demokratian sisällölliset elementit, kuten sananvapaus tai vapaa lehdistö, ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Komissio on usein tyytynyt ainoastaan toteamaan, että hakijamaat täyttävät jäsenyyden poliittiset kriteerit. Samaan aikaan monet ihmisoikeusongelmat on lakaistu maton alle. Vähäiselle huomiolle on jäänyt muiden muassa vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset, korruptio, syrjintä, epäinhimilliset vankilaolot ja lainvalvojien liiallinen voimankäyttö.

Bulgaria ja Romania ovat päättäneet jäsenyysneuvottelunsa ja allekirjoittivat liittymissopimuksen 2005. Niiden on tarkoitus liittyä unioniin 1. tammikuuta 2007. Ennen sitä on kummallakin kuitenkin vielä paljon tehtävää muun muassa rajojensa valvonnassa, oikeuslaitoksen kohentamisessa, romanien aseman edistämisessä ja etenkin korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisessä. Euroopan unioni on hoputtanut maita ja uhannut jäsenyyden lykkäämisellä, mikäli vaatimuksia ei täytetä. Nähtäväksi jää kumpi painaa vaakakupissa enemmän: kriteereiden täyttäminen vai historiallisen laajentumisen aikataulussa pysyminen.

Kroatia jätti virallisen jäsenyyshakemuksensa 2003. Tavoitteena on liittyä unioniin samaan aikaan Bulgarian ja Romanian kanssa. Liittymisneuvottelut eivät kuitenkaan alkaneet suunnitelmien mukaan maaliskuussa 2005, koska Kroatia ei tehnyt riittävää yhteistyötä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Lokakuussa 2005 neuvosto antoi kuitenkin luvan aloittaa liittymisneuvottelut, sillä ministerityöryhmän mielestä Kroatian yhteistyö oli merkittävästi parantunut. Valtion odotetaan liittyvän EU:hun vuoteen 2010 mennessä.

Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut ovat pitkän aikavälin prosessi. Turkki jätti ensimmäisen jäsenhakemuksensa jo vuonna 1987 ja solmi unionin kanssa tulliliittosopimuksen vuonna 1996. EU-valtioiden johtajat hyväksyivät Turkin viralliseksi jäsenehdokkaaksi kuitenkin vasta vuonna 1999.

Hitaasti edenneet oikeudelliset ja poliittiset muutokset ovat viivästyttäneet Turkin yhdentymistä EU:hun, minkä johdosta varsinaiset liittymisneuvottelut käynnistettiin vasta lokakuussa 2005. Vaikka EU tuolloin katsoi, että neuvottelujen aloittamisen ehdoksi asetetut Kööpenhaminan arviointiperusteet Turkin osalta täyttyivät riittävän hyvin, merkittäviä lisäponnistuksia vielä tarvitaan perusvapauksien ja ihmisoikeuksien aloilla turvaamaan neuvottelujen jatkuminen.

Turkkia on muun muassa vaadittu tekemään enemmän sananvapauden, naisten oikeuksien, uskonnonvapauden, ammattiyhdistysoikeuksien ja sivistyksellisten oikeuksien osalta. Myös kiduttamista ja pahoinpitelyjä on torjuttava tehokkaammin. Mikäli Turkki onnistuu täyttämään sille asetetut vaateet, sen odotetaan liittyvän unioniin vuoteen 2014 mennessä.

Laajentuminen ei tule pysähtymään vielä Turkkiin. Muun muassa Länsi-Balkanilla on useita pienempiä maita, jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa Euroopan unioniin liittymisestä. Joulukuussa 2005 kirjattujen mietelmien mukaan, neuvosto pitää rohkaisevana muun muassa Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Serbiassa, Montenegrossa sekä Kosovossa tapahtunutta viimeaikaista kehitystä lainsäädännön, toimielinrakenteiden sekä hallinnollisten valmiuksien suhteen.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia jätti hakemuksensa EU:n jäsenyydestä maaliskuussa 2004, ja jo joulukuussa 2005 neuvosto hyväksyi sen jäsenehdokkaaksi. Makedonian odotetaan täyttävän EU:n asettamat ehdot ja saavan täysjäsenyyden vuoteen 2012 mennessä.