Lapset tarvitsevat suojelua kaikkialla. Erityisen huonossa asemassa ovat aseellisen konfliktin jalkoihin jääneet. Aseelliset selkkaukset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana vaatineet yli kahden miljoonan lapsen hengen, vammauttaneet fyysisesti kuutta miljoonaa ja pakottaneet melkein 20 miljoonaa lasta lähtemään kotiseudultaan.

Nykyisten arvioiden mukaan maailmassa on noin 300 000 lapsisotilasta. Värvätyt ovat keskimäärin 10-vuotiaita. Lapsisotilaiksi määritellään alle 18-vuotiaat pojat ja tytöt, jotka kuuluvat armeijaan tai aseistettuun ryhmään, vaikka he eivät kantaisikaan asetta. Yleissopimuksessa lasten oikeuksista kielletään alle 15-vuotiaiden lasten osallistuminen aseellisiin selkkauksiin. Lähes kaikki maailman valtiot ovat vahvistaneet sopimuksen, mutta sitä ei kuitenkaan noudateta kaikkialla.

EU pyrkii monin tavoin auttamaan lapsia. Tavoitteena on vaikuttaa unionin ulkopuolisiin maihin, jotta ne noudattaisivat kansainvälistä lainsäädäntöä ja ryhtyisivät tehokkaisiin toimiin lasten suojelemiseksi aseellisten selkkauksien yhteydessä. EU rahoittaa myös suurta määrää hankkeita, joiden tavoitteena on torjua niitä vaikutuksia, joita aseellisilla selkkauksilla on lapsiin.

EU on vankasti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. Ongelma pyritään poistamaan yhdessä YK:n lasten asemaa ja aseellisia selkkauksia käsittelevän erityisedustajan, YK:n lastenrahaston (Unicef) ja useiden alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi EU pyrkii kolmansien maiden kanssa käytävien vuoropuheluiden, virallisten yhteydenotoin sekä muun yhteistyön avulla huolehtimaan, että lasten erityistarpeet otetaan huomioon sekä selkkaustilanteessa, rauhaneuvotteluissa ja rauhansopimuksissa, ja varmistamaan, että lapsiin kohdistuvat rikokset eivät voi kuulua minkään armahduksen piiriin.