EU vastustaa kuolemanrangaistusta, jota pidetään epäinhimillisenä ja ihmisarvoa alentavana rangaistuksena. On myös osoitettu, ettei se käytännössä toimi pelotteena eikä vähennä rikollisuutta.

EU pyrkii kuolemanrangaistuksen yleismaailmalliseen poistamiseen niin rauhan kuin sodankin aikana. Tästä poliittisesta päämäärästä ovat kaikki jäsenvaltiot yhtä mieltä. Kuolemanrangaistuksen vastustaminen on myös unionin jäseneksi pääsemisen ehto.

Ensimmäinen tavoite EU:lla on kuolemanrangaistuksen asteittainen rajoittaminen maissa, joissa sitä vielä käytetään. EU painostaa näitä maita täyttämään kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa asetetut vähimmäisvaatimukset, joita on muiden muassa se, ettei kuolemantuomiota saa toimeenpanna alaikäisille, mielenterveysongelmista kärsiville, kehitysvammaisille tai raskaana oleville tai vastasynnyttäneille naisille. Tässä työssä keskeisiä välineitä ovat kolmansien maiden kanssa käytävät vuoropuhelut (LINKKI ?5.2.), muut viralliset yhteydenotot sekä julkilausumat (LINKKI ? 5.1.).

Kuolemanrangaistuksen vastaista työtä voidaan pitää jo vakiintuneena ja myös kohtuullisen onnistuneena osana EU:n ihmisoikeuspolitiikkaa.

Kidutus on vaikeasti lähestyttävä ilmiö. Useat valtiot käyttävät ihmisarvoa vakavasti loukkaavia menetelmiä, vaikka ne kielletään lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa. Usein maiden hallitukset kieltävät harjoittavansa kidutusta tai vaihtoehtoisesti sen käyttöä puolustetaan maan omalla kriminaali- ja turvallisuuspolitiikalla.

EU:n tavoitteena on poistaa kidutus ja muu julma, epäinhimillinen ja halventava kohtelu maailmasta. Se painostaa unionin ulkopuolisia maita noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia. EU tukee myös organisaatioita, jotka pyrkivät samaan päämäärään.

EU on ryhtynyt moniin toimiin kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai alentavan kohtelun tai rangaistuksen poistamiseksi. Vuonna 2001 hyväksyttiin poliittiset suuntaviivat, jotka antavat EU:lle työkalun kolmansien maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Tarkoituksena on vahvistaa taistelua kidutusta vastaan kaikkialla maailmassa.

Syksyllä 2002 hyväksyttiin keinot, joilla konkreettisesti puututaan eri maissa harjoitettuun kidutukseen. Eräs keino on ottaa asia olennaiseksi osaksi EU:n rahoittamia koulutus- ja avustusprojekteja (muun muassa eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen, EIDHR:n puitteissa on viime vuosina toteutettu useita kidutuksen vastaisia ja muitakin hankkeita.

Vuonna 2004 suurin osa EIDHR:n hankkeista oli suunnattu sellaisiin valtioihin kuten, Algeria, Bosnia, Kambodža, Kiina, Kongon tasavalta, Georgia, Irak, Pakistan, Turkki ja Serbia. Linkitys myös 5.4. osioon). Myös asiaan liittyviä lausuntoja ja julkilausumia pyritään antamaan aikaisempaa enemmän.

Kidutusta ja muuta epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua pyritään vähentämään myös vuonna 2005 hyväksytyllä asetuksella, jonka mukaan tähän tarkoitukseen valmistettujen tavaroiden kauppa on kielletty. Myös sellaisten tavaroiden vientiin, jotka ovat laillisia mutta joita voidaan käyttää kidutukseen, tarvitaan asetuksen mukaan viranomaisten lupa.