Koska ihmisoikeudet ovat universaaleja, Yhdistyneet kansakunnat on maailmanlaajuisena järjestönä niiden edistämisen keskeinen foorumi. EU tukee YK:n ihmisoikeuselinten työtä tavoitteenaan ihmisoikeuksien huomioiminen maailmanjärjestön kaikessa toiminnassa. Myös Suomen toiminta YK:ssa kanavoituu käytännössä pitkälti EU:n kautta.

Ihmisoikeustoimikunta oli vielä vuoteen 2006 YK:n tärkein ihmisoikeusnormistoa luova toimielin. Myös Euroopan unioni on tehokkaasti osallistunut sen työhön. YK:n ihmisoikeustoimikunnassa, kuten myös YK:n yleiskokouksessa, EU on ollut aktiivisin ryhmä, joka on puuttunut kolmansien maiden ihmisoikeusloukkauksiin esittämällä maatilanteita koskevia päätöslauselmaluonnoksia.

Vuosien varrella EU on tehnyt maakohtaisia aloitteita muun muassa Kuuban, Kiinan, Zimbabwen, Valkovenäjän, Iranin ja Irakin ihmisoikeustilanteista. Kiinan osalta on mielenkiintoista huomioida, että EU on ollut pidättyväinen Kiinan ihmisoikeustilannetta käsittelevien aloitteiden kanssa aina siitä lähtien kun EU:n ja Kiinan välinen ihmisoikeusvuoropuhelu (LINKKI ? 5.1.2) alkoi vuonna 1995. EU:n YK:n puitteissa pitämissä puheenvuoroissa Kiinan huolestuttava ihmisoikeustilanne on kuitenkin mainittu myös vuoropuhelun alkamisen jälkeen.

Ihmisoikeustoimikuntaa on arvosteltu sen tehottomuudesta ja voimattomuudesta ihmisoikeusloukkauksien edessä. Toimikuntaa on muun muassa kritisoitu siitä, että se on päästänyt jäsenikseen pahimpina pidettyjä ihmisoikeusrikkojia.

Ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaa tehostamaan päätettiin 53-jäseninen ihmisoikeustoimikunta korvata uudella 47-paikkaisella ihmisoikeusneuvostolla. Neuvoston ensimmäinen jäsenvaali pidettiin New Yorkissa 9. toukokuuta 2006, ja neuvosto kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa Genevessä 19. kesäkuuta 2006. Tulevaisuudessa ihmisoikeuksien rikkojia voidaan erottaa neuvostosta kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, johon kaikki EU-maat kuuluvat, tarjoaa hyödyllisen yhteistyöfoorumin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. EU:n ja ETYJ:n toiminta perustuu yhteisille periaatteille ja arvoille, mutta ne ovat kuitenkin järjestöinä erilaisia. ETYJ:n tärkein ihmisoikeuselin on Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR). Lisäksi ETYJ:llä on mediavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu sekä kenttätoimintaa kuudessatoista maassa mm. entisen Neuvostoliiton ja Jugoslavian alueilla.