Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Tähän velvoittavat sekä unionin perussopimukset että kansainväliset sopimukset, joissa jäsenvaltiot ovat osallisina.
Unionin arvoperusta nojaa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joista keskeisempiä ovat YK:ssa vuonna 1948 hyväksytty ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sekä vuonna 1966 hyväksytyt yleissopimukset taloudellisista, kansalais- ja poliittisista oikeuksista (KP-oikeudet), sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista (TSS-oikeudet).
Euroopan unionin ihmisoikeuksia koskevaa politiikkaa ja kannanottoja ohjaa YK:n ihmisoikeusasiakirjojen ohella Euroopan ihmisoikeussopimus (1950) ja vuonna 1961 allekirjoitettu Euroopan sosiaalinen peruskirja. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat näiden sopimusten osapuolina.
Euroopan unionin ihmisoikeuksia koskeva julistus hyväksyttiin Wienissä 10.12.1998, YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 50-vuotispäivänä. Julistus korosti, että vaikka ihmisoikeussopimukset asettavat velvollisuuksia yksittäisille valtioille, ei ihmisoikeuksien toteutuminen ole mahdollista ilman EU:n kaltaisten kansainvälisten järjestöjen sitoutumista samaan tavoitteeseen.