Suomen kaksikielisyys on rikkaus, josta saamme olla ylpeitä ja jota meidän tulee vaalia. Jos suomenruotsalaiset ottavat itseään niskasta kiinni ja suomenkieliset tulevat vähän vastaan, alamme varmasti kuulla nykyistä enemmän ruotsia arjessamme. Melko pitkälle suomenruotsalaisista itsestään riippuu, saadaanko tulevaisuudessa ruotsinkielisiä terveydenhoitopalveluita tai voiko junalippuja varata ruotsiksi. Elleivät suomenruotsalaiset itse käytä kieltään, kuinka sitä voitaisiin odottaa muilta?

Folktinget sai vuonna 2001 tukea useilta rahastoilta ja yhteisöiltä toteuttaakseen hankkeen, jonka tavoitteena oli ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen Suomen kaksikielisyyttä kohtaan. Halusimme kannustaa suomenruotsalaisia käyttämään äidinkieltään kaupungilla nykyistä useammin. Halusimme myös rohkaista suomenkielisiä puhumaan ruotsia. Hanke, joka sai nimekseen Svenska på stan, käynnistyi toukokuussa 2002 Helsingissä ja kadunmiehen kannalta näkyvimmillään se oli samana vuonna ruotsalaisuuden päivän tienoille sijoittuvilla viikoilla. Hankkeen ensisijainen tavoite oli vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin siten, että vanhat ennakkoluulot hälvenisivät ja ruotsin puhumisen kynnys madaltuisi.

Kielilaki, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2004, asettaa uusia vaatimuksia viranomaisille, ja siksi Svenska på stan -kampanjalla haluttiin osaltaan myös valmistaa viranomaisia lain mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Kampanja kohdistui alkuvaiheessaan lähinnä pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2003 Folktinget sai varoja kampanjan jatkamiseen ja tehostamiseen pääkaupunkiseudulla, mutta myös sen laajentamiseen muille sellaisille alueille, joilla ruotsin kielen asema on uhattuna.

Folktinget päätti toteuttaa kampanjan kahdessa suhteellisen pienessä kaupungissa, Kokkolassa ja Loviisassa. Samalla päätettiin antaa sille uusi nimi, Päivää God dag, koska kieliolot ovat näissä kaupungeissa kovin erilaiset kuin Helsingissä. Loviisassa on 40 prosenttia asukkaista ruotsinkielisiä ja 60 prosenttia suomenkielisiä, kun taas Kokkolassa vastaavat luvut ovat 20 ja 80 prosenttia. Valinta osui Kokkolaan ja Loviisaan muun muassa siitä syystä, että niissä ja niitä ympäröivissä kunnissa asuu paljon yksinomaan ruotsia puhuvia henkilöitä. On tärkeää, että heidän oikeutensa ruotsinkielisiin palveluihin turvataan.

Päivää God Dag -kampanja toteutettiin lämmöllä ja huumorilla: Folktinget julkaisi esitteitä kaksikielisyydestä, järjesti lounaskeskusteluja ja kaksikielisiä kulttuuri-iltoja, käynnisti kilpailun, jossa valittiin kaupungin paras kaksikielinen yritys ja tarjosi ruotsin kursseja – vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Lisäksi viranomaisille, yrityksille ja kouluille järjestettiin omaa, erityisesti niille suunniteltua toimintaa. Sekä ruotsin- että suomenkieliset ottivat kampanjan avosylin vastaan ja me toivomme, että sinäkin teet niin! Jos haluat Folktingetin Päivää God Dag -rintaneulan kertoaksesi myötämielisestä asenteestasi molempia kieliä kohtaan, tai jos haluat tietää lisää kampanjasta ja eri hankkeista, ota yhteyttä Folktingetin tiedottajaan Anna Jungneriin.