Kielilaki

Suomi sai uuden perustuslain maaliskuussa 2000. Perustuslaissa taataan, kuten aiemmassa hallitusmuodossakin, että maamme kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan hallintoviranomaisten on huolehdittava sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön kulttuurillisista ja yhteiskunnallisista tarpeista tasaveroisesti. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi yhteiskunnan tarjoamia palveluita, kouluopetusta ja muuta koulutusta sekä tiedotusaineistoa on oltava saatavilla molemmilla kielillä. Myös Suomen hallinto on lain mukaan kaksikielinen – siksi kaikki lait, säädökset ja muut tärkeät asiakirjat julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kielelliset oikeudet ja velvollisuudet määritellään tarkemmin kielilaissa. Eduskunta hyväksyi 11. helmikuuta 2003 uuden kielilain, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2004. Ilahduttavaa oli, että ratkaisevassa eduskuntakäsittelyssä äänet jakautuivat siten, että 179 kansanedustajaa äänesti kielilain puolesta ja kolme vastaan. Laki perustuu suurelta osin edeltäjäänsä, vanhaan kielilakiin, sekä kuntien kielijakauman että valtion viranomaisten velvollisuuksien osalta. Uuden kielilain mukaan kaikilla on oikeus käyttää omaa kieltään ollessaan yhteydessä valtiollisiin ja kaksikielisten kuntien viranomaisiin. Viranomaisissa asioidessa on oikeus käyttää ruotsia muun muassa sekä asioita hoidettaessa että tietoa haettaessa. Viranomaisten on omalta osaltaan annettava palvelua molemmilla kielillä, ilman että sitä tarvitsee erikseen pyytää. Heidän tulee myös huolehtia siitä, että opasteet, lomakkeet, esitteet ja muu vastaava aineisto on näkyvästi esillä molemmilla kielillä. Viranomaisten johtohenkilöstöllä on vastuu järjestelmän toimimisesta. Siksi ne, jotka näkevät sen tarpeelliseksi, voivat osoittaa johtoportaalle valituksen, kun ruotsinkielisissä palveluissa ilmenee puutteita. Oikeusministeriön tulee uuden kielilain nojalla valvoa kielilainsäädännön soveltamista, ja tehdä aloitteita puutteiden korjaamiseksi. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies ovat lainkäytön korkeimpia valvojia ja ottavat myös vastaan kielellisiä oikeuksia koskevia valituksia.






Suomenruotsalaiset

Kielilaki

Ruotsalaisuuden päivä

Linkkejä




Folktinget | Lönnrotsgatan 3 A 3 | 00120 Helsingfors | tfn +358 09 6844 250