 |
 | |
   |
||
|
FOLKTINGET Folktinget, Suomenruotsalaiset kansankäräjät, valvoo suomenruotsalaisten etuja, toisin sanoen se on Suomen ruotsinkielisen väestön äänitorvi. Se osallistuu lainvalmistelutyöhön ja antaa eri viranomaisille lausuntoja ruotsinkielistä väestöä koskevissa asioissa. Toiminta on puoluerajat ylittävää: kaikki ne eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa, ovat edustettuina Folktingetissä. Folktinget julkaisee selontekoja ja esitteitä kielellisistä oikeuksista ja tiedottaa suomenruotsalaisesta kielestä ja kulttuurista. Suomenruotsalaisuutta koskevaa tilastotietoa kootaan säännöllisesti. Folktinget pyrkii myös muokkaamaan asenteita kaksikielisyydelle myönteisiksi järjestämällä seminaareja ja tiedotuskampanjoita. |
Ajankohtaista 11.3.2009 Folktinget vaatii ALKU-hankkeen arviointia perustuslain näkökulmasta. Folktinget on antanut valtiovarainministeriölle lausunnon valtion aluehallintouudistukseen liittyen. Lausunnossaan Folktinget vaatii, että ehdotusta on arvioitava suhteessa perustuslain 17 § ja 122 §. Folktinget viittaa myös kolmeen asiantuntijalausuntoon, jotka professorit Olli Mäenpää, Markku Suksi ja Kaarlo Tuori ovat antaneet. Kaikissa niissä todetaan aluehallintouudistuksen sisältävän perustuslaillisia ongelmia. Folktinget muistuttaa, että perustuslain turvaamat kansalaisten kielelliset oikeudet ovat uusia hallintorajoja tärkeämpiä. Lue lehdistötiedoteLue lausuntoLausunto, professori Olli Mäenpää Lausnto, professori Markku Suksi Lausunto, Kaarlo Tuori 24.2.2009 Folktingetin edustajat esittivät tasavallan presidentille pyynnön, että hän käynnistäisi kaksikielisyyden kehittämiseen tähtäävän ohjelman. 24.9.2008 Ruotsinkielinen kuluttajaneuvonta on turvattava. Folktinget on ottanut kantaa ehdotukseen kunnallisen kuluttajaneuvonnan järjestämisestä tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä valmistelee paraikaa kuluttajaneuvonnan siirtämistä maistraattien yhteyteen. Tarkoituksena on keskittää kuluttajaneuvonta yhteentoista nk. vastuumaistraattiin, jotka vastaavat neuvonnasta useamman maistraatin käsittävällä toiminta-alueella. 12.12.2007 Kokkola osa ruotsinkielistä Suomea. Folktingetin hallintovaliokunta on ottanut kantaa valtiovarainministeriön ALKU-hankkeen maakuntaliittojen aluejako- ja yhteistyöalue-ehdotuksiin. Käsillä olevan ehdotuksen mukaan Keski-Pohjanmaan maakunta, jonka keskuspaikka on kaksikielinen Kokkolan kaupunki, erotetaan muusta ruotsinkielisestä Suomesta liittämällä se samaan yhteistyöalueeseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien kanssa. Folktingetin mielestä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa muodostavat luontevan yhteistyöalueen. Folktingetin uusi osoite: 29.8.2008 Folktinget: Valtiovarainministeriö myönsi virheen. Valtiovarainministeriö on lausunnossaan oikeusasiamiehelle myöntänyt toimineensa väärin lähettäessään maaliskuussa 2008 lausuntopyynnön ainoastaan suomeksi yhteentoista kuntaan, joiden enemmistökielenä on ruotsi. 23.5.2008 Folktingetiltä kantelu valtiovarainministeriöstä. Folktinget on tänään tehnyt kantelun oikeusasiamiehelle, koska valtiovarainministeriö on 17.3.2008 lähettänyt suomenkielisen lausuntopyynnön maistraattien lakkauttamisesta yhdelletoista enemmistökieleltään ruotsinkieliselle kunnalle. Huomatuksista huolimatta ministeriö ei ole lähettänyt pyyntöä uudeelleen ruotsinkielisenä. 6.5.2008 Folktinget tapaa oikeusministeri Braxin. Folktinget tapaa oikeusministeri Tuija Braxin keskustellakseen kielellisistä vaikutuksista keskiviikkona 7. toukokuuta klo 14.30 Eduskuntatalossa, huoneessa A 139. Folktinget pitää tiedotustilaisuuden heti tapaamisen jälkeen samassa huoneessa (noin klo 15.00 ). Tapaamiseen osallistuvat Folktingetin puheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos, varapuheenjohtaja Kimmo Sasi, pääsihteeri Stefan Svenfors ja kieliturvasihteeri Kristina Beijar. 25.3.2008 Pyöreän pöydän keskustelu ruotsin kielen asemasta suomenkielisissä kouluissa. Vasemmistoliitto kutsuu eduskuntapuolueet ruotsin kielen asemaa suomenkielisissä koulussa koskevaan pyöreän pöydän keskusteluun keskiviikkona 26. maaliskuuta klo 14.00 Vasemmistoliiton ryhmähuoneeseen eduskunnassa. 22.2.2008 Folktinget eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana hätäkeskuksista. Folktinget kertoi tänään eduskunnassa näkemyksensä koskien valtioneuvoston selontekoa hätäkeskusuudistuksesta 2007. Folktinget korostaa lausunnossaan hallintovaliokunnalle, että kaksikielisissä hätäkeskuksissa on oltava kielitaitoisia päivystäjiä, jotta ne selviäisivät hätäpuheluista sekä suomeksi että ruotsiksi. 6.11.2007 Folktingetin hopeinen ansiomitali ministeri Astrid Thorsille. Folktinget jakaa Ruotsalaisuuden päivän yhteydessä vuosittain mitaleja tunnustuksena merkittävästä henkilökohtaisesta panoksesta Suomen ruotsinkielisten väestön ja ruotsinkielisen kulttuurin hyväksi. Tänä vuonna ansiomitalin saa yhteensä 15 henkilöä. Heidän joukossaan ovat muiden muassa piispa Gustav Björkstrand, poliisipäällikkö Pekka Melleri sekä professori Markku Koulu. 31.8.2007 15.5.2007 22.4.2007 3.5.2007 Anna lapsellesi lahja! Oletko tullut ajatelleeksi, millaiset mahdollisuudet ja edut lapsesi saa, jos voit antaa hänelle kaksi kieltä jo pienestä pitäen? Lapsesi tuleva ura ei varmaankaan ole ensimmäinen asia, jota ajattelet, kun pidät pientä nyyttiä sylissäsi, mutta jos evästät pienokaisesi kahden kielen taidolla, annat hänelle valttikortin! Lisäksi on elämää rikastuttavaa osata monia kieliä ja päästä osalliseksi useista kulttuureista.  Lapsella on yhtä suuri oikeus molempien vanhempiensa kieleen. Koulukielen voit valita vapaasti huolimatta siitä, onko lapsesi rekisteröity ruotsin- vai suomenkieliseksi. Folktingetin esite Ge ditt barn en gåva – Anna lapsellesi lahja antaa sinulle eväitä.
Jotta löytäisit sen päiväkodin tai koulun, joka on sinua lähinnä, olemme laatineet luettelon Suomen ruotsinkielisistä päiväkodeista, iltapäiväkodeista, kouluista, kielikylpykouluista ja musiikkioppilaitoksista. Sivuston ulkoasu ja sisältö on nyt uudistettu. Uusi sivusto on aiempaa helpompi käyttää, ja se sisältää enemmän tietoja ja hakumahdollisuuksia. Folktinget moittii poliisilaitosuudistusta. Folktinget on ottanut kantaa sisäasiainministeriön työryhmän ehdotukseen, jossa esitetään poliisilaitosten määrän vähentämistä. Folktinget toteaa, että ehdotus ei ole hyväksyttävä kielellisestä näkökulmasta, koska se merkitsee kaikkien enemmistökieleltään ruotsinkielisten poliisipiirien häviämistä Sisäasiainministeriön raportti myöhässä. Sisäasiainministeriö lähetti helmikuussa lausuntopyynnön poliisin hallinto-organisaation rakennetta koskevasta väliraportista. Raportin ruotsinkielinen versio saadaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun virallinen kuulemisaika on jo kulunut umpeen. - On todellakin huomioon otettava seikka, ettei raportin kääntäminen ole ollut prioriteettilistalla, vaikka raportissa itse asiassa sanotaan, että myös ruotsinkieliset palvelut on turvattava, Folktingetin puheenjohtaja Astrid Thors sanoo. Folktinget kehottaa kuntia selvittämään ruotsinkielisen opetuksen tarpeet. Mittavaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta silmällä pitäen Folktinget muistuttaa kuntia niiden velvollisuudesta huolehtia suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudesta saada opetusta omalla kielellään. Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaiksi edellyttää, että myös ruotsinkielisen opetuksen tarve tutkitaan ja että toimeenpanosuunnitelmassa, joka on jätettävä 30. heinäkuuta 2007, todetaan, miten opetus järjestetään. Kunta on velvollinen järjestämään suomen- tai ruotsinkielistä opetusta riippumatta kieltä puhuvien oppilaiden määrästä. Ruotsinkielistä Suomea ei saa pilkkoa!
Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli
Folktingetia 26.10 ajankohtaisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Folktinget toteaa lausunnossaan, että uudistuksella on keskeinen merkitys
ruotsinkieliselle Suomelle ja tähdentää, että ruotsinkielisiä hallintoalueita
ei saa pilkkoa.
Folktinget jakoi Päivää God dag -diplomit. Folktingetin Päivää God dag - diplomi annetaan henkilöille tai yrityksille, jotka suhtautuvat myötämielisesti sekä ruotsin että suomen kieleen. Diplomi on ollut jaossa seitsemän kertaa aikaisemmin ja tänään vielä kolme vastaanotti diplomin. Folktinget esittää: Sattumako ratkaisee sen, puhutaanko ruotsia vai suomea? Onko suomenruotsalaisille väliä osaako poliisi ruotsia vai ei? Ovatko suomenruotsalaiset halukkaita käärimään hihansa ja tekemään työtä ruotsin kielen eteen vai kohauttavatko vain olkapäitään ja vähät välittävät? Mitä suomenruotsalaisuus merkitsee? Suomen kielihistoriaan on kuulunut melko tavalla dramatiikkaa. Sata vuotta sitten lähes 100 000 ruotsinkielistä luopui äidinkielestään tukeakseen Suomen nuorta kansakuntaa. Millaisina suomenkieliset näkevät nämä tapahtumat nykyään? Entä millaisina ruotsinkieliset näkevät itsensä? Folktinget on tarttunut jälkimäiseen kysymykseen ja tehnyt kattavan tutkimuksen suomenruotsalaisten identiteetistä. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2005 ja sitä on kommentoinut professori Gustav Björkstrand. Päätöslauselma, Folktingetin istunto 25.3.2006. Suomen perustuslaillinen kaksikielisyys voidaan taata vain edellyttäen että työn alla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa huomioidaan niitä reunaehtoja jotka luovat jatkossakin edellytyksiä maan ruotsinkielisyydelle. Folktinget, jonka vastuulla on Suomen kaksikielisyyden esille tuominen, painottaa että ruotsin kieli on vaarassa ellei tulevaisuudessa löydy elinvoimaisia hallinnollisia alueita joiden enemmistökieli on ruotsi. Lue lisää Kielilaki on noudatettava.
Uutta kielilakia on ryhdyttävä soveltamaan viipymättä, todetaan maanantaina 12.12.2005 Pietarsaaressa pidetyn Folktingetin hallituksen kokouksen julkilausumassa. Folktinget korostaa erityisesti kielilakiin sisältyvän viranomaisten oma-aloitteista ruotsinkielistä palveluvalmiutta koskevan määräyksen merkitystä. Finlandssvenskarna – hotade eller rotade? Ovatko suomenruotsalaiset todellakin pitkäikäisempiä kuin suomenkieliset? Mikä on suomenruotsalaisten ensisynnyttäjien keski-ikä? Onko suomenruotsalaisten määrä nousussa vai laskussa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät vastauksen ruotsinkielisestä tilastollisesta julkaisusta Finlandssvenskarna 2002 – en statistisk rapport. |
  Ruotsin kielen jakautuminen Suomessa. Täältä löydät tilastotietoa väestön kielijakaumasta maamme ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa. Tiedot perustuvat 31.12.2003 vallinneeseen tilanteeseen. Suomi on saanut uuden kielilain! Oikeusministeriön tiedote kielilaista ja siitä mitä se merkitsee myös sinulle. Lue tiedote |
Vad - mikä se on?
Lääketieteellisten termien tai ruumin osien nimien ymmärtäminen jollakin
toisella kielellä voi olla vaikeaa terveenäkin. Sairaana ja heikkona se on
sitäkin vaikeampaa. Hoidon saaminen ruotsiksi ei ole itsestään selvää, vaikka
lait ja asetukset niin määräävät.