Vastine Jönssonille
Ruotsin Kommunistinen puolue otti edellisissä v 2004 EU-vaaleissa ehdottoman kielteisen kannan EU-vaaleihin osallistumiseen. Tuolloin olimme pakotettuja perustelemaan kommunistisille puolueille, ettei tuollainen kanta ole loppuun asti mietitty ja leninismin mukainen.
Hyvät toverit
Välitämme tässä lehdellenne, puolueellenne
sekä teille henkilökohtaisesti alla olevan artikkelin,
jossa käsittelemme kysymystä EU:n parlamenttivaalien
boikotoinnista. Mielestämme tämä on hyvin tärkeä
asia, koska siinä lähestytään kysymystä
siitä taktiikasta millä ohjaamme työväenluokkaa
lähivuosina uuteen kapitalisminvastaiseen luokkataisteluun.
Arviomme mukaan marxismi- leninismissä on tässä
kysymyksessä huomattava kaksi asiaa. Ensinnäkin oikea
marxilainen analyysi ja toiseksi siitä johtuva toimintataktiikka.
Leniniläistä luokkataistelutaktiikkaa ei suoraviivaisesti
voi vetää oikeasta tilanteen analyysista vaan taktiikan
valinta vaatii poliittisen arvion lisäksi, että huomioidaan
kaikki asiat: joukkojen mieliala, tietoisuustaso ja järjestäytyminen
sekä vastavoimat yms. Toivomme, että julkaisisitte artikkelin
lehdessänne ja kävisimme enemmän kansainvälistä
keskustelua luokkataistelutaktiikkaan liittyvistä kysymyksistä.
Marxilainen EU- analyysi ei edellytä EU-vaalien boikottia
Ruotsin kommunistisen puolueen Riktpunkt- lehdessä 2/2004
puolueen puheenjohtaja Jan Jönsson kehottaa boikotoimaan
ensi kesän EU- vaaleja. Artikkelissaan "Boikotoi EU-vaaleja"
Jan Jönsson esittää EU:sta varmasti oikean marxilaisen
analyysin. Hän toteaa, että "parlamentti on EU:n
demokraattinen julkisivu, joka edustaa monopolikapitalistien diktatuuria
yli työtätekevän kansan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten
etujen". Hän toteaa, miten EU on suurpääoman
hanke edellytysten luomiseksi ympäri maailmaa tapahtuvalle
suurpääoman voittojen metsästykselle. Jönsson
esittää EU- kehityksen olevan identtistä vanhan
imperialismin kanssa ja osoittaa, että tulos EU:iin laein
kiinnitetystä politiikasta on myös Ruotsin kansanvastainen
yhteiskunta ja talouspolitiikka. Se arvio minkä Jönsson
artikkelissaan esittää on varmasti totta. Tämän
saman marxilaisen arvion olemme mekin Suomessa tehneet EU- kehityksestä
ja samoin perustein perustelimme EU- vaalien boikotointia jo vuoden
1996 EU:n parlamentin vaaleissa. Artikkelinsa lopussa Jönsson
toteaa: "Todellisella EU:ta vastustavalla oppositiolla ei
ole mitään syytä näytellä tätä
näytelmää, jota EU-parlamenttivaalit ovat, se vain
lahjoittaa laillisuuden kaavun suurpääoman ja monopolien
jatkuville vaatimuksille vallasta. Ei, käyttäkäämme
vaaliliikettä työskennelläksemme boikotin puolesta
parlamenttivaaleissa..."
Boikotti ei edusta leniniläistä taktiikkaa
Tässä kohdassa haluamme todeta, että vaikka boikottikehotus
saattaa tuntua marxilaisen EU- analyysin jälkeen itsestään
selvältä johtopäätökseltä, ei se
tässä kuitenkaan edusta leniniläistä linjaa.
Me kritisoimme EU- vaalien boikottipäätöstä
Kommunistisessa Työväenpuolueessa (KTP) jo vuosien 1996
ja 2000 EU-parlamentin vaaleissa, vaikka myönnyimmekin tähän
päätökseen. Nyt KTP:n hajottua taktiikkaa koskeviin
erimielisyyksiin, on tämän jälkeen perustettu Kommunistien
Liitto ottanut boikottiin kielteisen kannan. Klassillisena esimerkkinä
boikotista oli, kun Venäjällä bolshevikit kehottivat
vallankumouksellisen nousun oloissa kansaa boikotoimaan vaaleja
tilanteessa, ettei Venäjän vallankumous siirtyisi monarkistisen
perustuslain tielle. Mutta tämä tapahtui vallankumouksellisen
nousun oloissa. Mutta tilanteessa, jossa ei ole vallankumouksellista
nousua on aktiivinen boikotti Leninin mukaan merkityksetön
ja silloin tulee valita historian "mutkitteleva tie".
Käytännössä boikotti on hyvin erikoisen tilanteen
taistelukeino, jossa kansanliike konkreettisesti osoittaa tottelemattomuutta
kapitalistien politiikkaa vastaan. Tänään meidän
kommunistien on tunnustettava se tosiasia, että boikottikehotukseen
riittävää yhteiskunnallista tilannetta ja joukkoliikettä
ei todellisuudessa ole.
EU:n kaataminen merkitsee demokraattista kumousta
Nyt täytyy nähdä, että EU on sama asia, kuin
nykyinen kova pääomapiirien etujen mukainen monetaristinen
talouspolitiikka. Jos oikeasti haluamme torjua EU:n tulee meidän
vaihtaa nykyinen monetaristinen talouspolitiikka demokraattiseen
talouspolitiikkaan ja samanaikaisesti tulee ylikansallisen pääoman
valta vaihtaa kansanvallaksi. Ymmärrämme, että
tällainen kapitalistisenkin yhteiskunnan sisällä
tapahtuva vallanvaihto ylikansalliselta suurpääomalta
demokraattisille voimille tarvitsee tuekseen ainakin yhtä
suuren joukkoliikkeen, kun mitä Venäjällä
vaati v. 1905-06 estää porvarillis- demokraattisen vallankumouksen
suuntautuminen monarkiaa tukevan perustuslain suuntaan. Tällaista
liikettä meillä ei ole, vaan sen luominen on meillä
edessämme.
Tulee valita "historian mutkitteleva tie"
Boikotti on verrattavissa rintamahyökkäykseen t. historian
suoraan tiehen. Tällainen taktiikka vaatii voimia ja joukkoja.
Kun niitä ei ole, tulee valita historian mutkitteleva tie,
joka on verrattavissa kompromisseihin. Tästä jo Engels
kirjoitti artikkelissaan "kommuunin pakolaisille" seuraavasti:
"Kysymys on siitä, että käsitetään
selvästi proletariaatin todelliset vallankumoukselliset päämäärät
ja osataan pyrkiä niihin kaikkien ja kaikenlaisten olosuhteiden,
mutkien ja kompromissien kautta". Tänään tuskin
missään suunnalla EU-Eurooppaa on sellainen tilanne,
joka EU:n parlamentin vaalien osalta puoltaisi vaaliboikotin käyttöä.
Taktiikassa on hyväksyttävä kompromissit
On selkeästi nähtävä, kuten Engels painotti,
että meidän kommunistien strategisena päämääränä
on sosialistinen yhteiskunta ja vallan ottaminen lopullisesti
kansalle. Mutta nykyisessä tilanteessa taktiikka ei kulje
suoran tien kautta. Tilanteessa, jossa suuri raha hallitsee suvereenisti
koko Euroopassa, meidän kommunistien lähimpänä
tavoitteena ei voi olla ensi vaiheessa sosialismin toteuttaminen
vaan porvarillisen yhteiskunnan demokratisoiminen, sen talouspolitiikan
muuttaminen kansan etujen mukaiseen suuntaan ja suuren pääoman
vallan murtaminen. Tässä mielessä kysymys lähimmän
tehtävän asettelussa olisi nykyisen porvarillisen yhteiskunnan
demokratisoiminen. Nykyisessä tilanteessa tuskin voidaan
olettaa, että kansa lähtisi tukemaan suoraan sosialistista
päämäärää, vaan poliittisen valmiuden
ja tietoisuuden kehittyminen tulee hakea "porvarillis- demokraattisen"
vallanvaihdon kautta. Lähin tehtävämme olisi hakea
sellaisia liittolaisia, jotka olisivat valmiita ajamaan näitä
tavoitteita ensinnä taloudellisen ja sitten poliittisen taistelun
avulla. Tässä mielessä emme toimi ollenkaan väärin,
jos osallistumme liittolaistemme kanssa EU:n parlamentin vaaliin
ja esitämme selkeät EU- politiikan vastaiset vaatimuksemme
myös sitä kautta. Tämä on kompromissi. Mutta
vaalit eivät ole strategian vaan taktiikan kysymys ja siksi
tällainen kompromissi voidaan tehdä ja tulee tehdä,
kunhan pidämme mielessämme pidempiaikaiset strategiset
päämäärämme ja asetamme nämä
toimet palvelemaan näitä vallankumouksellisia tavoitteitamme.
On herätettävä yhteiskunnallinen aktiivisuus
Jönssonin esittämä marxilainen erittely (joka on
myös meidän näkemyksemme) EU:sta on hyvin teoreettinen.
Sen omaksuminen vaatii marxilaisen ideologian mukaista suuntautumista.
Ihmisten on vaikea omaksua tai sisäistää sitä,
koska siinä lähestytään luokkataistelun ideologista
tasoa. Suurten joukkojen on vaikea sisäistää tätä,
koska tällä hetkellä ihmisten osallistuminen omakohtaiseen
taloudelliseen ja poliittiseen taisteluun on olematonta. On puhuttu,
että aiempien EU:n parlamenttivaalien alhainen äänestysprosentti
olisi osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja tietoisuudesta. Mielestämme
näin ei voida sanoa, sillä jos tästä olisi
kyse, olisi meillä oikeasti käsissämme todellinen
joukkoliike EU:n talous- ja yhteiskuntapolitiikan kaatamiseksi.
Alhainen äänestysprosentti on lähinnä osoitus
passiivisuudesta, välinpitämättömyydestä
ja vieraantumisesta politiikasta. Lähinnä näkisimme
niin, että kiinnostuminen vaikkapa EU:n parlamenttivaaleihin
voisi olla se silta jota kautta ihmiset saattaisivat muutoinkin
aktivoitua yhteiskunnallisessa elämässä. Ja sikäli
kun meillä olisi tarjota yhteiskunnallinen vaihtoehto nykyiselle
politiikalle, voisimme luoda joukkoliikettä nykyisen EU-
suuntauksen muuttamiseksi.
On arvioitava uusi kapitalisminvastainen luokkataistelutaktiikka
Meidän kommunistien tulisi yhdessä keskustella kapitalisminvastaisen
luokkataistelun uudesta taktiikasta. Sen jälkeen kun sosialismi
on joutunut väliaikaisesti perääntymään
kapitalisminvastaisessa luokkataistelussa, meillä ei ole
ollut yhtenäistä marxilais- leniniläiseen arvioon
perustuvaa kapitalisminvastaista luokkataistelutaktiikkaa. Nyt
olisi aika kokoontua tekemään arvio sosialismin taka-
iskujen syistä ja nykyisestä luokkataistelun tilasta
sekä paneutua arvioimaan työväenluokan käyttöön
nykyiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen soveltuvaa luokkataistelutaktiikkaa.
Heikki Männikkö
EU:n Vastaisen kansanrintaman puheenjohtaja
Heikki.Mannikko@pp.inet.fi
Kalevi Wahrman
Kommunistien liiton puheenjohtaja
Kalevi.Wahrman@pp.inet.fi