EU:n perustuslaki – kansallisvaltioista liittovaltioon

EU:n perustuslaki hyväksyttiin 29. lokakuuta Roomassa. Perustuslakia on totuttu pitämään itsenäisen valtion ominaispiirteenä ja niin nytkin, EU on ottamassa aimo harppausta kohti liittovaltiota. Perustuslaki on kuitenkin rakennettu yksinomaan uusliberalistisen talouspolitiikan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Niinpä perustuslaki onkin tavallisen kansalaisen näkökulmasta yksinomaan haitallinen.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden päämiehet hyväksyivät EU:n perustuslain pari kuukautta sitten Rooman huippukokouksessa. Jotta perustuslaki astuisi voimaan on se vielä ratifioitava kaikissa EU:n jäsenmaissa. Eräät jäsenvaltiot järjestävät perustuslaista neuvoa antavan kansanäänestyksen ja jotkut maat eivät. Suomen pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut, ettei kansanäänestystä järjestetä.

Suomen tie EU:iin oli täynnä valheita
Se, että Suomessa ei haluta järjestää EU:n perustuslaista kansanäänestystä on tietenkin looginen jatko sille politiikalle, mitä Suomessa on viime vuodet harjoitettu. Pitkälle 1990-luvulle saakka keskeiset poliittiset vaikuttajat vakuuttivat, ettei Euroopan Unioniin liittyminen ole Suomen tavoitteena, vaikka asiaa kulissien takana koko ajan valmisteltiinkin.

Suomen EU kansanäänestys v. 1994 taas oli äänestys, josta Suomikin herkästi arvostelee kolmansia maita. Hallitus ja hallituksen linjaa edustavat tiedotusvälineet mustamaalasivat EU:n vastustajia ja kriittiset näkökulmat eivät päässeet ns. riippumattomissa tiedotusvälineissä esiin.

EU:iin liittymisen yhteydessä vakuutettiin, että liittyminen EU:iin ei tarkoita rahaliiton (EMU) hyväksymistä, vaikka jälleen rahaliittoon liittyminen oli jälleen aktiivisen valmistelun alla. Lopulta rahaliittoon mentiinkin kysymättä kansan mielipidettä.

Tätä taustaa vastaan on ymmärrettävää, että hallitus ei halua kysyä perustuslaista kansan mielipidettä, olisihan selvää, että Suomen kansa hylkäisi kansanäänestyksessä perustuslain ja antaisi muutenkin tuomion hallituksen harjoittamasta kansaa kurjistavasta EU-politiikasta.

Mitä perustuslaki sitten tarkoittaa?
Lakiin on kirjattu kaikki itsenäisen valtion tunnukset kuten lippu, EU-kansalaisuus, kansallislaulu ja itsenäisyyspäivä. Tarkoituksena on siis ulkoisilta tunnusmerkeiltäänkin vahvistaa EU:ta valtioiden liitosta liittovaltioksi.

Paljon ulkoisia valtion tunnusmerkkejä vakavampia ongelmia ovat kuitenkin vallan keskittyminen enenevässä määrin suurille jäsenmaille ja EU:n militarisoiminen.

Perustuslakiin on kirjattu sen ensisijaisuus kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Perustuslaki antaa myös hyvin tarkkoja määräyksiä taloudesta, ts. se varmistaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on nyt ja tulevaisuudessa harjoitettava uusliberalistista talouspolitiikkaa, johon kuuluu mm. vaatimus julkisen talouden supistamisesta, kilpailuttamisesta jne. Tämän kehityksen varmistamiseksi EU voi antaa jäsenmailleen taloutta koskevia ohjeita ja jopa määräyksiä.

Käytännössä tämä tarkoittaa yksityistämisen jatkamista ja yhä uusien yhteiskunnan osa-alueiden (kuten esim. koulutus) avaamista vapaalle kilpailulle. Tämän uusliberalistisen talouspolitiikan seuraukset ovat meillä jo nyt tiedossa ja näkyvissä, mutta jatkossa ongelmien ilman muuta syvenevät. Palvelutaso heikkenee, työttömyys lisääntyy ja työssä käyvien joustot lisääntyvät ja työolosuhteet heikkenevät.

Militarisointi lisääntyy
Perustuslaki vaatii myös jäsenmaita asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Samoin EU:lle muodostetaan taistelujoukot, jotka turvaavat tarvittaessa uusliberalistisen talouspolitiikan jatkuvuutta joko EU:n sisäisesti tai sitten muualla maailmassa, missä EU:n taloudelliset edut ovat vaarassa.
Hyökkäysjoukkojen tarvetta perustellaan – kuinkas muuten – terrorismin uhalla. Ja terroristejahan ovat tarpeen mukaan kaikki, jotka vastustavat uusliberalistista talouspolitiikkaa ja jotka koettavat rakentaa yhteiskuntaa muista kuin markkinavoimien etujen lähtökohdasta käsin. Tosiasiassa vähintään yhtä suuri tarve on kuitenkin varustaa iskujoukkoja myös EU:n sisäistä liikehdintää vastaan, mikä väistämättä lisääntyy väestön kurjistumisen vuoksi.

Sotilasmenojen lisääminen tarkoittaa myös sitä, että raha on muusta pois. Rahat aseisiin ja valmiusjoukkoihin otetaan terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, koulutuksesta, kulttuurista ja muusta, mikä näkyy suoraan köyhän kansanosan kukkarossa tai palveluissa.
Hyväksyessään EU:n perustuslain Suomen hallitus on luopunut lopullisesti toisen maailmansodan jälkeen omaksutusta liittoutumattomuuspolitiikasta.

Mitä on tehtävä?
Ensisijainen tavoite on tietenkin taistella sen puolesta, että Suomen hallitus taipuisi järjestämään kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. Perustuslaki ratifioitaneen noin vuoden kuluessa. Perustuslaki heikentää siinä määrin kansallista itsemääräämisoikeutta, ettei sitä pidä hyväksyä kuin mitä tahansa kansainvälistä sopimusta.

Perustuslain haitallisuutta tavallisen kansan näkökulmasta on myös korostettava, onhan keskustelu perustuslaista porvarillisessa tiedotusvälineissä melkoisen pinnalliseksi.

Jälleen kerran on kuitenkin johtopäätöksenä se, että edistyksellisen voimien on välttämättä saatava aikaan kansanrintama uusliberalistista talouspolitiikkaa vastaan. Ei oikeutta maassa saa jos ei sit’ itse hanki!

KÄ/Juha Kieksi