Arnold Schwarzenegger - uusi takaisku demokratialle Yhdysvalloissa

Kalifornian kuvernöörinvaaleissa vei suurimman osan huomiosta - ja äänistä - osavaltion seuraava johtaja vuosiksi 2003-2006, uusi kuvernööri, Hollywoodin väkivaltaviihteen kuningas, Arnold Schwarzenegger. Tämän voitto ei kuitenkaan ollut spontaani kansannousu demokraattihallintoa vastaan, vaan vuoden 2002 vaalien häviäjien vastaisku, jossa demokratian kannalta käytettiin äärimmäisen kyseenalaisia keinoja.

Kyseessä oli käytetty mahdollisuus vaaleilla valitun kuvernöörin takaisinkutsunta (recall). Kalifornian tapauksessa takaisinkutsunnasta seurasi vaalisirkus, jossa oli mukana 135 ehdokasta. Huolestuttavaa on se, että Kalifornian tapaus saattaa olla alkuna käytännölle, jossa vaaleilla valittu toimitsija savustetaan ulos heti, kun tulee kovien päätösten teon aika. Takaisinkutsunta on samanlainen tapaus kuin jos vaaleissa valittu tuotaisiin oikeussaliin, jossa syyttäjä sanoisi, että on tapahtunut tarkemmin määrittelemätön rikos, ja hän on syytetty - sitten hänen pitäisi todistaa äänestäjien jurylle olevansa syytön.

Syrjäytetty kuvernööri Gray Davis kiteytti tämän sanoiksi: “Demokratian kulmakivi on stabiliteetti. Takaisinkutsunta on hyvin epätavallinen keino, ja ne johtavat uusiin vaalikampanjoihin, julkisiin tehtäviin jää vähemmän aikaa ja - takaisinkutsunnan onnistuessa - virkaanvalitut eivät uskaltaisi ottaa mitään kiinteitä kantoja, koska he tietävät vastaiskun voivan tulla heti ja 80 päivän kuluessa edessä saattaisi olla takaisinkutsunta.”

Davisin virkakaudella Kalifornia toteutti voimakkaan edistyksellistä toimintamallia, mutta sen aiheuttamat saavutukset joutuivat torpedoiduiksi republikaanien taholta, jotka käynnistivät takaisinkutsuntakampanjan.

Kalifornia oli republikaanien viimeisin taistelukenttä vallan saamiseksi koko Yhdysvalloissa. Kaliforniassa silmätikkuina olivat muun muassa miljoonalle lapselle Davisin kaudella annetut sairausvakuutuksetsekä ympäristönsuojeluprojektit.

Entinen Vermontin kuvernööri Howard Dean sanoi 6.9. takaisinkutsunnan olevan oikeistovoimien yritys kumota marraskuun demokraattisen vaalin tulos: “Republikaanisen puolueen oikeistosiipi kaivaa perustuksia tämän maan demokratian perustuksien alta. He tekevät kaiken voitavansa poistaakseen demokratian Amerikasta... Kysymys ei ole Gray Davisista. Kysymys on siitä, pysyykö Amerikka demokratiana vai olemmeko jatkossa äärioikeiston tossun alla palvelemassa heidän tarkoitusperiään Amerikan tarkoitusperien sijasta.”

Davis sanoi toisen virkakautensa avajaispuheessa 6.1.2003: “Johtajuus alkaa selkeästä visiosta. Omani on tällainen: hallituksen tärkein tehtävä on tuottaa kaikille mahdollisuus parempaan elämään - ei vain harvoille, ei edes monille vaan kaikille. Olemme kansalaistemme summa. Emmekä tule koskaan tavoittamaan täyttä voimaamme jos yksikin ihminen syrjäytyy huonojen koulujen, ennakkoluulojen, köyhyyden tai rikollisuuden takia... Mutta ystäväni, olkaa varovaisia: on olemassa ihmisiä, jotka vastustavat ohjelmiamme ja halveksuvat edistystämme. Taistelulinjat on jo piirretty: ne kulkevat meidän ja niiden välillä, jotka saastuttavat ilmamme ja vetemme. Meidän ja niiden välillä, jotka tuovat laittomia aseita kaduillemme. Meidän ja niiden välillä, jotka säätelevät energiamarkkinoita ja huijaavat meiltä miljardeja dollareita. Pankaa tämä merkille: seison teidän rinnallanne ja taistelen noita peruuttajia ja leikkaajia vastaan. Enkä minä luovuta.”

Schwarzenegger sanoi kampanjassaan muun muassa työpaikkojen katoavan Kaliforniasta. Tosiasiassa' kuten liittovaltion valtiovarainministeriön virkamies Art Pulaski kertoi raportissaan, uusien liikeyritysten määrä nousi vuonna 2003 Kaliforniassa kaikkien aikojen ennätykseen, ja koko osavaltiossa oli yli 16,5 miljoonaa työllistettyä ihmistä - sekin kaikkien aikojen suurin luku. Fortune Magazine kutsui Kaliforniaa joulukuun 2002 numerossaan maan parhaaksi osavaltioksi liiketoiminnan kannalta. Kuvernööri Gray Davisin kaudella luotiin yli 36 000 uutta työpaikkaa.

Davisin kaudella Kalifornia vahvisti työntekijöiden oikeuksia ja teki osavaltion työpaikkojen turvallisuusvaatimuksista koko maan kovimmat. Davis nosti minimipalkkoja, paransi työttömyysturvaa ja laajensi perheiden terveydenhuolto-ohjelmaa kattamaan laajemmin myös työtätekevien perheiden lapset.

Budjettivaikeuksien aikanakin Davis pysyi uskollisena linjalleen parantaa lasten terveys- ja koulutusmahdollisuuksia. Siksi hän kieltäytyi allekirjoittamasta republikaanien budjettiehdotuksia, jotka olisivat pudottaneet 400 000 köyhää lasta terveydenhuollon piiristä ja poistanut 100 000 lapselta lastentarhapaikan.

Davisin syrjäyttämisestä huolimatta on kalifornialaisten kannalta hyvä, että vaalien voittaja oli Schwarzenegger, eikä esimerkiksi republikaanien ääritaantumuksellinen ehdokas, kalifornialainen senaattori Tom McClintock. Schwarzeneggerinkään edistysmielisyydestä tuskin voidaan puhua. Viime presidentinvaalien yhteydessä hän tuli julkisuuteen valittamalla verotusta ja nimenomaan suurituloisten verotusta. Ehkä juuri tästä syystä republikaanit ovat hänet löytäneet ehdokkaakseen ja järjestäneet rahat hänen vaalikampanjalleen. Tuntien Schwarzeneggerin aikaisemmat tekemiset väkivaltaviihteen parissa, hän mitä todennäköisimmin on samaa Kalifornialle kuin Tony Halme Suomelle. Populismi vei molemmat vaalivoittoihin, mutta sen jälkeen eväät loppuvatkin.

Mutta toinen juttu on se, millaisen aseman demokraatit syrjäyttänyt republikaaniklikki, josta Davis varoitti tammikuun puheessaan, saa uuden hallinnon myötä. Schwarzenegger joutuu etsimään ja nimittämään noin 150 johtajaa Kalifornian eri hallinnonaloille, sillä aiemmat johtajat joutuvat eroamaan yhdessä Davisin kanssa. Poliittisesti kokemattomalta uudelta kuvernööriltä tuskin riittää henkilökohtaisia tuttavuuksia ja kontakteja näille kaikille aloille, ja lisäksi hänen täytyy nimittää itselleen myös 120-henkinen esikunta.

Riippuu kokonaan Schwarzeneggeristä, miten pitkäksi ja menestyksekkääksi hänen poliittinen uransa muodostuu. Takaisinkutsunta tulee eteen myös hänelle, mikäli hän ei ryhdy toteuttamaan vallankaappaajien vaatimaa taantumuksellista politiikkaa.

Vili Lehtoranta