Yhtiöiden verotus kevenee – miten käy pieni- ja keskituloisten?

Hallituksen pääomaverouudistus erotti toisistaan yhteisöveron ja varsinaisen pääomaveron. Hallituksen periaatepäätös alentaa yritysten voitoista perittävän yhteisöveron 29 %:sta 26 %:iin.
Pääomaveroa laskettiin 29%:sta 28%:iin, jota pörssiyhtiöissä aletaan periä 70 %:sta osinkoja, jolloin todelliseksi osinkoveroprosentiksi tulee 19,6 %. Kun voitoista on päältä maksettu ensin 26 % yhteisöveroa ja lopusta 74 %:sta voittoja maksetaan tuo 19,6 %, voittojen maksimiveroprosentiksi tulee 40,5 % (26+0,196*74). Jos esimerkiksi osinkoina maksetaan voitoista viidennes, keskimääräiseksi veroprosentiksi tulee vasta nykyinen 29 %. Tämän jälkeen pörssiyhtiöiden kannattaa jakaa tulos niin, että varoja pidetään yhtiöissä, jolloin hyöty osakkaille jaetaan osakkeiden kurssinousun kautta.

Ulkomaiset sijoittajat hyötyvät

Eli veromuutos nostaa osakekursseja ja vähentää osingon maksua. Tästä hyötyvät käytännössä ulkomaiset sijoittajat, joiden osinkoja on verotettu heidän kotimaissaan eikä osinkoverotuksen muutos vaikuta heihin mitenkään. He ovat hyötyjiä yhteisöveroprosentin alentamisen aiheuttamien korkeampien osake-kurssien vuoksi. Tällä hallitus haluaa vastata verokilpailuun, että pörssiyhtiöiden kannattaisi pitää pääkonttoreitaan Suomessa.
Tässä on ytimeltään kysymys siitä, että valuutan devalvointi ei enää ole mahdollista, kun tulee viennin hintakilpailukyvyn vaikeuksia. Päinvastoin euron kurssin on vahvistunut 2000-luvun alun laskusuhdanteen aikana ja se on lisännyt irtisanomisia. Tätä vastaan paperiliitolla oli päivän lakko ja 12.12.2003 oli ammattiyhdistysliikkeen 15 minuutin mielenilmaus eli käytännössä 15 minuutin yleislakko ensimmäisen kerran sitten vuoden 1956.

Ay-liikkeen mielenosoitus protesti ay-johdon talouspolitiikkaa vastaan

Mielenilmaus suuntautuu siis euron käyttöön ottoon liittyvää talouspolitiikkaa vastaan, vaikka sitä ei sanota. Euro-oloissa tilanteesta yritetään päästä ulos yhtiöverokevennyksillä. Niitä on käytetty aiemminkin syvän kriisin oloissa, kuten 1970-luvun lopun niin sanotussa elvytyspolitiikassa ja samoin tehtiin 1990-luvun laman aikana. Nyt vain ollaan ajautumassa verokevennysten ja tukien laajamittaisempaan käyttöön, kun valuutta on kiinnitetty euroon, jonka kurssi on talouden laskusuhdanteessa vahvistunut rajusti. Se on saanut aikaan paniikkia vientiteollisuudessa ja kiihdyttänyt työpaikkojen ja yritysten ulosliputusta. Tätä yritetään estää nyt verokilpailulla. Paineita tähän kasvattaa vuonna 1993 voimaan astunut ETA-sopimus, joka kieltää ulkomaisen omistamisen rajoittamisen suomalaisissa yrityksissä ja jonka mukaiset pykälät ovat EU:ssa ja sen perustuslakiesityksessä.

ETA- ja EU-sopimukset eivät suoraan kiellä valtion omistusta, joka suojaisi ulosliputukselta, mutta painostavat yksityistämiseen kilpailun edistämisen nimissä. Valtion ja kuntien omistuksen antamaa suojaa on kuitenkin vuosien mittaan purettu, kun valtion liiketoimintaa ja yhtiöitä on yksityistetty ja tämä linja koko ajan jatkuu. Sampo suunnitellaan kaupattavaksi ja Fortumin jako ennakoi sen osien kauppaamista. Rautaruukin ym. myynti odottaa vain kurssien nousua jne.

Osinkoja ei verotettu kaksinkertaisesti

Holkerin hallitus otti käyttöön osinkojen verottomuuden. Se perustui väitteeseen osinkojen kaksinkertaisesta verottamisesta, vaikka ei verosta aiemminkaan maksettu veroa. Ensin maksettiin yhtiöverot ja osinkoverot jäljellä olevasta tulosta, jos maksettiin osinkoja.
Aivan samalla tavalla verotetaan palkka- ja eläketuloja ja työttömyyspäivärahoja kahteen otteeseen, kun ensin on tulovero ja sitten vielä kulutusvero. Osinkojen verottomuutta perusteltiin muiden maiden esimerkillä ja siitä käytettiin hienolta kalskahtavaa nimeä ranskalaisittain avoir fiscal.

Suomessa osinkojen verottomuuden jatkuminen on ollut poikkeuksellinen etuus

Kaikkialla ei tätä avoir fiscalia otettu käyttöön ja siitä on yleisesti luovuttu. Niinpä Suomessa osinkojen verottomuus on ollut poikkeuksellinen etuus sen lisäksi, että yhteisöveroprosentti on ollut 29 % eli alempi kuin palkkatulojen keskimääräinen noin 33 %, joka vastaa myös EU:n keskimääräistä yhteisöveroa. Yhtiövero on ollut paljon korkeampi Saksassa ja USA:ssa, joka ei myöskään tunne osinkojen verottomuutta.
EU:n taholta on vaadittu osinkojen verottomuuden poistamista, vaikka EU:lla ei tässä asiassa valtaa olekaan. Hallitus päättikin esittää poistettavaksi osinkojen verottomuuden osittain. Pörssiyhtiöissä 70 % osingoista tuli verolliseksi. Pörssin ulkopuolisten yritysten kohdalle hallitus esittää verottamaksi edelleen 90 000 euroa, jos osingot pysyvät alle 9 %:ssa yrityksen varallisuudesta. Jos mennään 90 000 euron yli, veroprosentti on 28 % ylittävästä osasta. Vasta jos osingot ylittävät 9 % yrityksen varallisuudesta, siirrytään korkeampaan ansiotuloverotukseen.
Vero lasketaan henkilökohtaisesti. Niinpä kun omistuksen jakaa vaikka perheen jäsenille, jokainen saa nuo summat osinkoja verovapaasti tai pienellä verolla.
Edullisuutta suurten osinkotulojen saajien kannalta lisää se, että vuosien 2003 ja 2004 verotuksessa muutos ei vielä ole voimassa ja yhtiöiden varoja saa maksaa verovapaasti ulos osinkoina. Tämä aiheuttaa, että maksetaan ruhtinaallisesti suuria osinkoja näinä vuosina.
Käytännössä muutokset merkitsevät, että pääosassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä yhteisö- ja pääomaverotus yhteenlaskien kevenee ja nousee vain harvoissa yrityksissä, joissa omistajat ottavat vuodesta 2005 eteenpäin ulos erittäin suuria osinkoja. Aivan pienissä yrityksissä, joissa on hyvin vähän varoja ja osinkoja maksetaan silti ulos, verotus voi nousta.

Valtio menettää verouudistuksessa

Lopputulos tästä kaikesta on, että Suomen ennätyskeveä yhtiöverotus kevenee tosiasiassa entisestään. Nykyisellä voittojen tasolla yhteiskunta menettää verotuloja puolisen miljardia euroa eli kolmisen miljardia markkaa. Pakettiin on liitetty myös muita verokevennyksiä. Pääomaveron alentaminen 28 %:iin keventää vuokra-, korko- ja metsätulojen verotusta. Varallisuusverotuksen alaraja nousee 250 000 euroon ja prosentti laskee 0,9:stä 0,8 %:iin. Sukupolven vaihdoksessa lahjavero peritään 40 %:sta lahjan arvosta.
On myös eräitä veronlisäyksiä. Asuntovelallisten ja muiden velallisten verotus nousee, koska korkojen verovähennys alenee 29 %:sta 28 %:iin, koska pääomaverotus laskee. Myyntivoiton verotuksessa hankintamenovähennys 10 vuoden omistuksen jälkeen laskee 50 %:sta 40 %:iin.

Vakuutusyhtiöt nostivat eläkesäästämisestä metelin

Paljon kohua on nostettu vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuksesta. Säästämisen yhteydessä verovähennys tehdään ansiotulon sijasta pääomatulosta eli vähennyksen hyöty alenee. Vähennys lasketaan pienemmän prosentin mukaan, koska pääomavero on alempi kuin ansiovero. Vakuutusyhtiöt nostivat asiasta metelin, mutta tajusivat sitten, etteivät saa eläkesäästäjiä, jos haukkuvat esitystä. Metelöinnin osa syy on, että ne ovat mainostaneet verokevennystä alkupäässä, mutta ovat jättäneet korostamatta, että eläkettä saadessa verotus on verotuksen progression takia vastaavasti kireämpää. Muutoksen jälkeen kun säästöt saadaan nostaa eläkkeinä, ne verotetaan vastaavasti pääomatuloveron mukaisesti, joka on pienempi kuin ansiovero.
Eläkesäästämisen verokevennys on suosinut eniten suurituloisia. Pienituloinen eläkesäästäjä ei saa samaa etua eikä tällaisia verokevennyksiä ole annettu esimerkiksi säästöihin aikuisopiskelun tai yrittämisen aloittamiseen saati työttömille.
Hallituksen eläkevakuutusesityksessä vuoden 2005 jälkeen säästettyjä varoja ei saisi nostaa eläkkeinä ennen 62 ikävuotta. Voimassa olevien sopimusten osalta tarvittaisiin pidempi siirtymäaika siten, että vanhoja eläkesäästöjä eläkkeinä maksettaessa vero peritään ansioveroprosentin eikä alemman pääomaveroprosentin mukaan. Vaikka suurituloisia suosivaa järjestelmää on perusteltua korjata, se on tärkeä tehdä niin, että oikeusturva toteutuu.
Matti Louekosken työryhmä esittää eläkesäästämisen kaltaista verokevennystä muuhunkin säästämiseen, jolloin suurimpia hyötyjiä ovat suurituloisimmat. Miksi ei esitetä kevennyksiä pieni- ja keskituloisille? Nämä asiat nousevat keskusteluun viimeistään valtion vuoden 2005 budjetin ja syksyn 2004 tuloratkaisun yhteydessä samalla, kun väittely yhtiöverotuksesta jatkuu keväällä, kun asia tuodaan eduskunnalle.

Pekka Tiainen