Imperialismin uusista piirteistä

SKP:n 22.11.03 järjestämässä imperialismiseminaaris-sa alusti mm. tutkija dosentti Pertti Multanen. Hänen mukaansa USA:ssa tänään vaikuttavan ideologisen paatoksen taustalla löytyy myös uskonnoilla perusteltu vakaumus Yhdysvaltojen oikeudesta puolustaa “sivistyneen maailman etuja barbaareja vastaan”. Sama valkoisen miehen taakka pakotti aikoinaan valtaamaan vieraita maanosia sodalla ja tuomaan sivistyksen liekki väkivallalla vieraisiin maanosiin.

Muutos 1990- luvulla oli maailmanpolitiikassa niin nopeata, että monien asioiden osalta keskustelu tulee varmasti jatkumaan vielä pitkään eteenpäin. Joka vähänkin on tutustunut marxilaiseen yhteiskuntateoriaan ei törmää imperialismi- käsitteeseen ensimmäistä kertaa. On tarpeen sanoa, että 1990- luvun alussa hyvin monet olivat valmiit julistamaan imperialismin kuolleeksi. Mielestäni on historiassa poikkeuksellinen ilmiö, että 1990- luvun alun suuri järjestelmän muutos vei nopeasti siihen, että Yhdysvalloista muodostui yksittäinen johtava suurvalta - hegemoni - kapitalistisessa järjestelmässä. Vastaavaa tilannetta voidaan etsiä 1800- luvun puolivälistä, jolloin Englanti nousi nopean, teollistumiskehityksensä ja siirtomaavallan laajentamisen kautta maailman laajuiseksi hegemoniksi. Tällaisen yhden hegemonin nousu on yleensä osoittautunut aika lyhytaikaiseksi historialliseksi ilmiöksi ja johtaa maapallolla aggressiiviseen politiikkaan ja sotiin.

Keinottelupääoma irrottautuu tuotannollisesta pääomasta

Ajatus imperialismin kuolemasta on marxilaisesta näkökulmasta absurdi teesi, koska se on yksi vaihe kapitalistisen tuotantojärjestelmän kehityksessä. On mahdollista, että tämä nykyinen globalisaatioprosessi klassisia imperialismiteorioita ajatellen on muokannut ihan uudella tavalla finanssikapitalismin kehittymisen ja kietoutumisen pankkipääomaan ja juuri tällaiset ilmiöt ovat olennaisia imperialismissa. Me voidaan katsella tätä asiaa myös tällaisesta pitkästä historiallisesta jatkumosta. Vastahan tässä vuosisadan vaihdetta edeltävässä murroksessa mahdollistuu koko maapalloa kattava finanssikapitalismin levittäytyminen koko maapallon alueelle. Aikaisemmin siihen oli ollut monenlaisia esteitä. Tämä vanha siirtomaajärjestelmä oli oma kuvionsa tässä kokonaisuudessa. Lokakuun vallankumousta seuranneet 60-70 vuotta osa maapallosta oli kapitalistisen finanssitalouden ulkopuolella. Ja nyt jos katselee tätä kokonaisuutta niin vasta tässä 1990- luvun puolivälin jälkeisessä järjestelmänmuutoksessa pankki- ja finanssipääoma ja pörsseissä kiertävät pääomamassat todella irrottautuvat tuotannollisesta pääomasta. Tätä ilmiötähän olemme seuranneet konkreettisesti viimeisen 10 vuoden aikana ja se on muovannut maailman hyvin erinäköiseksi kuin aiemmin. Valtaosalle eteläisen pallonpuoliskon ihmisistä ei reaaliaikaisilla tiedoilla pörssikurssien kehityksestä ole mitään merkitystä henkilökohtaisessa elämässään. Mutta globaalitalouden kautta tämä mekanismi painaa jokaista, myöskin tällä eteläisellä pallonpuoliskolla. Sieltäpäin katsottuna imperialismi onkin hyvin elävä, historiallisesti muuttuva ilmiö. Eihän imperialismi tänään voi ollakaan samanlainen ilmiö, jota kuvattiin 1800- luvulla. Sitä pitää tarkastella 1900 - luvun kokemuksen ja 2000- luvun alun yhteiskunnallisen kokemuksen ehdoilla. Ja nimenomaan tästä merkityksestä on pakko arvioida finanssikapitalismin koko mekanismia, myöskin Irakin sodan vaikutuksia.

Yhdysvallat “mätänevää kapitalismia”

Tämä muutos on ollut niin nopeata, että jopa tunnetut pörssikeinottelussa rikastuneet, kuten amerikkalainen Georg Soros ovat omissa kirjoissaan puhuneet kapitalismin kriisistä ja sen uhasta avoimelle yhteiskunnalle. Nykytilanne luokin imperialismin ydinvaltioidenkin kannalta niin kontrolloimattomia tilanteita, että se herättää levottomuutta muidenkin, kuin marxilaiselta näkökulmalta maailmaa tarkastelevien keskuudessa. Me tiedämme, että Yhdysvallat on hyvin kauan elänyt yli varojensa. Sen budjettialijäämien kasvua voidaan seurata tuolta 1970- luvulta. Yhdysvalloista voidaan klassisessa marxilaisessa mielessä käyttää termiä “loismainen, mätänevä imperiumi”. Se on imperiumi, joka tarvitsee globaalin politiikkansa toteuttamiseen asevarustelun ja tätä varten resursseja koko maapallon tasolta. Dollari on toiminut toisen maailmansodan jälkeen reservivaluuttana ja laskutusvaluuttana. Se on ollut esimerkiksi öljyn kaupassa keskeinen valuutta. Tässä alkoi tapahtua muutoksia vasta 1990- luvun puoliskon toisella puoliskolla. Ne paineet nousivat nimenomaan etelän kehitysmaiden suunnalta, öljyntuottajamaiden järjestön OPEC:in sisältä. Esiintyi selvää painetta työntää dollari laskutus- ja reservivaluuttana taka- alalle ja tuoda vaihtoehtoiseksi valuutaksi vaikka euro. Tämä olisi Yhdysvaltain kannalta katsottuna merkinnyt sitä, että sen mahdollisuudet noudattaa budjettialijäämiin perustuvaa politiikkaa olisivat heikentyneet. Tietenkään tällaisista asioista ei puhuta valtamediassa. Perusteluina Irakin sodalle käytettiin oletettuja joukkotuhoaseta ja ns. terrorismia eli väitettyjä Al Qaida- yhteyksiä. Ei imperialististen maiden johtohenkilöistä kukaan puhunut dollarin suojelemisesta sodalla, öljykauppaan liittyvän muutoksen avulla. Kukaan ei puhunut myöskään imperialismin pidemmän tähtäimen tavoitteista joissa Irakin sodan vaikutukset ulotetaan paljon laajemmalle, kuin tämän valtion maantieteellinen alue.

Mediasodankäynti

Koskaan aiemmin ei globaalilla tasolla ole ollut mahdollisuutta manipuloida yleinen mielipide niin tehokkaasti, kun nyt 2000- luvun alun Irakin sotaan valmistauduttaessa. Tässä mielessä 1990-luvun sodat: Persianlahden sota, Jugoslavian hajoamissodat, Kosovon sota ja Afganistanin sota olivat vain harjoituksia, koska niiden yhteydessä ihmisten hämääminen ei ollut ollenkaan niin täydellistä. Mutta niille tutkijoille, jotka olivat pitkään seuranneet tätä globaalia muutosta, oli tämä hämäys selvästi nähtävissä. Nyt tämä mediakontrolli, jota kutsuisin yhdeksi uudeksi piirteeksi tässä imperialismin nykyhetken politiikassa on paljolti mahdollistanut myös sen, että kansainvälinen yhteisö pistettiin polvilleen. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston mahdollisuudet puuttua uuteen tilanteeseen, joka Yhdysvalloissa avoimesti vuosi sitten julkistetun uuden kansallisen turvallisuusstrategian mukaan perustuu sodan käyttöön turvallisuuspolitiikan välineenä, olivat olemattomat. Tämä mediasodankäynti oli hyvin keskeisessä osassa valmistauduttaessa tähän Irakin operaatioon.

Kansainvälisen oikeuden rikottu järjestelmä

Tässä yhteydessä tulee tutkia myös aiempia keskusteluun nostettuja termejä. Itse olen suhtautunut kriittisesti käsitteeseen “humanitaarinen interventio”, jota alettiin käyttää 1990- luvun sotien yhteydessä ja jolla myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan on operoinut. Humanitäärinen interventio, pommituskampanjat ja tällaiset asiat on nähtävä osana mediakontrollia sodan käsitteen muovaamiseksi myytävämpään muotoon. Kun ei voida myydä sotaa puhutaan erilaisista kampanjoista. Amerikkalaiset diplomaatit eivät käytä Irakin sodasta nimeä sota, vaan kampanja, “Iraqi campaign”. Tämä puoli mielestäni on uusi piirre myöskin tässä imperialismin tämän hetken kehityksessä, koska juuri tämän globaalin mediakontrollin- ja mielipiteenhallinnan kautta pohjustetaan maaperää kansainvälisten sopimusten syrjäyttämiselle. Irakin sota oli selkeästi ensimmäinen sota, jossa kansainvälinen oikeus täysin syrjäytettiin, koska kansainvälisen oikeuden säännöt ja myöskin YK:n peruskirjan säädökset hyvin selkeästi kieltää hyökkäyssodan käyttämisen politiikan tekemisen välineenä. Ja tämähän on pitkälle menevä, syvästi kansainvälisen politiikan järjestelmää muuttava ja imperialismin agressiivisuutta ja militarismia mahdollistava piirre.

Peruste USA:n julistautumiselle “valituksi kansaksi”

Kansainvälisen oikeuden järjestelmää ei juuri ollut olemassa silloin, kun siirtomaajärjestelmää pistettiin pystyyn eurooppalaisten suurvaltojen taholta. Kansainliiton ja sittemmin yhdistyneiden kansakuntien toimesta on luotu nykyinen kansainvälisen oikeuden- sopimuksenvarainen suvereenien valtioiden kontrollissa oleva kansainvälisen oikeuden järjestelmä. Mutta nykytilanne kyseenalaistaa kaikki kansainvälistä oikeutta ylläpitävät mekanismit, myöskin valtioiden suvereniteetin, joka on keskeinen elementti kansainvälisen oikeuden sopimusjärjestelmissä. Yhdysvaltain viime vuosina toteuttama kansainvälisen oikeuden järjestelmään suuntautuva hyökkäys ei koske pelkästään YK:n peruskirjaa tai Geneven sopimusta vaan mitä tahansa yksittäistä sopimusjärjestelyjä, jonka Yhdysvallat katsoo itsellensä epäedulliseksi. Eli tältä pohjalta kehittyy ideologinen paatos, jossa Yhdysvallat Bushin hallinnon ytimen esiintuoman ideologisen linjan pohjalla julistautuu tällaiseksi uudeksi valituksi kansaksi. USA:ssa tänään vaikuttavan ideologisen paatoksen taustalla löytyy myös uskonnoilla perusteltu vakaumus Yhdysvaltojen oikeudesta puolustaa “sivistyneen maailman etuja barbaareja vastaan”. Tämä kielenkäyttö ei paljon poikkea 1800- luvun kolonialismin ja imperialismin kauden rasistisesta kielenkäytöstä, jossa valkoisen miehen taakka ja Euroopan sivistysvelvollisuus pakotti valtaamaan vieraita maanosia sodalla ja tuomaan sivistyksen liekki väkivallalla vieraisiin maanosiin.

“Hyväntahtoinen imperiumi”

Muutos oli nopeaa 1990- luvun alussa ja pakotti asevarustelun nopeaan lisäämiseen, koska ei voi olla niin etteikö tällainen imperialistinen politiikka nostaisi vastavoimia, joiden kontrollointi edellyttää asevarustelun viemistä ihan uudelle tasolle. Uusi asevarustelukierre kauhistuttaa monia amerikkalaisia. Tietenkin se on esillä presidentinvaalikamppailussa, jossa panokset ovat korkeat ja käytettävät keinot sen mukaiset Asevarustelua ei myöskään ole mahdollista jatkaa nykyisessä mittakaavassa ellei globaalikapitalismi jatkuvasti keskitä pääomia USA:han. Keskustelu ideologisesta muutoksesta alkoi jo hyvin kauan sitten. Luin jo v.1993 tunnetun amerikkalaisen professorin Paul Johnsonin artikkelin, jonka vapaa suomennos voisi kuulua: “Kolonialismi, siirtomaavalta on tullut takaisin, eikä tippaakaan liian aikaisin”. Artikkelin alaotsikossa luki, että “uskotaan nyt lopulta, että jotkut maat eivät kykene hallitsemaan itse itseään”. Tämä keskustelu tosiaankin lähti liikkeelle 90- luvun alkupuolella ja kymmenen vuotta Yhdysvalloissa on käynnissä ollut se keskustelu, joka kehottaa nostamaan kolonialismin ja imperialismin politiikan takaisin käytettävään keinovalikoimaan. Tosin siellä ei puhuta imperialismista vaan hyväntahtoisesta imperiumista, jonka tehtävä on auttaa maapalloa vapautumaan ja demokratisoitumaan.

Pertti Multanen
toim. Heikki Männikkö