Kokoomus ja Vihreät päättivät HKL:n bussiliikenteen yhtiöittämisestä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona äänin 53 -32 yhtiöittää Helsingin bussiliikenteen yhdistämällä HKL:n bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n yhdeksi yhtiömuotoiseksi yritykseksi. Uusi bussiyhtiö- mikä sen nimeksi tuleekin - aloittaa toimintansa suunnitelmien mukaan 1.1.2005.

Yhtiöittämisen takana olivat suurin osa vihreistä ja lähes koko poliittinen oikeisto: Kokoomus, Keskusta, Kristillisdemokraatit ja RKP. Bussiliikenteen yhtiöittämistä vastaan ja sen säilyttämistä liikelaitoksena kannattivat kokonaisuudessaan Vasemmistoliitto ja SDP sekä lisäksi Vihreistä viisi valtuutettua sekä RKP:sta ja kristillisistä kummastakin yksi. Myös Ilkka Hakalehto sitoutumattomista äänesti yhtiöittämistä vastaan.

Ratkaisua edelsi tapahtumien vyyhti, joka antaa mahdollisuuden ounastella, että politiikassa 1980-luvun puolivälistä alkanut oikeistolainen pyörremyrsky ”Harri” alkaisi vihdoinkin talttua. Aikoihin ei ole esimerkiksi nähty, että ay-liike olisi lähtenyt tosissaan taisteluun työntekijöiden etujen puolesta. Nyt sellainen ihme nähtiin, kun HKL seisautti pyöränsä maanantaina 13.9. osoittaakseen mieltään yhtiöittämistä vastaan. Tämä mielenilmaus seisautti niin HKL:n bussit, raitsikat kuin metroliikenteenkin. Vaikka lakko kestikin vain päivän, sillä saatiin päätarkoitus: ihmiset huomasivat, mistä oli kysymys.

Nyt kansanvastaisen talouspolitiikan pommi jysähti Helsingin omistamaan bussiliikenteeseen. Kaupungissa toimii kaksi Helsingin omistamaa bussiyritystä sekä lisäksi pari yksityistä kansainvälisessä omistuksessa olevaa liikenneyhtiötä. Kaupungin omistama HKL on liikelaitosmuotoinen. Sen sijaan kaupungin omistama Suomen Turistiauto Oy on yhtiömuotoinen. HKL omistaa 455 bussia, sillä on henkilöstöä 1074 ja sen markkinaosuus pääkaupunkiseudun paikallisliikenteestä on 33%. Viime vuonna HKL:n kirjanpito oli tappiollinen, - 1,5 miljoonaa euroa. Suomen Turistiauto Oy:llä puolestaan on käytössään 260 autoa ja henkilökuntaa 618 henkilöä. Sen markkinaosuus pääkaupunkiseudun bussiliikenteestä on 15%. STA:n tappioluvut vuodelta 2003 olivat
-2,4 miljoonaa euroa.

Jotain siis piti tehdä tappioiden välttämiseksi. KTV, johon mm. HKL:n työntekijät valtaosaltaan kuuluvat (osa on myös STTK-laisen KVL:n jäseniä) perusteli julkilausumassaan tappioiden syntymistä liikenneyhtiöiden kilpailuttamisella, joka uhkaa romuttaa kaikki liikennettä hoitavat yhtiöt. Bussiyhtiöiden tappiollisuus pitäisikin tutkia paremmin. On paljon todisteita siitä, että myös Helsingin kaupungin koko kirjanpitoa on peukaloitu poliittisen oikeiston haluamalla tavalla.

Tilanne bussiyhtiöiden osalta lähti liikkeelle, kun kaupunginjohtaja Eeva-Riitta Siitonen päätti 23.4.2004 selvityttää kaupungin omistamien HKL-Bussiliikenteen (HKL-BL) ja Suomen turistiauto Oy:n (STA) yhdistämisen edellytykset ja yhdistämistavan. Asialle pantiin konsulttiyhtiö Ernst & Young, joka työnsä päätteeksi suositteli bussiliikenteen yhtiöittämistä. Tietenkin perusteluissa painotettiin yhtiömuotoisen yrityksen ”joustavuutta” ja ”nopeutta päätöksenteossa”. Tällä varmaan tarkoitettiin yleisesti esillä ollutta kvartaalitalouden mallia, jossa päätökset tehdään kolmen kuukauden tuloksen perusteella. Itsestään selvää on, ettei tällaisessa kvartaalitaloudessa ole enää jälkeäkään mistään pitkäjänteisestä asioiden kehittelystä ja asioiden demokraattisesta käsittelystä, joka taas on liikelaitosmallin vahvuus.

Asia vietiin nopeasti läpi. Selvitysten päälle leimattiin ”salainen” merkintä. Edes Helsingin joukkoliikennelautakunta ei saanut haluamiaan selvityksiä ja kaupungin johdon aikeita nähtäväkseen. Maanantaina 6.9. kaupunginhallitus hyväksyi yhtiöittämisen äänin 11 – 4. Vasta tässä vaiheessa herättiin laajemmin huomaamaan mistä oli kysymys.

Etenkin Vihreät puolustelivat yhtiöittämiselle myönteistä kantaansa sillä, että vaikka bussiliikenne yhtiöitetäänkin, sitä ei silti myydä. Tämä on silkkaa sinisilmäisyyttä ja typeryyttä. Kaikki kokemukset viime vuosilta ympäri maailmaa osoittavat, että julkista sektoria yhtiöitetään ja yksityistetään juuri myymistarkoituksella. Myymisen seurauksena on ollut järjestään palvelutason romahtaminen ja hintatason raju nousu. Esimerkiksi Posti- ja Tele-laitoksen yhtiöittäminen ja yksityistäminen, josta seurasi, että Soneran Keski-Euroopan sotkuissa paloi rahaa lähes pankkituen verran ja Posti puolestaan on harventanut postinkantoaan ja nostanut kirjeiden ja pakettien hinnat vähintäänkin kaksinkertaisiksi. Molemmissa tapauksissa myös väkeä on potkittu työttömiksi tuhansin.

Nykyinen valtuusto istuu enää pari kuukautta, eikä se ehdi uutta bussiyhtiötä myydä, mutta miten on seuraavan valtuuston laita. Kun kaupungille seuraavan kerran – ehkä jo 2.1.2005 – tulee rahapula, tulee kassan täyttämiseksi jälleen tarve myydä jotakin. Silloin huomataan, että onhan meillä tuossa täysin myyntikunnossa oleva bussiyhtiö.

Yhtiöittämisissä on myös toinen piirre, joka on vuosien mittaan tullut esille. Yhtiöittämisen yhteydessä joku aina täyttää taskunsa tai hyötyy asiasta jollain muulla tavalla. Nyt esille on noussut Helsingin seuraavan kaupunginjohtajan virka ja sen mukana vahva epäilys, ovatko Vihreät kärkkymässä tätä virkaa. Ehtona viran saamiselle voisi olla, että Vihreät suostuvat bussiliikenteen yhtiöittämiseen.

Keskiviikkona 15.9. HKL:n kuljettajat pitivät mielenosoituksen Helsingin Senaatintorilla juuri kun valtuusto oli menemässä päättämään asiasta. Hyviä puheenvuoroja pidettiin mielenosoituksessa monta, mutta sitten mikrofoniin tarttui Helsingin kaupungin talousasioita hoitava Martti Huhtamäki puolustellen voimakkaasti yksityistämishanketta. Eikös vaan se ollutkin se sama Martti Huhtamäki, joka jo 1970-luvulla kunnostautui äärioikeistolaisilla ja sosialisminvastaisilla mielipiteillään Ilta-Sanomien urheilukolumnistina. No pitihän se arvata.

Kunnallisvaalit ovat aivan pian käsillä. Äänestäjien olisi syytä ottaa oppia tästäkin välikohtauksesta jotain. Kannattaa muistaa vanha sanonta: Minkä taakseen jättää sen edestään löytää.