Boliviassa kuohuu

Yli 70 ihmistä on saanut surmansa Boliviassa sunnuntaina 12.10.2003 alkaneissa mielenosoituksissa, kun maan armeija puuttui tankkeineen peliin. Presidentti Gonzalo Sánchez de Lozada syytti oppositiota kaaoksen lietsonnasta hänen syrjäyttämisekseen.

Presidentin tiedottaja Mauricio Antezana kertoi, että armeija on mobilisoitu La Pazin intiaaniväestön ja talonpoikien asuttamaan esikaupunkiin El Altoon kontrolloimaan tilannetta, koska hallitus ei siedä kaupungissa vallitsevaa väkivaltaa ja levottomuutta. Hallitus julisti myöhemmin maahan sotatilan turvaamaan kansalaisia sekä suojelemaan yksityistä ja julkista omaisuutta. Poliisi otti maanantaina 13.10. yhteen mielenosoittajien kanssa, jonka seurauksena oli 15 kuolonuhria.

Hallituksen vastaiset protestit alkoivat syyskuun puolivälissä ja ne ovat laajentuneet edelleen ay-liikkeen, opiskelijoiden ja intiaaniryhmien tukemana. Antezana syytti Bolivian kookan kasvattajien liiton puheenjohtaja Evo Moralesia tilanteen vaikeuttamisesta ja nimitti häntä kumouksellisen vallankaappausprosessin johtajaksi. Morales vastasi syytöksiin, että presidentti hakee vain oikeutusta omalle vallankaappaukselleen voidakseen hajottaa maan kongressin.

Absoluuttinen kurjistuminen kärjistyy Boliviassa

Kapinoinnin syinä on presidentin ajama USA-mielinen oikeistolainen politiikka. Sen mukaisesti Bolivia aikoo toimittaa maakaasuaan putkitse Chilen satamien kautta USA:an ja Meksikoon. Bolivian hallitus aikoo yksityistää valtion teollisuutta. Bolivia toteuttaa Kansainvälisen valuuttarahaston vyönkiristysohjelmaa. Lisäksi USA:n imperialistinen huumesota ei miellytä maan valtaenemmistönä olevia intiaaneja.

Absoluuttinen kurjistuminen kärjistyy Boliviassa, mutta kaikista hallituksen ehdottamista toimista koituu hyötyä vain Bolivian omistavalle luokalle. Aymaraintiaanit ovat esittäneet, että maakaasua olisi ennen maastavientiä toimitettava ilmaiseksi köyhiin bolivialaiskoteihin. Maalla on mantereen toiseksi suurimmat maakaasuvarat. Lisäksi istuvaa jenkkimielistä presidenttiä on vaadittu eroamaan.

Presidenttinä USA:n liittolainen

Suurpääomaa edustava presidentti Sánchez de Lozada on saanut kasvatuksensa Yhdysvalloissa. Hän on USA:n liittolainen jenkkien Etelä-Amerikassa jo 30 vuotta käymässä huumesodassa. Sodalla on ollut monenlaisia sivu- ja seurannaisvaikutuksia Kolumbiassa, Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa. Jenkit ovat sekaantuneet näiden maiden sisäisiin asioihin mm. syytämällä ”huumeiden vastaisen sodan” nimissä sotilaallista apua kohdemaiden hallitsijoille vasemmistolaisten sissiliikkeiden nujertamiseksi. Se on johtanut myös kansallisten armeijoiden tukea nauttivien puolimilitaaristen kuolemanpartioiden perustamiseen. USA on myrkyttänyt laajoja kookapensaan viljelyalueita ilmasta käsin. Tämä on aiheuttanut mm. Boliviassa ympäristö- ja terveysongelmia. USA kontrolloi toimiensa vaikutuksia Ecuadorissa sijaitsevasta Mantan laivastotukikohdasta käsin.

Evo Morales

Evo Morales on 43-vuotias aymaraintiaani. Hän on syntyisin köyhästä talonpoikaisperheestä. Hän on Chaparen provinssin kookaviljelijöiden liiton puheenjohtaja, josta on kehkeytynyt Boliviassa uusliberalismin vastaisen taistelun symboli. Moralesin mukaan Bolivian maat ja rikkaudet ovat keskittyneet harvojen käsiin. Vaaleissa korruptoituneet poliitikot ostavat kansalaisten ääniä rahalla, lahjoilla ja lupauksilla. Bolivialaiset ovat uusliberalistisen mallin uhreja ja he ovat tukeneet Moralesin johtaman MAS-puolueen (Kohti sosialismia –liike) poliittista projektia, joka on täysin uusliberalismin vastainen. ”FTAA (Amerikoiden vapaakauppa-alue) on nälän ja kurjuuden suunnitelma. Me vastustamme sitä täysin rinnoin.” MAS-puolue aikoo palauttaa vallan ja maa-alueet takaisin aymara-, guarani- ja ketsuaintiaaneille yhdessä työläisten kanssa.

Hän on luvannut myös kansallistaa Bolivian teollisuuden, lopettaa ulkomaan velan maksun ja keskeyttää USA:n ponnistukset kookapensaan kasvattamisen juurimiseksi maasta.

Morales oli lähellä voittoa viime vuonna pidetyissä presidentin vaaleissa. Hän edusti niissä vasemmistolaista MAS-puoluetta. Se on nykyisin toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamentissa (senaatti 8 paikkaa ja edustajainhuone 37 paikkaa). Lisäksi puolue on liittoutunut poliittisesti aymara-intiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen (Movimiento Indigeno Pachaki) kanssa. Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö ja uusliberalismin vastainen liike esittävät merkittävää osaa maan parlamentissa. Liittoutumalla on enemmistö maan parlamentissa.

Kookapensaan perinteinen viljely

Mälliksi pureskeltujen kookapensaan (Erythroxylon coca) lehtien käyttö on ollut aina osa Andien ylänköintiaanien kulttuuria, jota ei saa sekoittaa kokaiinin käyttöön huumeena. Ketsua- ja aymaraintiaanit karkottavat sillä näläntunnetta ja kookapensaan kasvialkaloidit auttavat sietämään paremmin ohutta happipitoisuutta vuorten ylätasangoilla. Kookan viljelyllä on vuosituhantiset perinteet. Perinteinen viljely tapahtui rinneterasseilla, jotka oli suojeltu huolellisesti maaperän kulumisen varalta.

Huumetta kookan lehdistä saadaan vasta laboratoriossa. Maailman suurimmat puhdasta kokaiinia jalostavat laboratoriot sijaitsevat Kolumbiassa. Se on tällä hetkellä maailman huumeiden tuotannon, valmistuksen ja levityksen keskus. USA:n väestö käsittää vain 4 % maapallon väestöstä, mutta se kuluttaa 50 % planeettamme heroiini- ja kokaiinituotannosta.

Bolivian väestön valtaosa koostuu köyhistä intiaaneista ja mestitseistä (55+30 %). Väestöstä 60 % elää suoranaisessa kurjuudessa. Kookapensaan viljely on edelleen merkittävä tulonlähde varattomille intiaanitalonpojille. He eivät hyväksy kookasatojen tuhoamista. He haluavat kaupallistaa ja teollistaa kookalehden ja viedä sitä ulkomaille. Heidän mukaansa se on kookalehden rakentavaa käyttöä, ei huumeiden kuljettamista, koska huumeet eivät ole heitä varten ja niillä ei ole mitään tekemistä intiaanien kulttuurin kanssa.

P.S: Viimeisin 18.10. saatu uutinen Boliviasta kertoo, että presidentti Sánchez de Lozada on eronnut presidentin toimestaan ja lähtenyt Yhdysvaltoihin. Kongressi on nimittänyt uudeksi presidentiksi varapresidentti Carlos Mesan. Hän on luvannut järjestää maassa uudet vaalit.

Matti Laitinen
(lyhennys toimituksen)

Lähteet: NYT, Reuters, AP, Evo Moralesin haastattelu: Yvonne Zimmermann, www.noticias.nl, Pravda, Cuba Sí ja HS sekä Amazonia, Jukka Salo ja Mikko Pyhälä, Otava 1992.