Etelä-Suomen maataloustuottajien tukitaso laskee

Lokakuun puolivälissä sovittiin EU:n komission ja Suomen välillä ns. 141-tuen jatkosta. Vastoin neuvottelutavoitteita tuki ei nouse vaan laskee. Ratkaisu tukee EU:n ja Suomen hallituksenkin linjausta maatalouden ”rakennemuutokseksi”. Tilakoko kasvaa ja pienet tilat joutuvat lopettamaan tuotantonsa.

Nyt saavutettu sopu Etelä-Suomen maatalouden ns. 141-tuesta on ollut pettymys suomalaisille maataloustuottajille. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan ja maatalouskomissaari Franz Fischlerin välinen sopimus jäi useissa kohdissa kauaksi tavoitteista. Tavoitteina olivat tuen pitkäaikaisuus, tukien vakaus ja nouseva tukitaso.

Ratkaisu vain neljäksi vuodeksi

Saavutettu ratkaisu kattaa vain vuodet 2004-2007. Lisäksi sovittiin, että vuonna 2006 tehdään arviointi, jonka perusteella päätetään tuen muodoista ja tasoista vuoden 2007 jälkeen. Käytännössä uhkana on, että tämä tuki loppuu kokonaan vuoden 2007 jälkeen.

Artiklan 141 mukainen tukitaso Etelä-Suomessa alenee keskimäärin kolme prosenttia. Ratkaisua kompensoimaan korotetaan maksettavia investointitukia enimmillään 50-75 prosenttiin investoinnista. Investointitukien korotuksen taustalla on se, että uudistuksella tavoitellaan rajua maatilojen määrän vähentämistä ja jäljelle jäävien tilojen koon kasvattamista.

Kansallisen tulotuen alenema on keskimäärin 3 prosenttia vuodessa. Kokonaistaso vuonna 2004 on 129 miljoonaa euroa, vuonna 2005 100 miljoonaa euroa, vuonna 2006 97 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 94 miljoonaa euroa.

Entistä suurempi osa tuesta irrotetaan tuotannosta, jolloin kannustin tehokkaaseen tuotantoon erityisesti kotieläintaloudessa ja kasvihuonetuotannossa heikkenee.
MTK:n mukaan kasvinviljelyn kansallisen tuen uudet rajoitukset merkitsevät nurmen ja erikoiskasvien kuten sokerijuurikkaan, tärkkelyksen, öljykasvien, rukiin ja avomaan vihannesten tuotantoedellytysten suurta heikennystä.

Suomi puuntuotannon reservialue?

Nyt saavutettu linjaus on hyvin johdonmukainen jatko sille maatalouspolitiikalle mitä EU ja myös Suomi on harjoittanut Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Maatalouskomissaari Fischler totesikin, että nyt on vain käytettävä hyödyksi kohoavat investointituet. Tavoitteena on siis siirtyminen ns. perheviljelmistä suurtilamalliin, jolloin tilojen keskikoko on nykyistä 30 hehtaaria huomattavasti suurempi ja tilalla olevat eläinmäärät täysin muuta suuruusluokkaa kuin aikaisemmin. Samaan aikaan maatalouden työllistävä vaikutus laskee.

Tilakoon kasvun ohella suuntaus on se, että maatalous keskittyy Etelä-Suomeen. Maa- ja metsätalous ministeri Koreaoja totesikin, että myös Pohjois-Suomeen maksettavia tukia on tarkasteltava uudelleen vuonna 2005.
Valtaapitävien hyväksymä suuntaus on se, että Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäkylä ja kokonaiset kunnat autioituvat. Tällöin valtaosa Suomesta jää puuntuotantoreserviksi EU:n ja kansainvälisen suurpääoman tarpeisiin.

Tarvitaan uutta talouspolitiikkaa

Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa. Tarvitaan laajaan kansanrintamaa harjoitettua politiikkaa vastaan, jonka tavoitteena on kansallinen riippumattomuus ja elintarviketuotannon omavaraisuus. Tavoitteeksi on asetettava myös koko Suomen pitäminen asuttuna. Vain tällä tavoin kansalaisten hyvinvointia voidaan ryhtyä parantamaan.

KÄ/Juha Kieksi