Salaspils muistuttaa fasismin kauheuksista
Kokoomaleiri
Tutustuminen Salaspilsn keskitysleiriin antoi kuvan fasistien keskitysleirien kauheuksista siitä huolimatta, että tämä leiri ei ollut varsinainen tuhoamisleiri. Salaspilsn leirillä vangit ryhmiteltiin mm. työkyvyn mukaan ja vietiin Saksaan eri kohteisiin, työkyvyttömät tuhoamisleireille ja toiset työleireille. Tätä kautta Saksaan vietiin n. 100.000 ihmistä. Leirillä pidettiin kerrallaan n. 9000 ihmistä. Juutalaiset ammuttiin. Sodan alussa 1941 leirille alettiin ensin kerätä juutalaisia, v. 1942 kerättiin neuvostoliittolaisia sotavankeja ja 1943 kaikkia poliittisesti epäilyttäviä sekä tätä kautta myös Latvian kansalaisia.
Sairaalassa harjoitettiin tuhoamistoimintaa
Leirialueen puuparakit eivät ole säilyneet, mutta leirin museossa saa kuvan siitä millainen alue oli toiminnassa sodan aikana. Leirille tuotiin vankeja yleensä perhekunnittain. Siellä sijaitsi mm. parakki, jonne sijoitettiin ne lapset, joita ei kelpuutettu Saksaan töihin. Tätä parakkia nimitettiin sairaalaksi. Siellä harjoitettiin käytännössä tuhoamistoimintaa, sillä kukaan sairaalan vangeista ei selvinnyt hengissä. Oppaamme Valeria Kvitsinijan molemmat velipuolet menehtyivät sairaalaksi kutsutulla alueella.
Lapset verenluovuttajina
Kaikki leirille joutuneet lapset eivät päätyneet sairaalaparakkiin, vaan joutuivat Saksan armeijalle verenluovuttajiksi, koska lasten veren katsottiin olevan aikuisten verta parempaa. Valeria Kvitsinijan kaksi veljeä olivat verenluovuttajia. Heidän äitinsä kykeni huolehtimaan heistä niin, etteivät he kuolleet verenhukkaan. Alueella onkin monumentti äideille, jotka hoitivat leirillä lapsia. Leirin toiminta- ajatus oli, että kaikki työkykyiset lapset vietiin Saksaan. Niinpä siellä oli eräs pikkutyttö, jonka ankara itku herätti saksalaisessa sotilaassa sääliä ja tämä sotilas heitti hänet Saksaan menevään junaan, mikä koitui tytön pelastukseksi.
Tuhansia kuolleita ja teloitettuja
Leirialueella on paasi sillä paikalla, missä sijaitsi hirttopaikka. Monista syistä tuomittiin hirtettäväksi. Sillä ylläpidettiin kovaa kuria. Muutkin rangaistukset olivat ankaria. Yksi rangaistusmuoto oli laittaa vangille käsiin ruukku, jossa oli paljon hiekkaa. Joka joutui kumartumaan hiekan painosta sitä lyötiin. Kaikki kuolleet ja teloitetut haudattiin alueelle.
Oikeistohallitus salaa saksalaisten miehityksen
Valeria Kvitsinija ja Ivan Gavrilov ovat vihaisia, koska tämänhetkinen Latvian oikeistohallitus pitää Salaspilsn leiriä vain työleirinä, ei kokoomaleirinä. Tänään hallituksen ei ole poliittisesti edullista myöntää, että osa latvialaisista toimi yhdessä saksalaisten miehittäjien kanssa, vaan miehitys halutaan unohtaa. Kun kielletään se, että tällaisia leirejä oli olemassa, voi hallitus vetäytyä vastuusta alueen ylläpidosta. Johtuen hallituksen innokkuudesta unohtaa historian tosiasiat keräävät veteraanit ja sosialistipuolueen edustajat lahjoituksia alueen ylläpitoon. Sosialistinen puolue on järjestänyt alueella kokouksia, mutta niiden pitämistä on viime aikoina vaikeutettu.
Unionistit kirjoittavat uutta historiaa
Saksalaisten kanssa yhteistyössä toimineet paikalliset oikeistonationalistit yrittävät häivyttää syyllisyytensä latvialaisten ja ulkomaalaisten tuhoamiseen sillä, että he sanovat taistelleensa venäläisiä vastaan. Valtapuolue kirjoittaakin nyt uutta historiaa. Ne, jotka taistelivat yhteistyössä saksalaisten miehittäjien kanssa saavat kaksinkertaisen eläkkeen ja heistä on tehty sankareita. Ne, jotka taistelivat yhdessä neuvostoarmeijan kanssa saavat normaalin eläkkeen. Näistä jotkut ovat saaneet pienen lisän Moskovasta. Ivan Gavrilov kertoi, että Latviassa on ihmisiä, jotka eivät kannata vasemmistoa, mutta eivät myöskään hyväksy sitä, että historiaa tällä tavalla vääristellään. Huomattava osa tavallisista latvialaisista näkee, että historiaa yritetään vääristää. Latviassa pidetään syksyllä kansanäänestys liittymisestä EU:iin ja kaikki unionistit haluavat unohtaa Latvian saksalaismiehityksen.
Älkää unohtako fasisminvastaista taistelua
Leirialueen museokäytävässä lukee teksti: Fasistisen miehityksen pimeinä päivinä kuolemanleirillä taisteli fasismia vastaan ja kuoli tuhansia latvialaisia, venäläisiä, valkovenäläisiä, tsekkejä, slovakeja, serbialaisia, jugoslaaveja ja muita ihmisiä. Älkää unohtako heidän vertaan, älkää unohtako taistelua fasismia vastaan.
Heikki Männikkö