Työmarkkinatukiuudistus on työreformi Vanhasen malliin

Työministeriö asetti 15.6. 2004 ns. Skogin työryhmän valmistelemaan hallituksen työllisyysohjelmaan sisältyvän työmarkkinatuen uudistuksen. Työryhmän tehtävä perustui pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan. Työryhmä julkaisi esityksensä 2. helmikuuta. Esityksessä rajataan työmarkkinatuki 500 päivään. Sen jälkeen se muuttuu vastikkeelliseksi.

Tuen vastikkeellisuus merkitsee, että tämän jälkeen työttömän tulisi osallistua erilaisiin valtion ja kuntien järjestämiin työllistämistoimiin melkein minkälaisella palkalla tahansa. On vaarana, että nämä työllistämistoimet mahdollistavat todellisen halpatyövoiman käytön. Onpa jo puhuttu orjatyövoiman käyttöön otosta. Esitys suorastaan kannustaa kuntatyönantajaa odottamaan työttömän pitkäaikaistumista, jonka jälkeen työttömän työllistäminen tuleekin paljon halvemmaksi. Työryhmän esitys kaataa lisää kustannuksia kunnille vaikka niiltä on jo ennestään sahattu pois valtionosuuksia. Työmarkkinatuki on nykyisin valtion rahoittamaa ja Kelan jakamaa tukea, jota ei ole ajallisesti rajattu.

Skogin työryhmän paperi pahasti metsässä
Työministeriön ohjelmajohtaja Harri Skogin johtama työmarkkinatuki –työryhmä esittää kuntien osallistumista enenevässä määrin työmarkkinatuen rahoittamiseen. Ryhmän raportissa todetaan: ”Muutetaan valtion ja kuntien vastuita työttömyysaikaisen etuusjärjestelmien rahoituksessa siten, että rahoitus kannustaa toimimaan nykyistä tehokkaammin työllisyystavoitteiden suuntaisesti”.

Työttömyyden aiheuttamien kustannusten siirto kunnille on tolkuton ajatus: Keinot työllisyyden parantamiseen ovat hallituksella - eivät kunnilla. Kunta ei pysty vaikuttamaan valtion – tai EU:n ja Euroopan keskuspankin – toteuttamaan talous- ja työllisyyspolitiikkaan eikä sitä kautta työllisyyteen. Aiheuttaja maksaa –periaate olisi säilytettävä työttömyysturva-asiassa.

Asia onkin ymmärrettävä saalistajien yhteiskunnan rakentamisen ideologiasta käsin. Valtion verotus on progressiivista; siksi työmarkkinatuki halutaan siirtää kuntien vastuulle. Toteutuessaan esitys merkitsisi veronalennusta huipputuloisille ja merkittävää tulonsiirtoa suurituloisille. Pyrkimys kurjistaa työttömiä ja työntää heidät kunnan sosiaaliluukulle merkitsee, että hallitus ei edes aio tavoitella lupaamaansa 100 000 – 150 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.

Ehdotuksen perustelut ovat hämääviä, tolkuttomia, spekulatiivisia ja ristiriitaisia
Skogin ryhmän paperissa todetaan: ”Työttömyyden varantoon vaikuttaminen edellyttää laadullisesti ja sisällöllisesti kokonaan toisenlaisia toimenpiteitä kuin työttömyyden virtaan vaikuttaminen. Tavoitteena on tasapainotilan saavuttaminen niin, että varantoon kohdistuvilla toimilla on uskottava ja ennalta ehkäisevä aktivointivaikutus myös työttömyyden virtaan niin, että omatoiminen aktiivinen työmarkkinoille pyrkiminen on peruslähtökohta heti työttömyyden alusta”. Tällaista ’Lilleri lalleri laudalla makasi, Lilleri lallei laudalta putosi’ –argumentointia on raportissa kymmeniä sivuja.

Skogin paperissa sanotaan, että jos pitkäaikaistyötön kieltäytyy osallistumasta hänelle tarjottuun soveltuvaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, oikeus työmarkkinatukeen lakkautetaan toistaiseksi. Jos työstä, koulutuksesta tai aktiivitoimista kieltäytyy, karenssi vyöryy päälle kuin Aasian tsunami.

Vaikka työttömiä kuinka kepitettäisiin aktiivisiksi, työhön on vaikea päästä. Työtä vailla olevaa väkeä on näet yhä monta kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Tosiasiassa Sailaksen, Skogin ja Kalliomäen ajama hanke tähtää työttömyysturvan alasajoon ja hyvinvointivaltion perusteiden murtamiseen. Työryhmä olisi halunnut porrastaa työmarkkinatukia ja tehdä ne määräaikaisiksi, mutta nykyisen perustuslain säädökset estävät tämän. Työryhmä pyrkii siihen toista tietä: pitkäaikaistyöttömien ja kustannusten siirtymiseen kuntien kontolle palvelee ainoastaan tätä tavoitetta.

Hyvinvointiyhteiskunnan alasajon puhemiehet eivät viitsi olla edes johdonmukaisia: “Jos kunta hoitaisi osan työmarkkinatuesta, sillä olisi aivan toisenlainen kannustin edistää työllistymistä omilla toimillaan“, Kalliomäki sanoo.

Uudistus piiskaa viranomaisia, ei työttömiä, väittää työministeri Tarja Filatov. Häntä ”harmittaa”, että keskustelussa työmarkkinatuen uudistuksesta on korostettu liikaa työttömän velvollisuuksia, mutta unohdettu oikeudet. -Jo nyt työttömän pitää hakea töitä, ottaa vastaan töitä ja osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kaikki samat elementit ovat olemassa. Ongelmahan on, ettei yhteiskunnalla ole ollut tarjota ihmisille sitä vastiketta, joka heidän pitää ottaa vastaan. Eihän ihmiseltä voi edellyttää vastikkeellisuutta, jos yhteiskunta ei tarjoa sitä omaa puolikastaan.

Filatov ehdottaa toimeentulotuen siirtämistä kunnilta Kelalle (Demari 11.2.05). -Kela maksaa sen, mitä kuuluu, mutta jotkut kunnat nipistävät lakisääteisistäkin normeista. Samassa haastattelussa Filatov puolustaa Skogin paperia eli työmarkkinatukien siirtämistä Kelalta kunnan sosiaaliluukulle. Samana päivänä kun Filatovin lausunto oli lehdessa ja Demarin nettisivulla, STT:n välittämä uutisjuttu työministerin lausunnosta oli lehdissä ja sähköisissä viestimissä näkyvästi. Tuona aamuna klo 10.13 Demarin nettisivulta katosi Filatovin haastattelusta toimeentulotuen siirtoa koskeva osa. Joku ilmeisesti katsoi, että edes joku tolkku ja johdonmukaisuus pitää olla ministerinkin lausunnoissa.
.
Sosiaalisen asuntotuotannon romahdus
Jos Sailaksen ja Skogin työryhmien esitys toteutuisi, kunta pääsisi halvimmalla, kun ei tarjoaisi alueeltaan työttömille asuntoja. Eräät kunnat ovatkin lopettaneet kokonaan arava-vuokra-asuntojen rakentamisen pitääkseen toimeentulotukimenot matalina. Mikäli kunnan alueella asuvien työttömien kustannuksia siirretään valtiolta kunnalle, taloudellinen pakko ajaa kunnan harjoittamaan epäsosiaalista asuntopolitiikkaa entisestään. Esimerkkejä tästä on lukuisia: suurissa etelän kaupungeissa tuhannet työttömät ja muut vähätuloiset on ajettu asunnottomiksi. Taloudellisessa ahdingossa olevat kunnat saattaisivat tökkiä irtisanottuja naapurikuntiin tai kotiseudulleen – työttömät eivät olisi kovin toivottuja kuntiin.

Kuntaliitto vastustaa työttömyyden kustannusten siirtoa kuntien kontolle
Kuntaliitto tyrmää uudistuksen täysin: työryhmän esitykset siirtäisivät kunnille liikaa rahoitusvastuuta. Kunnissa ei uskota olevan realistisia mahdollisuuksia työllistää jokaista pitkäaikaistyötöntä.
Kuntaliitto katsoo, että ”kunnat eivät voi työnantajina tarjota 50.000-60. 000 pitkäaikaistyöttömälle järkevää aktivointityöpaikkaa” ja samanaikaisesti tarjota toimenpiteitä vähemmän aikaa työttömänä olleille.
Kunnat vetoavat myös siihen, ettei niillä ole tarpeeksi rahaa uudistuksen toteuttamiseen. SKL tyrmää hallituksen kaavailut siirtää työmarkkinatuen varassa elävät pitkäaikaistyöttömät kuntien vastuulle. Liiton mielestä työttömien siirto ja järjestelmän rahoitusvastuun vyöryttäminen kunnille johtaisi kaaokseen. Kuntaliitossa ei ymmärretä, miten vastuun siirto valtiolta kunnille parantaisi työllisyystavoitteiden saavuttamista.

Kunta-alan ammattiliitto vastustaa
- Pitkäaikaistyöttömien aktivointitakuulla ei saa vaarantaa kuntien kilpailukykyä ja taloutta, sanoo Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. -Kunnille ei voi enää asettaa muita työmarkkinasektoreita laajempia vastuita työllisyystyöpaikkojen tarjoamisessa. -Kuntien täytyy osoittaa omassa palvelutuotannossaan samalla tavoin kustannustehokkuutta ja laadukkuutta kuin yksityisten palveluntuottajienkin. Siksi kunnilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet ja vapaudet kehittää ja rekrytoida omaa henkilöstöä kuin kilpailevilla palveluntuottajillakin. Hän torjuu esityksen, että kunnille siirrettäisiin lisää rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista ja toimeentulosta. -Työmarkkinatuen aktivointi ei edellytä työmarkkinatuen rahoitusvastuun uudistamista. KTV painottaa, että hallitusohjelman linjausten mukaisesti on pyrittävä selkeään, vakaaseen ja ennakoitavissa olevaan rahoitukseen sekä koko kuntasektorilla että yksittäisissä kunnissa.

Työttömät vastustavat
-Kyse on lähinnä rahoituksen siirrosta. Tavallisen työhaluisen työttömän tilanne ei muutu miksikään, sanoo Työöttömien valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Lea Karjalainen. -Niin ikään aktivointitoimia sisältävä laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole sekään pelannut.
-Meidän ihmisille luvataan aktivointitoimia, mutta niitä ei ole mistä osoittaa. Tietysti toive on, että tämä lähtee pelaamaan, mutta siihen ei luoteta. -Työmarkkinatuen vastikkeellisuuskaan tuskin muuttaa mitään. -Jos ei aktiivitoimenpiteitä pystytä tarjoamaan, tilanne pysyy entisellään.
Iisalmen työttömien toiminnajohtaja Lauri Nissinen lausahtaa: -Pelkään, että ollaan menossa työreformin suuntaan. Yritetään pakottaa ihmiset tekemään työtä alipalkalla. -Tällaisenaan esitystä ei voi runnoa läpi: jatkoesityksiä ja tukien välimuotoja kaivataan. - Mielekkäitä harjoittelupaikkoja ei tule löytymään. 3. sektori ei voi enää tämän enempää työllistää. Meillekin olisi tulijoita, mutta ei täällä ole mitään järkevää tekemistä lisätyövoimalle. Työttömälle luvattua lisärahaa Nissinen pitää hatusta vedettynä. Todellisuudessa käteen jäävä osuus ei välttämättä kasva. Esityksen tausta-ajatuksena oleva passiivisten aktivointi ei saa ymmärrystä: -Meidän työttömistä 95 prosenttia haluaa töihin, siitä se ei ole kiinni.

Lopuksi
Jos Skogin ryhmän ehdotus menisi läpi eduskunnassa, Suomessa kansalaisoikeudet olisivat Komin autonomista tasavaltaa heikompia. Vuonna 1998 alueoikeus tuomitsi Syktyvkarin kunnanjohtajan siitä, että hän oli vaatinut työttömyyskorvauksen vastineeksi työsuoritusta kaupungin siistimisessä.

Juhani Tanski
puheenjohtaja
Kuopion Seudun Omatoimiset Työnhakijat ry