Työmarkkinatukiuudistus on työreformi Vanhasen malliin
Työministeriö asetti 15.6. 2004 ns. Skogin työryhmän valmistelemaan hallituksen työllisyysohjelmaan sisältyvän työmarkkinatuen uudistuksen. Työryhmän tehtävä perustui pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan. Työryhmä julkaisi esityksensä 2. helmikuuta. Esityksessä rajataan työmarkkinatuki 500 päivään. Sen jälkeen se muuttuu vastikkeelliseksi.
Tuen vastikkeellisuus merkitsee, että tämän jälkeen
työttömän tulisi osallistua erilaisiin valtion ja kuntien
järjestämiin työllistämistoimiin melkein minkälaisella
palkalla tahansa. On vaarana, että nämä työllistämistoimet
mahdollistavat todellisen halpatyövoiman käytön. Onpa jo
puhuttu orjatyövoiman käyttöön otosta. Esitys suorastaan
kannustaa kuntatyönantajaa odottamaan työttömän pitkäaikaistumista,
jonka jälkeen työttömän työllistäminen tuleekin
paljon halvemmaksi. Työryhmän esitys kaataa lisää kustannuksia
kunnille vaikka niiltä on jo ennestään sahattu pois valtionosuuksia.
Työmarkkinatuki on nykyisin valtion rahoittamaa ja Kelan jakamaa tukea,
jota ei ole ajallisesti rajattu.
Skogin työryhmän paperi pahasti metsässä
Työministeriön ohjelmajohtaja Harri Skogin johtama työmarkkinatuki
työryhmä esittää kuntien osallistumista enenevässä
määrin työmarkkinatuen rahoittamiseen. Ryhmän raportissa
todetaan: Muutetaan valtion ja kuntien vastuita työttömyysaikaisen
etuusjärjestelmien rahoituksessa siten, että rahoitus kannustaa
toimimaan nykyistä tehokkaammin työllisyystavoitteiden suuntaisesti.
Työttömyyden aiheuttamien kustannusten siirto kunnille on tolkuton ajatus: Keinot työllisyyden parantamiseen ovat hallituksella - eivät kunnilla. Kunta ei pysty vaikuttamaan valtion tai EU:n ja Euroopan keskuspankin toteuttamaan talous- ja työllisyyspolitiikkaan eikä sitä kautta työllisyyteen. Aiheuttaja maksaa periaate olisi säilytettävä työttömyysturva-asiassa.
Asia onkin ymmärrettävä saalistajien yhteiskunnan rakentamisen ideologiasta käsin. Valtion verotus on progressiivista; siksi työmarkkinatuki halutaan siirtää kuntien vastuulle. Toteutuessaan esitys merkitsisi veronalennusta huipputuloisille ja merkittävää tulonsiirtoa suurituloisille. Pyrkimys kurjistaa työttömiä ja työntää heidät kunnan sosiaaliluukulle merkitsee, että hallitus ei edes aio tavoitella lupaamaansa 100 000 150 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana.
Ehdotuksen perustelut ovat hämääviä, tolkuttomia,
spekulatiivisia ja ristiriitaisia
Skogin ryhmän paperissa todetaan: Työttömyyden varantoon
vaikuttaminen edellyttää laadullisesti ja sisällöllisesti
kokonaan toisenlaisia toimenpiteitä kuin työttömyyden virtaan
vaikuttaminen. Tavoitteena on tasapainotilan saavuttaminen niin, että
varantoon kohdistuvilla toimilla on uskottava ja ennalta ehkäisevä
aktivointivaikutus myös työttömyyden virtaan niin, että
omatoiminen aktiivinen työmarkkinoille pyrkiminen on peruslähtökohta
heti työttömyyden alusta. Tällaista Lilleri lalleri
laudalla makasi, Lilleri lallei laudalta putosi argumentointia
on raportissa kymmeniä sivuja.
Skogin paperissa sanotaan, että jos pitkäaikaistyötön kieltäytyy osallistumasta hänelle tarjottuun soveltuvaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, oikeus työmarkkinatukeen lakkautetaan toistaiseksi. Jos työstä, koulutuksesta tai aktiivitoimista kieltäytyy, karenssi vyöryy päälle kuin Aasian tsunami.
Vaikka työttömiä kuinka kepitettäisiin aktiivisiksi, työhön on vaikea päästä. Työtä vailla olevaa väkeä on näet yhä monta kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Tosiasiassa Sailaksen, Skogin ja Kalliomäen ajama hanke tähtää työttömyysturvan alasajoon ja hyvinvointivaltion perusteiden murtamiseen. Työryhmä olisi halunnut porrastaa työmarkkinatukia ja tehdä ne määräaikaisiksi, mutta nykyisen perustuslain säädökset estävät tämän. Työryhmä pyrkii siihen toista tietä: pitkäaikaistyöttömien ja kustannusten siirtymiseen kuntien kontolle palvelee ainoastaan tätä tavoitetta.
Hyvinvointiyhteiskunnan alasajon puhemiehet eivät viitsi olla edes johdonmukaisia: Jos kunta hoitaisi osan työmarkkinatuesta, sillä olisi aivan toisenlainen kannustin edistää työllistymistä omilla toimillaan, Kalliomäki sanoo.
Uudistus piiskaa viranomaisia, ei työttömiä, väittää työministeri Tarja Filatov. Häntä harmittaa, että keskustelussa työmarkkinatuen uudistuksesta on korostettu liikaa työttömän velvollisuuksia, mutta unohdettu oikeudet. -Jo nyt työttömän pitää hakea töitä, ottaa vastaan töitä ja osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kaikki samat elementit ovat olemassa. Ongelmahan on, ettei yhteiskunnalla ole ollut tarjota ihmisille sitä vastiketta, joka heidän pitää ottaa vastaan. Eihän ihmiseltä voi edellyttää vastikkeellisuutta, jos yhteiskunta ei tarjoa sitä omaa puolikastaan.
Filatov ehdottaa toimeentulotuen siirtämistä kunnilta Kelalle
(Demari 11.2.05). -Kela maksaa sen, mitä kuuluu, mutta jotkut kunnat
nipistävät lakisääteisistäkin normeista. Samassa
haastattelussa Filatov puolustaa Skogin paperia eli työmarkkinatukien
siirtämistä Kelalta kunnan sosiaaliluukulle. Samana päivänä
kun Filatovin lausunto oli lehdessa ja Demarin nettisivulla, STT:n välittämä
uutisjuttu työministerin lausunnosta oli lehdissä ja sähköisissä
viestimissä näkyvästi. Tuona aamuna klo 10.13 Demarin nettisivulta
katosi Filatovin haastattelusta toimeentulotuen siirtoa koskeva osa. Joku
ilmeisesti katsoi, että edes joku tolkku ja johdonmukaisuus pitää
olla ministerinkin lausunnoissa.
.
Sosiaalisen asuntotuotannon romahdus
Jos Sailaksen ja Skogin työryhmien esitys toteutuisi, kunta pääsisi
halvimmalla, kun ei tarjoaisi alueeltaan työttömille asuntoja.
Eräät kunnat ovatkin lopettaneet kokonaan arava-vuokra-asuntojen
rakentamisen pitääkseen toimeentulotukimenot matalina. Mikäli
kunnan alueella asuvien työttömien kustannuksia siirretään
valtiolta kunnalle, taloudellinen pakko ajaa kunnan harjoittamaan epäsosiaalista
asuntopolitiikkaa entisestään. Esimerkkejä tästä
on lukuisia: suurissa etelän kaupungeissa tuhannet työttömät
ja muut vähätuloiset on ajettu asunnottomiksi. Taloudellisessa
ahdingossa olevat kunnat saattaisivat tökkiä irtisanottuja naapurikuntiin
tai kotiseudulleen työttömät eivät olisi kovin
toivottuja kuntiin.
Kuntaliitto vastustaa työttömyyden kustannusten siirtoa
kuntien kontolle
Kuntaliitto tyrmää uudistuksen täysin: työryhmän
esitykset siirtäisivät kunnille liikaa rahoitusvastuuta. Kunnissa
ei uskota olevan realistisia mahdollisuuksia työllistää jokaista
pitkäaikaistyötöntä.
Kuntaliitto katsoo, että kunnat eivät voi työnantajina
tarjota 50.000-60. 000 pitkäaikaistyöttömälle järkevää
aktivointityöpaikkaa ja samanaikaisesti tarjota toimenpiteitä
vähemmän aikaa työttömänä olleille.
Kunnat vetoavat myös siihen, ettei niillä ole tarpeeksi rahaa
uudistuksen toteuttamiseen. SKL tyrmää hallituksen kaavailut siirtää
työmarkkinatuen varassa elävät pitkäaikaistyöttömät
kuntien vastuulle. Liiton mielestä työttömien siirto ja järjestelmän
rahoitusvastuun vyöryttäminen kunnille johtaisi kaaokseen. Kuntaliitossa
ei ymmärretä, miten vastuun siirto valtiolta kunnille parantaisi
työllisyystavoitteiden saavuttamista.
Kunta-alan ammattiliitto vastustaa
- Pitkäaikaistyöttömien aktivointitakuulla ei saa vaarantaa
kuntien kilpailukykyä ja taloutta, sanoo Kunta-alan ammattiliiton KTV:n
puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. -Kunnille ei voi enää
asettaa muita työmarkkinasektoreita laajempia vastuita työllisyystyöpaikkojen
tarjoamisessa. -Kuntien täytyy osoittaa omassa palvelutuotannossaan
samalla tavoin kustannustehokkuutta ja laadukkuutta kuin yksityisten palveluntuottajienkin.
Siksi kunnilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet ja vapaudet
kehittää ja rekrytoida omaa henkilöstöä kuin kilpailevilla
palveluntuottajillakin. Hän torjuu esityksen, että kunnille siirrettäisiin
lisää rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista
ja toimeentulosta. -Työmarkkinatuen aktivointi ei edellytä työmarkkinatuen
rahoitusvastuun uudistamista. KTV painottaa, että hallitusohjelman
linjausten mukaisesti on pyrittävä selkeään, vakaaseen
ja ennakoitavissa olevaan rahoitukseen sekä koko kuntasektorilla että
yksittäisissä kunnissa.
Työttömät vastustavat
-Kyse on lähinnä rahoituksen siirrosta. Tavallisen työhaluisen
työttömän tilanne ei muutu miksikään, sanoo Työöttömien
valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Lea Karjalainen. -Niin ikään
aktivointitoimia sisältävä laki kuntouttavasta työtoiminnasta
ei ole sekään pelannut.
-Meidän ihmisille luvataan aktivointitoimia, mutta niitä ei ole
mistä osoittaa. Tietysti toive on, että tämä lähtee
pelaamaan, mutta siihen ei luoteta. -Työmarkkinatuen vastikkeellisuuskaan
tuskin muuttaa mitään. -Jos ei aktiivitoimenpiteitä pystytä
tarjoamaan, tilanne pysyy entisellään.
Iisalmen työttömien toiminnajohtaja Lauri Nissinen lausahtaa:
-Pelkään, että ollaan menossa työreformin suuntaan.
Yritetään pakottaa ihmiset tekemään työtä
alipalkalla. -Tällaisenaan esitystä ei voi runnoa läpi: jatkoesityksiä
ja tukien välimuotoja kaivataan. - Mielekkäitä harjoittelupaikkoja
ei tule löytymään. 3. sektori ei voi enää tämän
enempää työllistää. Meillekin olisi tulijoita,
mutta ei täällä ole mitään järkevää
tekemistä lisätyövoimalle. Työttömälle luvattua
lisärahaa Nissinen pitää hatusta vedettynä. Todellisuudessa
käteen jäävä osuus ei välttämättä
kasva. Esityksen tausta-ajatuksena oleva passiivisten aktivointi ei saa
ymmärrystä: -Meidän työttömistä 95 prosenttia
haluaa töihin, siitä se ei ole kiinni.
Lopuksi
Jos Skogin ryhmän ehdotus menisi läpi eduskunnassa, Suomessa kansalaisoikeudet
olisivat Komin autonomista tasavaltaa heikompia. Vuonna 1998 alueoikeus
tuomitsi Syktyvkarin kunnanjohtajan siitä, että hän oli vaatinut
työttömyyskorvauksen vastineeksi työsuoritusta kaupungin
siistimisessä.
Juhani Tanski
puheenjohtaja
Kuopion Seudun Omatoimiset Työnhakijat ry