Palestiinalaiset ihmisoikeusloukkausten kohteena

Palestiinan kansan historia pakolaiskansana hirveine kärsimyksineen alkoi 1948. Toisen maailmansodan jälkeinen tilanne langetti mm.YK:n yleiskokouksessa äänestyksellä heille uhrin osan, kun 1947 brittimandaattina ollut Palestiina päätettiin jakaa.

Suunnitelmana oli perustaa alueelle kaksi itsenäistä valtiota;arabi- ja juutalainen valtio, ja Jerusalem olisi jäänyt kansainvälisen hallinnon alle. Ei riittänyt, että puolet Palestiinasta olisi riistetty arabeilta. Koko arabivaltio, nimeltä Palestiina katosi kartoilta, kun tilanne karkasi käsistä YK:lta! Sehän ei ole mitään harvinaista, eikä outoa kansainväliseltä järjestöltä, joka on USA:n “ennaltaehkäisevällä rankaisulla” tai muulla vastaavalla syyllä sotaa himoavan hallituksen talutushihnassa.

Sopivimmat kohdat milloin mistäkin kirjasta poimien länsimaat syyllistävät jostain kumman syystä tänä päivänäkin muslimit hyvin helposti, ja heihin kohdistuneet ihmisoikeusrikokset eivät saa useinkaan suurta uutistilaa. Palestiinalaisten ongelma ei ole uskontoon rajattu asia. Palestiinan pakolaisia on muslimeja, kristittyjä sekä juutalaisia. Kaikki samassa tilanteessa.

Tilanne jatkui tuoden Palestiinan kansalle koko ajan enemmän kauheuksia ja kuolemaa. Israel, valtio, joka perustettiin vääryydellä, alkoi käyttää sotilaallisia keinoja sanellen ehtoja, laajentaen alueitaan, harjoittaen kolonialismia sen röyhkeimmässä muodossa.

Lähi-Idän tilanne on varsinkin vuodesta 1967 ollut avointa sotaa ja riistoa. 1967 sodan jälkeen YK vaati Israelia vetäytymään valloittamiltaan alueilta, mutta turhaan. Alueista tehtiin asutuskolonioita. Asiaa puolusteltiin sionistien taholta sekä poliittisin että uskonnollisin syin. Ja se johti pakolaiskansan karkotukseen taas kauemmaksi kodeistaan, ja kieron taloudellisen suunnitelman toteutumisen: Israel sai palestiinalaista halpaa ja ammatinvalinnallisesti helppoa työvoimaa. Israel alkoi kontrolloida strategisia kulkureittejä ja kaikki tämä sai aikaan “apartheid”-valtion ja pakolaisghetot.

Sorto on jatkunut vuodesta 1948 tähän vuoteen 2003 asti, eikä loppua ole vielä näkyvissä Palestiinan kansaan kohdistuvassa rikoksessa. Monta sukupolvea ilman ihmisoikeuksia ja omaa kotiaan, joka on vain vähäisen matkan päässä, mutta sortajien asuttama.

Tiedämme hyvin mitä ihminen tarvitsee itsensä ja perheensä elämiseen. Miksi hyväksytään , että Palestiinan kansa on ilman edes vähimmäisiäkään edellytyksiä elossapysymiseen? Tässä vain muutamia konkreettisia esimerkkejä:
-Vesi. Puhdasta vettä ei ole, Israelin asuttamat siirtokunnat (laittomia) vievät suurimman osan puhtaasta vedestä. Ne on usein vielä rakennettu yläpuolelle pakolaisleirejä, seurauksena niiden likavedet valuvat pakolaisten vedenottopaikkoihin. Millainen määrä, varsinkin pikkulapsia on kuollut tämän takia, sitä ei voi kukaan edes arvioida.

-Elintarvikkeet. Aliravitsemus ja nälkä ovat realistisempia puheenaiheita tässä yhteydessä kuin ruoka. YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO arvioi huhtikuussa 2002, että 22,5% alle 5-vuotiaista palestiinalaisista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, 13,2% kroonisesta aliravitsemuksesta.

-Terveydenhuolto ja lääkkeet. Lääkkeistä on pulaa, tai ne puuttuvat kokonaan. Sairaaloita, ambulansseja, lääkevarastoja on tuhottu Israelin hyökkäyksissä. Sekä palestiinalaisia että kansainvälisiä solidaarisuudessaan apuun tulleita terveydenhoitoalan työntekijöitä on tapettu. Kuolonuhrit, jotka mainitaan aiheutuneen Israelin hyökkäyksissä ovat vain se murto-osa kuolleista palestiinalaisista, jotka saavat surmansa juuri hyökkäyksen aikana. Sen jälkeen kuolee valtava määrä ihmisiä, koska eivät parane haavoittumisestaan tai muuten terveys heikkenee.
-Talous. Sitä ei enää ole. Israel on estänyt kaikenlaisen omavaraisuuden. Ansiotulojen hankkiminen on estetty, ja vaikka rahaa olisi, ei ole mitä ostaa, eikä pääse liikkumaan muualle
-Psyykkinen vaikutus. Pyydän jokaista kuvittelemaan itsensä Palestiinan kansan osaan. Uskon, että kaikkien kansojen keskuudessa ilmenisi samassa tilanteessa surua, epätoivoa tulevaisuuden puuttuessa, pelkoa itsensä ja omaisten puolesta, vihaa ja kostonhimoa. (Itsemurhapommi-iskut ovat seuraus, eivät syy!)
-Hallinto. Israel on loukannut räikeästi Palestiinalaishallintoa. Presidentti Arafatin ja hallintorakennusten saarto on jo symbolinen törkeä loukkaus koko kansaa kohtaan, eikä mikään muu valtio, kuin Israel voisi suorittaa ilman kansainvälistä rangaistusta sellaista.
-Ekologia. Luonnonsuojelujärjestöt eivät ole juuri pitäneet ääntä, siitä, että korvaamattomat ikivanhat ja hyvää satoa tuottavat oliivipuut on järjestelmällisesti Israelin armeijan toimesta tuhottu. Lukumäärä oli jo vuosia sitten n. 35.000, en tiedä mikä se onkaan nyt.
-Räikeät ihmisoikeusrikokset. Israel on murhannut sekä palestiinalaisia siviilejä, että eri tahojen ja järjestöjen johtohahmoja mm. auto-pommein salamurhaamalla, täsmäohjuksin, jotka tosin ovat täsmällisesti samalla surmanneet useita pikkulapsiakin, tulittamalla eri taisteluajoneuvoista, helikoptereista, hakkaamalla kuoliaaksi kadulle, kiduttamalla pidätyksien yhteydessä, tässä vain osa keinoista. Pahinkaan raunio ei ole turvassa uudelta tuhoamiselta.

Tietääkseni rikollista rangaistaan. Murhasta saa yleensä tuomion, miksei kansanmurhasta? Häpäisy, raiskaus, varkaus, omaisuuden tuhoaminen: kaikesta saa tuomion jokainen.Miksi Israel saa tehdä ne kaikki maailman silmien edessä.

Toivon, että maailman kansat heräävät ja nousevat tuomitsemaan tämän kaiken Jo nyt liian kauan kestäneen vääryyden, jonka kautta on todella helppo tutkiskella monipuolisesti ihmisoikeusloukkauksia eri muotoineen, suurvallan niiden tekijää “ruokkiessa”. USA, tavoitteenaan mm. öljydollarit, aseistaa Israelia sellaisella summalla, jolla varmasti tulisi nälänhädät ja moni muu inhimillinen katastrofilaatu kokonaisuudessaan hoidettua maapallolta. “Terrorisminvastainen sota”, kuinka voi olla niin paljon sokeita ihmisiä, jotka eivät tajua, että se on vain tekosyy sodanhaluiselle USA:lle G.W.Bush keulakuvanaan.

Joudun kai odottamaan samanmielisten muiden Palestiinan ystävien kanssa vielä jonkin aikaa, ennenkuin maailma tajuaa, etteivät esimerkiksi Bush, Sharon ja Blair ole upeita edes NATO –uniformut yllään, ja ettei Israel saakaan tehdä murhia, edes siististi panssarivaunun sisältä tulittaen turvallisesti kiveä heittävää hirveän vaarallista nälkäistä, mutta sisukasta palestiinalaislasta.

Tehtäisiinkö jotain tämän asian eteen yhdessä ja pian? Toivon solidaarista ja rauhaarakentavaa oikeudenmukaista mieltä jokaiselle!

Tuija Hakkarainen