VIITTOMAT JA KUVAT

Tukiviittomat on hyvä apu puheen ymmärtämisen ja tuottamisen tukemisessa, sillä näkemiseen perustuva visuaalinen hahmottaminen on monelle dysfaatikolle vahvaa aluetta. Lapselle viitotaan lauseen keskeiset sanat. monille lapsille on helpompaa muistaa viittoma kuin sana. Viittomat tukevat ja rikastuttavat lapsen puheilmaisua ja auttavat sanojen unohtuessa. Jännitteisyyskin vähenee, kun lapsi pystyy ilmaisemaan itseään. Viittomat jäävät vähitellen pois, kun lapsi oppii sanomaan vastaavat sanat.

Viittomien käyttö EI hidasta puheen oppimista, päinvastoin! Lapsen kielen ja ajattelun kehittymisen kannalta on erittäin tärkeää, että hän saa ilmaista itseään kielellisesti, ja viittomat ovat yhden luonnollisen kielen eli viittomakielen “sanoja”. Kuuleville vanhemmille viittomakielen viittomat ovat vieraan kielen “sanoja”, mutta dysfaattiselle puhumattomalle lapselle ne ovat yhtä luonnollisia kommunikaation välineitä kuin puhutun kielen sanatkin. Kun dysfaattinen lapsi ensin saa ilmaistua itsensä viittomien avulla, se edistää myös hänen yleistä ilmaisun kykyään. Elämänsä yhdessä varhaisvaiheessa moni dysfaattinen lapsi on siis tavallaan kaksikielinen, tai ehkä “tuplasti vajaakielinen”, koska hän ei osaa viittoa niin kuin viittomakielinen tai puhua – suomen kielen tapauksessa – niin kuin suomenkielinen.

Kuvat ovat viittomien ohella tärkeä kommunikaatioapuväline. Kuvien avulla voidaan selkeyttää päivän toimintoja tekemällä ”lukujärjestys” kuvilla. Kuvia voidaan käyttää viittomien tapaan apuna puhuttaessa lapsen kanssa. Kuvat ovat myös hyviä muistukkeita.

Kommunikointikumppanit yleensä hidastavat puhettaan ja tähdentävät viestin avainsanoja, kun he käyttävät samanaikaisia viittomia tai osoittavat kuvia tai symboleja. Mitä hitaammin esimerkiksi viitotaan sitä helpompaa viestiä on seurata.  Lapset pystyvät ottamaan vastaan ja käsittelemään paremmin näköhavaintoon perustuvaa tietoa kuin kuulohavaintoon perustuvaa. Lapsi myös kohdentaa paremmin huomionsa puheeseen käytettäessä näkyviä kommunikointikeinoja.

Kontaktin ja vastavuoroisuuden lukot saattavat olla kielellisistä puutteista riippuvaisia. Tätä lukkoa avattaessa kommunikoinnin keinot ovat rajattomat. Symboleja, kuvia ja merkkejä voidaan tarjota näkyvästi esille, vaikka ei heti pyritä niiden osoitta­miseen ja aktiiviseen käyttöön. Ne voivat aluksi olla esimerkiksi vain esillä jäsentämässä tietoa ja toimia passiivisina viesteinä.

Nähdyn kuvan tai eleen muistaminen on kokonaisvaltaisempaa kuin kuullun sanan. Sanottu sana on enää muistissa, mutta kuva on yhä edessä

Piktogrammit koostuvat tyylitellyistä piirroksista, jotka ovat valkoisia siluetteja mustalla taustalla. Merkitysvastine on aina valkoisella kirjoitettuna piirroksen yläpuolella. Piktogrammeja on helppo ymmärtää, mutta ne eivät kuitenkaan ole kovin monipuolisia. Niitä käytetään paljon päiväjärjestysten tekemiseen. Piktogrammien käytöstä on ollut monille suurta hyötyä, mutta niiden suosio on saattanut johtaa siihen, että niitä on käytetty jopa liikaa. Ne eivät mustavalkoisina ole kovin houkuttelevia.

Picture Communication Symbols (PCS) on Yhdysvalloissa kehitetty järjestelmä, joka koostuu noin 1800 merkistä. Kuvat ovat yksinkertaisia ääriviivapiirroksia ja niiden ylä- tai alapuolelle on kirjoitettu merkitysvastine. PCS-merkkien piirtäminen on helppoa, ja niitä voidaan kopioida myös käsin. PCS on nykyisin todennäköisesti kaikkein laajimmin käytetty järjestelmä. Suurimpana etuna esimerkiksi piktogrammeihin verrattuna on merkkien suuri määrä. PCS-kuvia on myös mukava katsella, koska ne ovat värillisiä ja ilmeikkäitä.

Valokuvat  lapselle tärkeistä henkilöistä, paikoista tai tapahtumista voivat olla hyviä muistukkeita ja tärkeitä uudelleen ja uudelleen käytettäviä kuvia. Polaroid-kamera on kätevä erikoistilanteissa, joissa kuva tarvitaan nopeasti käyttöön. Käyttöä rajoittaa kuitenkin kuvien korkea hinta.

Helpointa ja halvinta on kuitenkin piirtää kuvat itse. Käytössä voi olla joukko itse piirrettyjä ja kerta toisensa jälkeen käytettäviä kuvia. Yleensä itse piirretyt kuvat ovat kuitenkin kertakäyttöisiä ja koskevat vain sitä hetkeä kun lapsen kanssa kommunikoidaan. Tällaisten kuvien ei tarvitse olla taideteoksia vaan kuvat voivat olla muutamalla vedolla tehtyjä hahmotelmia. Lapsi ymmärtää kuvan kuitenkin puheen perusteella eli puhe ja kuva tukevat toisiaan. Esimerkiksi rasti paperilla voi tarkoittaa sanaa ”ei” tai ”lopeta”. Kun lapsen kanssa kommunikoidaan piirtämällä, niin myös lapsi piirtää.

Lehdistä, mainoksista ja esitteistä löytyy hyviä, käyttökelpoisia ja lapsille mieluisia kuvia.

Retkelle lähdettäessä voi miettiä etukäteen mitä mahdollisia kuvia tarvitaan asioiden selvittämiseen. Tällaiset kuvat voi kotona koota pieneen valokuva-albumiin. Tarvittaessa kuvat löytyvät näin helposti. Mukaan kannattaa ottaa myös pieni lehtiö ja kynä.