Tukiviittomat on hyvä apu puheen ymmärtämisen ja
tuottamisen tukemisessa, sillä näkemiseen perustuva visuaalinen hahmottaminen
on monelle dysfaatikolle vahvaa aluetta. Lapselle viitotaan lauseen keskeiset
sanat. monille lapsille on helpompaa muistaa viittoma kuin sana. Viittomat
tukevat ja rikastuttavat lapsen puheilmaisua ja auttavat sanojen unohtuessa. Jännitteisyyskin
vähenee, kun lapsi pystyy ilmaisemaan itseään. Viittomat jäävät vähitellen
pois, kun lapsi oppii sanomaan vastaavat sanat.
Viittomien käyttö EI hidasta puheen oppimista, päinvastoin!
Lapsen kielen ja ajattelun kehittymisen kannalta on erittäin tärkeää, että
hän saa ilmaista itseään kielellisesti, ja viittomat ovat yhden luonnollisen
kielen eli viittomakielen “sanoja”. Kuuleville vanhemmille viittomakielen
viittomat ovat vieraan kielen “sanoja”, mutta dysfaattiselle puhumattomalle
lapselle ne ovat yhtä luonnollisia kommunikaation välineitä kuin puhutun
kielen sanatkin. Kun dysfaattinen lapsi ensin saa ilmaistua itsensä viittomien
avulla, se edistää myös hänen yleistä ilmaisun kykyään. Elämänsä
yhdessä varhaisvaiheessa moni dysfaattinen lapsi on siis tavallaan
kaksikielinen, tai ehkä “tuplasti vajaakielinen”, koska hän ei osaa
viittoa niin kuin viittomakielinen tai puhua – suomen kielen tapauksessa –
niin kuin suomenkielinen.
Kuvat ovat viittomien ohella tärkeä kommunikaatioapuväline.
Kuvien avulla voidaan selkeyttää päivän toimintoja tekemällä ”lukujärjestys”
kuvilla. Kuvia voidaan käyttää viittomien tapaan apuna puhuttaessa lapsen
kanssa. Kuvat ovat myös hyviä muistukkeita.
Kommunikointikumppanit yleensä hidastavat puhettaan ja tähdentävät
viestin avainsanoja, kun he käyttävät samanaikaisia viittomia tai osoittavat
kuvia tai symboleja. Mitä hitaammin esimerkiksi viitotaan sitä helpompaa
viestiä on seurata. Lapset pystyvät
ottamaan vastaan ja käsittelemään paremmin näköhavaintoon perustuvaa tietoa
kuin kuulohavaintoon perustuvaa. Lapsi myös kohdentaa paremmin huomionsa
puheeseen käytettäessä näkyviä kommunikointikeinoja.
Kontaktin ja vastavuoroisuuden lukot saattavat olla
kielellisistä puutteista riippuvaisia. Tätä lukkoa avattaessa kommunikoinnin
keinot ovat rajattomat. Symboleja, kuvia ja merkkejä voidaan tarjota näkyvästi
esille, vaikka ei heti pyritä niiden osoittamiseen ja aktiiviseen käyttöön.
Ne voivat aluksi olla esimerkiksi vain esillä jäsentämässä tietoa ja toimia
passiivisina viesteinä.
Nähdyn kuvan tai eleen muistaminen on
kokonaisvaltaisempaa kuin kuullun sanan. Sanottu sana on enää muistissa, mutta
kuva on yhä edessä
Piktogrammit koostuvat tyylitellyistä piirroksista, jotka
ovat valkoisia siluetteja mustalla taustalla. Merkitysvastine on aina
valkoisella kirjoitettuna piirroksen yläpuolella. Piktogrammeja on helppo ymmärtää,
mutta ne eivät kuitenkaan ole kovin monipuolisia. Niitä käytetään paljon päiväjärjestysten
tekemiseen. Piktogrammien käytöstä on ollut monille suurta hyötyä, mutta
niiden suosio on saattanut johtaa siihen, että niitä on käytetty jopa liikaa.
Ne eivät mustavalkoisina ole kovin houkuttelevia.
Picture Communication Symbols (PCS) on Yhdysvalloissa
kehitetty järjestelmä, joka koostuu noin 1800 merkistä. Kuvat ovat
yksinkertaisia ääriviivapiirroksia ja niiden ylä- tai alapuolelle on
kirjoitettu merkitysvastine. PCS-merkkien piirtäminen on helppoa, ja niitä
voidaan kopioida myös käsin. PCS on nykyisin todennäköisesti kaikkein
laajimmin käytetty järjestelmä. Suurimpana etuna esimerkiksi piktogrammeihin
verrattuna on merkkien suuri määrä. PCS-kuvia on myös mukava katsella, koska
ne ovat värillisiä ja ilmeikkäitä.
Valokuvat lapselle
tärkeistä henkilöistä, paikoista tai tapahtumista voivat olla hyviä
muistukkeita ja tärkeitä uudelleen ja uudelleen käytettäviä kuvia.
Polaroid-kamera on kätevä erikoistilanteissa, joissa kuva tarvitaan nopeasti käyttöön.
Käyttöä rajoittaa kuitenkin kuvien korkea hinta.
Helpointa ja halvinta on kuitenkin piirtää kuvat itse. Käytössä
voi olla joukko itse piirrettyjä ja kerta toisensa jälkeen käytettäviä
kuvia. Yleensä itse piirretyt kuvat ovat kuitenkin kertakäyttöisiä ja
koskevat vain sitä hetkeä kun lapsen kanssa kommunikoidaan. Tällaisten kuvien
ei tarvitse olla taideteoksia vaan kuvat voivat olla muutamalla vedolla tehtyjä
hahmotelmia. Lapsi ymmärtää kuvan kuitenkin puheen perusteella eli puhe ja
kuva tukevat toisiaan. Esimerkiksi rasti paperilla voi tarkoittaa sanaa ”ei”
tai ”lopeta”. Kun lapsen kanssa kommunikoidaan piirtämällä, niin myös
lapsi piirtää.
Lehdistä, mainoksista ja esitteistä löytyy hyviä, käyttökelpoisia
ja lapsille mieluisia kuvia.
Retkelle lähdettäessä voi miettiä etukäteen mitä
mahdollisia kuvia tarvitaan asioiden selvittämiseen. Tällaiset kuvat voi
kotona koota pieneen valokuva-albumiin. Tarvittaessa kuvat löytyvät näin
helposti. Mukaan kannattaa ottaa myös pieni lehtiö ja kynä.