Lähtökohtia: World Wide Web on julkinen hyperteksti, joka muistuttaa sekä kirjaa että kokonaista kirjastoa tai arkistoa. Sen vertaileminen lehdistöön, radioon ja televisioon tulee myös helposti mieleen. Analogiat ja vertailut ovat varmasti tarpeen, mutta miten tavoitamme tämän uuden julkisuuden muodon erikoislaatua ja todellista yhteiskunnallista merkitystä?

1) World Wide Webiä pitää suhteuttaa muihin ilmiöihin, se täytyy asettaa yhteyksiinsä. Julkisuuden rakennemuutos, josta sosiologi Jürgen Habermas kirjoitti kuuluisen teoksensa jo 1960-luvun alussa, tarjoaa yhden mahdollisen viitekehyksen. Vaikka Habermasin julkisuusteoriaa ei sellaisenaan kannata yrittää soveltaa nykyaikaan ja Internetiin, se voi kuitenkin jatkuvasti toimia inspiraation lähteenä. Ensimmäiseksi voidaankin kysyä, muodostavatko World Wide Webin käyttäjät ylipäänsä lukevan ja yhteisistä asioista keskustelevan yleisön?
2) Julkista hypertekstiä (World Wide Webiä) tulee "oppia tekemällä". Tietoverkon analyysikurssi muodostuu tietoverkon lukemisesta ja myös osallistumisesta julkisen hypertekstin kirjoittamiseen. Jokaiselta opiskelijalta vaaditaan hypertekstimuodossa toimitettu raportti tai essee. Kurssitöiden aihepiirien ja aiheiden yhteisenä teemana on julkisuuden rakennemuutos.

Tietoverkko ei ole yksinomaan julkisuuden ilmiö. Esimerkiksi sähköposti muuttaa myös ihmisten yksityiselämää koska se tuo siihen uusia yhteydenpidon ja ajatustenvaihdon mahdollisuuksia. Tietoverkko ohittaa esteitä, joita olemme pystyttäneet yksityisen ja julkisen välille. Tietoverkon käyttäjinä joudumme entistä tietoisemmin valitsemaan missä rajan on kuljettava.