Tutkivan journalismin yhdistyksen uudet sivut löytyvät osoitteesta http://www.tutkiva.fi/ Takaisin etusivulleYhdistyksen toimintaperiaatteistaJohtokunnan jäsenetajankohtaisia tapahtumia ym.Jäsenkirjelumilapiopalkittuja, esitelmiä, juttuja, ohjeita yms.feedbackia, liity jäseneksiTutkimisen arvoisia linkkejä Eestin kartta

Tutkivan journalismin yhdistys, Pressiklubi 31.8. 1999.

STT:n dopingjupakka: Mitä opittiin?
Tuomo Pietiläinen, MattiVirtanen
Tutkivan journalismin yhdistys

1. Lähteen vankina:
Toimittaja lupasi tietolähteelleen lähdesuojan ilmeisesti liian aikaisin. Näin lähde sai vaikuttaa uutisen sisältöön ilman omaa riskiä.
Uutista "täsmennettiin" vielä myöhemmin lähteen toivomusten mukaisesti.
Lähteen vankina, vastalääke:
Olisi kannattanut pyytää kirjallinen lupaus lähteeltä tulla todistajana esiin oikeudessa, jos hänen esittämänsä  tiedot tai todisteet osoittautuvat vääriksi.
 Jos allekirjoitusta ei olisi saatu, vinkki olisi joutunut kyseenalaiseen valoon.
Lähteen vankina, vastalääke:
Toimittaja olisi voinut nauhoittaa keskustelut, mikä olisi luonut lähteelle lisää paineita puhua totta lähdesuojasta huolimatta.
Puretuilla haastatteluilla olisi voinut osoittaa, että lähde on asiantunteva paljastamatta lähteen henkilöllisyyttä.

2. Toimittaja jätettiin yksin:
Toimittaja selvitti doping-vinkkiä käytännössä yksi.
Vain päätoimittaja ja toimituspäällikkö tiesivät hankkeesta.
Toimittaja jätettiin yksin, vastalääke:
Päätoimittajan olisi pitänyt antaa tutkimuksiin lisävoimia
Työparin kanssa on hyvä punnita olettamuksia ja teorioita ennen kuin ne muuttuvat tosiasioiksi omassa päässä.
Keskinäinen uutiskilpailu toimituksessa  ei saisi estää tutkivaa työtä.

3.Urheilutoimitus pimennossa:
Päätoimittaja ei kertonut asiasta urheilutoimituksen esimiehelle.
Uutista ei ilmeisesti luetettu urheilutoimituksessa edes sen valmistumisen ja julkaisun välisenä aikana.
Urheilutoimitus pimennossa, vastalääke:
Urheilutoimituksen johdon / esimiehen olisi pitänyt tietää hankkeesta.
Tutkivan journalismin projekteja ei saisi haudata yhden toimituksen sisään
Yhteistyö erikoistoimituksen kanssa tuo luottamusta ja lisää mahdolli-suuksia löytää sekavasta oleellinen.

4. Taustatyössä puutteita:
Henkilölähteitä pienehkö joukko
Tietokantahakuja tai avointa internethakua ei ilmeisesti tehty.
Tärkeimpien aihetodisteiden aitoutta ei tarkistettu.
Taustatyössä puutteita, vastalääke:
Internethaulla olisi selvinnyt muun muassa minkälainen aito Genotropiini-lääkepakkaus on.
Onko yksikään hiihtäjä jäänyt missään kiinni kasvuhormonin käytöstä.
Taustatyössä puutteita, vastalääke:
Toimittaja olisi voinut lisätä lähteiden määrää lähestymällä entisiä hiihtäjiä, valmentajia ja lääkäreitä.
Toimittaja olisi voinut näyttää merkittävimmän aihetodisteensa eli hormoniampullin sen valmistajalle. Tämä olisi kertonut, onko ampulli aito.

5. Kriittinen tarkastelu unohtui:
Ensimmäisestä uutisesta ei ilmeisesti pyydetty arvioita STT:n omilta eikä ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Asianajaja sai tarkistettavaksi toisen jutun, joka ajettiin ulos lauantaina 24.1. 1998 kaksi päivää varsinaisen uutisen jälkeen.
Kriittinen tarkastelu unohtui, vastalääke:
Tapahtumaketjun logiikan pohtiminen.
Kumpi on todennäköisempää: se, että Esko Aho riskeeraa poliittisen tulevaisuutensa sähläämällä hormonimarkkinoilla vai se, että joku yrittää jymäyttää STT:tä.
Mitkä olivat eri lähteiden ja tiedonantajien motiivit?

6. Viime tingan kiire:
Toimittaja teki töitä asian kanssa puolisen vuotta.
Uutisen kirjoittaminen, kommenttien hankkiminen ja julkaisu tapahtui hätäisesti vain muutaman vuorokauden sisällä.
Viime tingan kiire, vastalääke:
Kun juttu on kirjoitettu valmiiksi, kannattaa varata päivä aikaa viimehetken tarkistuksille ja vihoviimeisille kommenteille.
Kilpailevat välineet eivät yleensä pysty varastamaan tarpeeksi työlästä skuuppia, vaikka joku vuotaisi

7. Hutilointia editoinnissa:
Päätoimittaja terävöitti juttua viime tingassa ja lisäsi samalla juttuun virheitä.
Näit ovat Räsäsen nimi ja tieto "jatkuvasta hormonien käytöstä". Toimittaja oli vieläpä luvannut Räsäselle, että häntä ei mainita.
 "Tiesin kyllä, että päätoimittaja muokkaa juttuani, mutta en kiireiltäni ehtinyt lukea sitä", toimittaja selvitti poliisikuulustelussa.
Hutilointia editoinnissa, vastalääke:
Jutun kirjoittajan on hyvä olla mukana jutun editoinnissa.
 Kirjoittajan pitää lukea täysin valmis juttu pariin kertaan editoinnin jälkeen ja valvoa, että se menee muuttamattomana julkisuuteen.

Simopekka Nortamo -metodi käyttöön.

RL 27 luku: Kunnian ja yksityiselämän loukkaaminen
Herjaus ei ole tahallinen, jos tekijällä on ollut riittäviä ja todennäköisiä syitä pitää totena, mitä hän on esittänyt tai väittänyt.
Täysin pitävää näyttöä ei vaadita.

Rikoslaki 27 luku: Kunnian ja yksityiselämän loukkaaminen
Käräjäoikeuden käsityksen mukaan STT:n toimittajalla ja päätoimittajalla ei ollut perusteltuja ja riittäviä syitä uskoa väitteiden totuudellisuuteen ja todistettavuuteen.
Vapauttava esimerkki: Saukkomaa-Lassila -riita
Kaupunginviskaali Jarmo Rautakoski päätti jättää syyttämättä Harri Saukkomaata, joka oli tehnyt jutun ns. Kouri-kaupoista (SK 19.4. 1991).
Lassilan mielestä kirjoituksessa annettiin ymmärtää, että hän olisi syyllistynyt rikoksiin.
Vapauttava esimerkki: Saukkomaa-Lassila -riita
Rautakosken mukaan kirjoituksessa ei esitetty suoria väitteitä lainvastaisesta toiminnasta. Siinä esitettiin vain perusteltuja epäilyjä siitä.

Syyttäjä Jarmo Rautakoski, 27.3. 1992:
"KOP:n menettely erittäin tappiollisiksi osoittautuneissa ns. Kouri Kaupoissa on antanut Saukkomaalle aiheen arvostella pankin sijoitus-toimintaa. Kirjoitus on perustunut dokumentteihin. Saukkomaalla on ollut riittäviä syitä esittää kirjoituksessa esitettyjä epäilyjä."

RL 27:2 Kunnian ja yksityiselämän loukkaaminen
"Joka tahallansa, ei kuitenkaan vastoin parempaa tietoansa, sanoo toisen syypääksi nimitettyyn rikokseen, taikka nimitettyyn rikoksen lajiin, taikka muuhun sellaiseen tekoon, joka voi saattaa hänet halveksimisen alaiseksi tahi haitata hänen elinkeinoansa tai menestystään, taikka sellaisesta levittää kulkupuheen, rangaistakoon, ellei hän soimauksen tahi kulkupuheen tueksi saata esiin tuoda todennäköisiä syitä, sakolla taikka vankeudella korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi."

RL 27:2 Kunnian ja yksityiselämän loukkaaminen
"Jos semmoinen herjaus tehdään julkisesti, taikka painotuotteen, kirjoituksen tahi kuvallisen esityksen kautta, jota syyllinen levittää tahi levityttää; olkoon rangaistus sakkoa taikka vankeutta korkeintaan yksi vuosi."

Tutkivan journalismin yhdistys ry
http://www.kaapeli.fi/tutki/

  päivitetty 31.8.1999 sivun ylös