Venäjän Federaation muut alueet (subjektit)

AGAN BURJAATTIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Aginskij burjatskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	72.200 (2002), väestön tiheys 3,8 hlö/km2
Pinta-ala:	19.000 km2, 1/3 pinta-alasta on metsää
Pääkaupunki:	Aginskoje (kaupunkityyppinen taajama). Kaikkiaan piirikunnassa on 4 taajamaa ja 3 piiriä.
Sijainti:	Etelä-Siperiassa, Baikal-järvestä itään, lähellä Mongolian rajaa.
Tärkein vesistö:	Onon-joki
Teollisuus:	kaivos-, metsä- ja elintarviketeollisuutta
Maatalous:	karjanhoitoa ja viljan viljelyä
Paikallishallinto:	Hallinnon päämies Duuma-parlamentti

ALTAIN ALUEPIIRI (Altaiskij krai)

Asukasluku:	2.607.400 (2002), väestön tiheys 15,4 hlö/km2
Pinta-ala:	169.100 km2
Pääkaupunki:	Barnaul (603.500 as/2002)
Hallinnollinen jako:	61 piiriä, 12 kaupunkia
Sijainti:	Länsi-Siperian tasangon eteläosassa, Novosibirskin alueen eteläpuolella
Tärk.vesistöt:	Ob-joki, Teletskoje-järvi
Teollisuus:	koneenrakennusta, kemian ja petrokemian teollisuutta, vuoriteollisuutta (erilaisia malmeja, kultaa, elohopeaa, tavallista ja glaubersuolaa), elintarve- ja kevyttä teollisuutta
Teoll.keskukset:	Barnaul, Bijsk (218.600 as/2002), Rubtsovsk (163.100 as/2002), Novoaltaisk, Slavgorod
Maatalous:	viljaa, pellavaa, sokerijuurikasta, puutarhanhoi-toa, karjanhoitoa, siipikarjanhoitoa, mehiläis-tarhausta, turkismetsästystä
Paikallishallinto:	Hallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

AMURIN ALUE (Amurskaja oblast)

asukasluku:	902.800 (2002), väestön tiheys 2,5 hlö/km2
pinta-ala:	363.700 km2
pääkaupunki:	Blagoveshtshensk (218.800 as/2002)
hallinnollinen jako:	20 piiriä, 9 kaupunkia
sijainti:	Venäjän kaukoidän eteläosassa, idässä ulottuu Ohotanmerelle ja Tatariansalmelle. Yli puolet alueen pinta-alasta on metsää. Tärkein joki on Amur.
teollisuus:	kaivosteollisuutta (kultaa ja hiiltä), metsäteollisuutta, koneenrakennusta, sähköteknistä ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Blagoveshtshensk, Belogorsk, Raitshihinsk, Zeja, Shimanovsk, Svobodnyi, Tynda
maatalous:	viljaa, karjan- ja poronhoitoa, mehiläis- ja turkistarhausta
Paikallishallinto:	Hallinnon päämies Aluekokous

ARKANGELIN ALUE (Arhangelskaja oblast)

asukasluku:	1.336.500 (1999), väestön tiheys 2,3 hlö/km2
pinta-ala:	587.400 km2
pääkaupunki:	Arkangeli (Arhangelsk, vuoteen 1613 Novoholmogory), 355.500 as/2002
sijainti:	Luoteis-Venäjällä Vienanmeren, Barentsinmeren ja Karanmeren rannalla
tärkeimmät joet:	Vienanjoki (Severnaja Dvina), Äänisjoki (Onega), Mezen, Pethsora; järviä on alueella yli 2.500
teollisuus:	metsäteollisuutta, puunjalostusta, paperi- ja selluteollisuutta, koneenrakennusta, elintarvike-teollisuutta
teoll.keskukset:	Arkangeli, Kotlas, Severodvinsk (201.500 as./2002), Novodvinsk
satamat:	Arkangeli, Onega, Mezen, Narjan Mar
maatalous:	karjan- ja poronhoitoa, turkistarhausta, metsästystä, hylkeenpyyntiä
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Aluekokous

ASTRAHANIN ALUE (Astrahanskaja oblast)

asukasluku:	1.005.200 as./2002, väestön tiheys 22,7 hlö/km2
pinta-ala:	44.100 km2
pääkaupunki:	Astrahan (506.400 as./2002)
hallinnollinen jako:	11 piiriä, 6 kaupunkia
sijainti:	Kaspian alangolla Volgan suistossa rajoittuen etelässä Kaspianmereen. Alueen suurin järvi on Baskuntshak. Osa alueen pinta-alasta sijaitsee alle 0 m merenpinnasta.
teollisuus:	kevyttä ja elintarviketeollisuutta, koneenrakennusta, metalli- ja metsäteollisuutta, paperi- ja selluteollisuutta, öljyn ja kaasun jalostusta, kemian teollisuutta
teoll.keskukset:	Astrahan, Ahtubinsk
maatalous:	viljaa, vihanneksia, meloniviljelyä, lampaan- ja nautakarjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Edustajakokous (Predstavitelnoje sobranije)

BELGORODIN ALUE (Belgorodskaja oblast)

asukasluku:	1.511.600 (2002), väestön tiheys 55,7 hlö/km2
pinta-ala:	27.100 km2
pääkaupunki:	Belgorod (337.600 as/2002)
sijainti:	Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa Ukrainan rajalla, käsittää 21 piiriä ja 9 kaupunkia
tärkeimmät joet:	Severnyi Donets ja Oskol
teollisuus:	kaivosteollisuutta (rautamalmia), koneenrakennusta, metalliteollisuutta, kemiallista, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Belgorod, Shebekino, Aleksejevka, Valuiki, Staryi Oskol (216.000 as/2002)
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä, eteerisiä öljykasveja, puutarhanhoitoa ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

BRJANSKIN ALUE (Brjanskaja oblast)

asukasluku:	1.378.900 (2002), väestön tiheys 39,5 hlö/km2
pinta-ala:	34.900 km2
pääkaupunki:	Brjansk (431.600 as/2002)
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskellä rajoittuen Ukrainaan ja Valko-Venäjään. Alue käsittää 27 hallintopiiriä ja 16 kaupunkia.
tärkein joki:	Desna
teollisuus:	koneenrakennusta, metalli- ja rakennusaineteollisuutta, kevyttä, elintarvike- ja puusepänteollisuutta
teoll.keskukset:	Brjansk, Klintsy
maatalous:	viljaa, vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

EVENKIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Evenkijskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	17.600 (2002), väestön tiheys 0,02 hlö/km2
Pinta-ala:	767.600 km2
Pääkaupunki:	Tura (kaupunkityyppinen taajama), piirikunnan ainoa taajama
Sijainti:	Keski-Siperian ylängöllä
Tärkeimmät joet:	Nizhnjaja Tunguska, Podkamennaja Tunguska
Teollisuus:	grafiitin ja kalsiitin tuotantoa, elintarviketeollisuutta
Maatalous:	kalastusta, turkiseläinten metsästystä ja turkistarhausta, poronhoitoa
Paikallishallinto:	Piirikuntahallinnon päämies Lakiasäätävä Suglan

HABAROVSKIN ALUEPIIRI (Habarovskij krai)

asukasluku:	1.436.500 (2002), väestön tiheys 1,8 hlö/km2
pinta-ala:	788.600 km2
pääkaupunki:	Habarovsk (-1893 Habarovka), 550.100 as/2002
sijainti:	Venäjän kaukoidässä Ohotan meren ja Japanin meren rannalla, aluepiiriin kuuluu myös Juutalaisten autonominen alue; aluepiirissä on 17 hallintopiiriä ja 7 kaupunkia. Aluepiirin merkittävin joki on Amur. Yli puolet aluepiirin pinta-alasta on metsää.
teollisuus:	koneenrakennusta, metalliteollisuutta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta, selluloosan ja paperin valmistusta, kaivosteollisuutta (hiiltä, rautaa, värimetalleja), kalastusta ja kalanjalostusta, öljyn-jalostusta
teoll.keskukset:	Habarovsk, Komsomolsk-na-Amure (281.000 as/2002), Sovetskaja Gavan, Nikolajevsk-na-Amure, Amursk
satamat:	Vanino, Ohotsk, Nikolajevsk-na-Amure
maatalous:	viljaa, karjan- ja siipikarjanhoitoa, mehiläistarhausta, metsästystä
Paikallishallinto:	Aluepiirin hallinnon päämies Lakiasäätävä duuma

HANTIEN JA MANSIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA - JUGRA (Hanty-mansijskij avtonomnyi okrug - Jugra)

(-1940 Ostjako-vogulskii natsionalnyi okrug, 1940-1977 Hanty-mansijskij natsionalnyi okrug)

pinta-ala:	523.100 km2
asukasluku:	1.432.800 (2002), heistä venäläisiä 66,3%, hanteja 0,9%, manseja 0,5%, komeja 0,3%, nenetsejä 0,1%, muita 31,9%. Väestön tiheys 2,7 hlö/km2
pääkaupunki:	Hanty-Mansijsk (vuoteen 1940 Ostjako-Vogulsk), 39.000 as./2002
muita kaupunkeja:	Surgut (285.500 as/2002), Nizhnevartovsk (239.000), Megion (41.300), Neftejugansk (107.800), Urai (38.900), ym.
aika:	+3 h Suomen aikaan verrattuna
ilmasto:	tammikuu -18o - -23oC, heinäkuu +16o - +19oC, sademäärä n. 500 mm/vuosi, pohjoisosissa ikiroutaa
tärkeimmät joet:	Ob, Irtysh, Konda, ym.
luonto:	1/3 pinta-alasta havumetsiä, pohjoisessa tundraa, runsaasti turvesoita
luonnonsuojelualueet:	Malaja Sosva ja Juganskij
elinkeinot:	tärkeä öljyn ja kaasun tuotantoalue, kaasunjalostusta, metsä- ja mekaanista puunjalostusteollisuutta, kalanjalos­tusta. Maataloudessa poronhoito ja turkistarhaus, metsästys. Viljellään perunaa ja vihanneksia.
liikenne:	purjehduskelpoisia jokia: Ob, Irtysh, Konda, Pohjoinen Sosva, Vah; rautatielinjat: Tjumen - Nizhnevartovsk, Ivdel - Ob, Tavda - Mezhduretshenskij; öljy- ja kaasujohdot keski-Venäjälle ja mm. Baltiaan.
Paikallishallinto:	Kuvernööri Duuma

IRKUTSKIN ALUE (Irkutskaja oblast)

asukasluku:	2.581.700 (2002), väestön tiheys 3,4 hlö/km2
pinta-ala:	767.900 km2
pääkaupunki:	Irkutsk (593.400 as./2002)
hallinn.jako:	33 piiriä, 22 kaupunkia
sijainti:	Itä-Siperiassa, Keski-Siperian tasangon kaakkoisosassa, Baikal-järven länsipuolella
tärk.vesistöt:	Baikal-järvi, Jenisein sivujoet: Angara ja Nizhjaja Tunguska, Lenan sivujoet: Vitim ja Kirenga
teollisuus:	kaivosteollisuutta (hiiltä, rautamalmia, kultaa, muskoviittikiillettä, kipsiä, talkkia, natrium-karbonaattia), koneenrakennusta, kemian, petrokemian, metsä-, puusepän- sekä sellu- ja paperiteollisuutta, metsäkemiaa
teoll.keskukset:	Irkutsk, Bratsk (259.200 as/2002), Ust-Ilimsk (100.600 as/2002), Angarsk (247.100 as/2002), Usolje-Sibirskoje
maatalous:	viljaa, karjan- ja poronhoitoa, turkistarhausta, turkismetsästystä ja kalastusta
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävä kokous

IVANOVON ALUE (Ivanovskaja oblast)

asukasluku:	1.148.300 (2002), väestön tiheys 48,0 hlö/km2
pinta-ala:	23.900 km2
pääkaupunki:	Ivanovo (vuoteen 1932 Ivanovo-Voznesensk), 432.200 as./2002
hallinn.jako:	32 piiriä, 14 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, Volgan yläjuoksun varrella
tärkein joki:	Volga
teollisuus:	kevytteollisuutta, koneenrakennusta, kemian-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta, käsityö-taidetta (mm. Palehin lakkaminiatyyreja)
teoll.keskukset:	Ivanovo, Kineshma (99.600 as./1999), Shuja, Vitshuga, Furmanov, Teikovo, Rodniki
maatalous:	viljaa, pellavaa ja vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

JAMALIN NENETSIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Jamalo-nenetskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	507.000 (2002), väestön tiheys 0,7 hlö/km2
Pinta-ala:	750.300 km2
Pääkaupunki:	Salehard (30.600 as)
Hallinnollinen jako:	7 piiriä, 7 kaupunkia
Sijainti:	Länsi-Siperian tasangon pohjoisosassa ulottuen Pohjoiselle jäämerelle. Piirikuntaan kuuluvat mm. Jamalin ja Gydan nie-minaat. Suurin osa piirikun-nasta on napapiirin pohjoispuolella.
Tärkeimmät joet:	Ob, Nadym, Taz, Pur
Teollisuus:	kaasun ja öljyn tuotantoa, metsä- ja puunjalos-tusteollisuutta, elintarviketeollisuutta
Maatalous:	kalastus, poronhoito, turkistarhaus ja -metsästys
Paikallishallinto:	Kuvernööri Valtiollinen duuma

JAROSLAVLIN ALUE (Jaroslavskaja oblast)

asukasluku:	1.367.300 (2002), väestöstä asuu kaupungeissa 80,9 %. Venäläisiä heistä on 96,4 %. Alueella asuu noin 1% Venäjän väestöstä ja tuottaa noin 2% maan teollisuustuotannosta.
pinta-ala:	36.400 km2
pääkaupunki:	Jaroslavl (613.200 as/2002)
hallinn.jako:	17 piiriä, 11 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa Moskovasta pohjois-koilliseen, pääkaupungista on Moskovaan 282 km
tärk.vesistöt:	Volga-joki, Nero- ja Pleshtshejevo-järvet
teollisuus:	Vuonna 1995 alueen teollisuutuotannon rakenne oli seuraava: koneenrakennus - 24,9 %; öljynjalostus - 23,8 %; kemian ja petrokemian teollisuus - 17,5 %; sähköntuotanto - 10,4 %; elintarviketeollisuus - 8,7 %; kevyt teollisuus - 4,0 %; rakennusaineteollisuus - 3,9 %; mylly- ja rehuteollisuus - 3,7 %; puunjalostus - 1,5 %; rautametallurgia - 0,2 %. Alue on öljytuotteiden suhteen omavarainen ja osa tuotannosta menee vientiin.
teoll.keskukset:	Jaroslavl, Rybinsk (222.800 as./2002 - vuosina 1984-89 kaupungin nimi oli Andropov), Tutajev (46.000), Uglitsh (39.000), Pereslavl-Zalesskij (45.000), Rostov (36.000), Gavrilov-Jam
maatalous:	Alueen pinta-alasta 43 % on metsää. Viljeltyä maata on 0,55 ha asukasta kohden, mutta maaperä ja ilmasto eivät ole maatalou-delle suotuisia. Karjankasvatuksen osuus maataloustuotannosta on yli 60 %. Rehukasvien lisäksi tärkeimmät viljelykasvit ovat vi-hannekset, pellava, vilja ja peruna.
Paikallishallinto:	Kuvernööri Valtiollinen duuma Hallitus

JUUTALAISTEN AUTONOMINEN ALUE (Jevreiskaja avtonomnaja oblastj)

Asukasluku:	190.900 (2002), väestön tiheys 5,3 hlö/km2
Pinta-ala:	36.000 km2 , pinta-alasta n. 1/3 on metsää
Perustettu:	7.5.1934
Hallinnollinen jako:	5 piiriä, 1 kaupunki
Kansallisuudet:	venäläisiä n. 84%, juutalaisia n. 5,4%
Pääkaupunki:	Birobidzhan (85.000 as)
Sijainti:	Amur-joen varrella, Kiinan rajalla, Habarovskin kaupungin itäpuolella. Yli 1/3 alueesta on metsää.
Teollisuus:	koneenrakennusta, puunjalostusta, rakennusaineteollisuutta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, tinan tuotantoa
Maatalous:	viljaa, karjanhoitoa, mehiläistarhausta, metsästystä ja kalastusta
Paikallishallinto:	Kuvernööri ja hallituksen pj. Lakiasäätävä kokous

KALININGRADIN ALUE (Kaliningradskaja oblast)

asukasluku:	955.200 (2002), väestön tiheys 63,2 hlö/km2
pinta-ala:	15.100 km2
pääkaupunki:	Kaliningrad (vuoteen 1946 Köningsberg), 430.300 as./2002
hallinn.jako:	13 piiriä, 22 kaupunkia
sijainti:	Itämeren rannalla, Liettuan ja Puolan välissä
tärkeimmät joet:	Neman, Pregolja
teollisuus:	koneenrakennusta, sähkötekniikkaa, sellu- ja paperiteollisuutta, elintarvike-, kaasu- ja kevytteollisuutta, meripihkan tuotantoa ja jalostusta
teoll.keskukset:	Kaliningrad, Gusev, Sovetsk, Tshernjahovsk, Neman
satamat:	Kaliningrad, Baltijsk
maatalous:	karjanhoitoa, perunan ja vihannesten viljelyä, turkistarhausta, kalastusta
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies (kuvernööri) Alueduuma

KALUGAN ALUE (Kaluzhskaja oblast)

asukasluku:	1.041.600 (2002), väestön tiheys 34,8 hlö/km2
pinta-ala:	29.900 km2
pääkaupunki:	Kaluga (335.100 as./2002)
hallinn.jako:	23 piiriä, 17 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, Moskovan alueen lounaispuolella
tärkein joki:	Oka
teollisuus:	koneenrakennusta, puusepän- ja rakennusaineteollisuutta, kevytteollisuutta
teoll.keskukset:	Kaluga, Ljudinovo, Kirov, Malojaroslavets, Suhinitshi, Borovsk, Obninsk (105.800 as/2002)
maatalous:	karjanhoitoa, perunan ja vihannesten viljelyä, viljaa ja pellavaa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies (kuvernööri) Lakiasäätävä kokous

KAMTSHATKAN ALUE (Kamtshatskaja oblast)

asukasluku:	358.800 (2002), väestön tiheys 0,8 hlö/km2
pinta-ala:	472.300 km2
pääkaupunki:	Petropavlovsk-Kamtshatskij (1822-1924 Petropavlovskij port), 198.200 as./2002
hallinn.jako:	11 piiriä, 4 kaupunkia
sijainti:	Venäjän kaukoidässä, Kamtshatkan niemimaalla, Ohotanmeren, Beringinmeren ja Tyynenmeren rannalla
tärkeimmät joet:	Kamtshatka, Avatsha
teollisuus:	metsä- ja puusepänteollisuutta, elintarveteollisuutta, hiilen louhintaa
teoll.keskukset:	Petropavlovsk-Kamtshatskij, Ust-Kamtshatsk (molemmat myös satamakaupunkeja)
maatalous:	kalastus, ravunpyynti, karjan- ja poronhoito, siipikarjanhoito, turkistarhaus ja -metsästys
Paikallishallinto:	Kuvernööri Kansan edustajien neuvosto

KEMEROVON ALUE (Kemerovskaja oblast)

asukasluku:	2.899.100 (2002), väestön tiheys 30,4 hlö/km2
pinta-ala:	95.500 km2
pääkaupunki:	Kemerovo (vuoteen 1932 Shtsheglovsk) 485.000 as/2002
hallinn.jako:	19 piiriä, 18 kaupunkia
sijainti:	Siperiassa Novosibirskin alueen itäpuolella
tärkein joki:	Tom
teollisuus:	kivihiilen tuotantoa, rautamalmia, polymetalleja, metalliteollisuutta ja -jalostusta, koneenraken-nusta, kemian-, elintarvike-, kevyt- ja puunjalostusteollisuutta
teoll.keskukset:	Kemerovo (485.000 as/2002), Novokuznetsk (550.100 as/2002), Prokopjevsk (224.600 as/2002), Kiselevsk (106.400 as/2002), Leninsk-Kuznetskij (112.300 as/2002), Anzhero-Sudzhensk, Belovo
maatalous:	vihanneksia, karjanhoitoa, mehiläistarhausta, turkismetsästystä
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävän kokous

KIROVIN ALUE (Kirovskaja oblast)

asukasluku:	1.503.500 (2002), väestön tiheys 12,4 hlö/km2
pinta-ala:	120.800 km2
pääkaupunki:	Kirov (vuoteen 1781 Hlynov, 1781-1934 Vjatka) 457.400 as/2002
hallinn.jako:	39 piiriä, 19 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon itäosassa, Komin, Mari Elin ja Udmurtian tasavaltojen välissä
tärkeimmät joet:	Kama, Vjatka
teollisuus:	koneenrakennusta, metallinjalostusta, raskasta ja kevyttä metalliteollisuutta, kemian-, metsä-, puunjalostus-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta, fosfaattien tuotantoa
teoll.keskukset:	Kirov, Slobodskoi, Kotelnitsh, Omutninsk, Kirovo-Tshepetsk, Vjatskie Poljany
maatalous:	karjanhoitoa, viljan, pellavan ja vihannesten viljelyä
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

KORJAKKIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Korjakskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	25.100 (2002), väestön tiheys 0,08 hlö/km2
Pinta-ala:	301.500 km2
Pääkaupunki:	Palana (kaupunkityyppinen taajama). Koko piirikunnassa on 5 taajamaa.
Sijainti:	Kamtshatkan niemimaan pohjoisosassa ja osin niemimaan pohjoispuolella. Idässä piirikuntaa huuhtelee Beringin meri ja lännessä Ohotan meri.
Teollisuus:	Elintarviketeollisuutta ja ruskohiilen tuotantoa
Maatalous:	Kalastusta, poronhoitoa, turkistarhausta ja metsästystä
Paikallishallinto:	Kuvernööri Piirikuntaduuma

KOSTROMAN ALUE (Kostromskaja oblast)

asukasluku:	736.600 (2002)
pinta-ala:	60.100 km2
pääkaupunki:	Kostroma (279.400 as/2002)
hallinn.jako:	24 piiriä, 11 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, Moskovasta koilliseen Jaroslavlista
tärkeimmät joet:	Volga, Kostroma, Vetluga
teollisuus:	kevyttä ja puunjalostusteollisuutta, koneenrakennusta, elintarviketeollisuutta, taidekäsityötä (kultasepänteollisuutta)
teoll.keskukset:	Kostroma, Sharja, Nerehta, Galitsh, Bui, Manturovo, Krasnoje-na-Volge
maatalous:	viljaa, pellavaa, vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

KRASNODARIN ALUEPIIRI (Krasnodarskij kraj)

Asukasluku:	5.125.200 (2002), väestön tiheys 67,4 hlö/km2
Pinta-ala:	76.000 km2
Pääkaupunki:	Krasnodar (-1920 Jekaterinodar) 644.800 as./2002
Sijainti:	Kaukasus-vuorten länsiosassa ja Kubanin-Asovan alangolla, luoteessa rajoittuu Asovanmereen ja lounaassa Mustaanmereen. Aluepiirin keskellä sijaitsee Adygian tasavalta.
Teollisuus:	elintarve- ja kevyttä teollisuutta, koneenraken-nusta, metalli-, sementti- ja puunjalostusteolli-suutta, maakaasun ja öljyn porausta
Teoll.keskukset:	Krasnodar, Armavir (193.900 as/2002), Novorossijsk (231.900 as/2002), Kropotkin (77.200 as), Tihoretsk (68.100 as), Jeisk (80.500 as), Sotshi (328.800 as/2002)
Maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, tupakkaa, eteerisiä öljykasveja, hamppua, puutarhanhoitoa, viinitar-hausta ja viininvalmistusta, teenviljelyä, karjanhoitoa
Muuta:	Aluepiirin alueen Mustanmeren rannikko on eräs Venäjän tunnetuimmista parantola- ja kylpyläalu-eista. Tunnetuimpia kylpyläkaupunkeja ovat: Sotshi, Anapa, Gelendzhik, Jeisk, Gorjatshij kljutsh, Tuapse
Paikallishallinto:	Aluepiirin hallinnon päämies (kuvernööri) Lakiasäätävä kokous

KRASNOJARSKIN ALUEPIIRI (Krasnojarskij kraj)

Asukasluku:	2.966.000 (2002), väestön tiheys 1,3 hlö/km2
Pinta-ala:	2.339.700 km2
Pääkaupunki:	Krasnojarsk (911.700 as/2002)
Hallinnollinen jako:	55 piiriä, 27 kaupunkia
Sijainti:	Aluepiiri kattaa valtavan alueen Siperiassa ulottuen Jenisei-joen molemmin puolin Pohjoiselta jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon. Suurin osa aluepiirin pinta-alasta on taigametsää.
Teollisuus:	värimetallurgiaa, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, kaivosteollisuutta (hiiltä, rautamalmia, värimetalli- ja harvinaisten metallien malmia, kultaa, grafiittia) kemian- ja metsäteollisuutta, puunjalostusta, elintarve- ja kevyttä teollisuutta
Teoll.keskukset:	Krasnojarsk, Norilsk (135.100 as/2002), Atshinsk (118.700 as/2002), Kansk (103.100 as/2002), Zheleznogorsk, Abakan, Tshernogorsk, Minusinsk
Maatalous:	viljaa, pellavaa, hamppua, karjan- ja poronhoitoa, turkistarhausta ja -metsästystä
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävä kokous

KURGANIN ALUE (Kurganskaja oblast)

asukasluku:	1.019.500 (2002), väestön tiheys 14,3 hlö/km2
pinta-ala:	71.000 km2
pääkaupunki:	Kurgan (345.700 as/2002)
hallinn.jako:	23 piiriä, 9 kaupunkia
sijainti:	Länsi-Siperian tasangon eteläosassa, Kazakstanin rajalla
tärkeimmät joet:	Tobol, Isetj
teollisuus:	koneenrakennusta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Kurgan, Shadrinsk
maatalous:	viljaa, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

KURSKIN ALUE (Kurskaja oblast)

asukasluku:	1.235.000 (2002), väestön tiheys 41,4 hlö/km2
pinta-ala:	29.800 km2
pääkaupunki:	Kursk (412.600 as/2002)
hallinn.jako:	28 piiriä, 10 kaupunkia
sijainti:	Keski-Venäjän ylängöllä, Moskovasta suoraan etelään
tärkein joki:	Seim
teollisuus:	rautamalmien louhintaa ja rikastusta, koneenrakennusta, sähkötekniikkaa, kemian-, elintarvike- kevyt- ja rakennusaineteollisuutta
teoll.keskukset:	Kursk, Zheleznogorsk
maatalous:	sokerijuurikasta, viljaa, puutarhanhoitoa, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

LENINGRADIN ALUE (Leningradskaja oblast)

väestö:	1.669.200 (2002), kansallinen koostumus: venäläisiä = 91,0 %, ukrainalaisia = 2,6 %, valkovenäläisiä = 1,8 %, suomalaisia = 1,0 % ja muita kansallisuuksia = 3,6 %
pinta-ala:	85.900 km2
pääkaupunki:	Pietari (Sankt-Peterburg vuoteen 1914 ja uudelleen 1991 alkaen; Petrograd 1914-1924, Leningrad 1924-1991), asukkaita 4.661.200, joita ei lasketa mukaan Leningradin alueen asukaslukuun, koska Pietarin kaupunki on suoraan Venäjän Federaatioon kuuluva alue (subjekti).
hallinn.jako:	17 piiriä, 26 kaupunkia
tärk.vesistöt:	Suomenlahti; joet: Neva, Olhavanjoki, Syväri, Vuoksi; järvet: Laatokka, Ääninen
teollisuus:	koneenrakennusta, metalliteollisuutta, kemian-öljynjalostus-, puunjalostus- sekä paperi- ja selluloosateollisuutta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, rakennustarvikkeiden tuotantoa, alumiinin, palavankiven ja turpeen tuotantoa
teoll.keskukset:	Pietari, Siestarjoki, Viipuri (80.500 as.), Kingisepp, Hatsina
tärk.satamat:	Pietari, Viipuri ja sen ulkosatama Vysotsk (Uuras); Primorskissa (Koivisto) on jo otettu käyttöön uusi suuri öljysatama.
maatalous:	karjanhoitoa, perunan ja vihannesten viljelyä
Paikallishallinto:	Kuvernööri, Aluehallituksen puheenjohtaja Lakiasäätävä kokous

LIPETSKIN ALUE (Lipetskaja oblast)

asukasluku:	1.213.400 (2002), väestön tiheys 50,3 hlö/km2
pinta-ala:	24.100 km2
pääkaupunki:	Lipetsk (506.000 as/2002)
hallinn.jako:	18 piiriä, 8 kaupunkia
sijainti:	Keski-Venäjän ylängöllä, n. 500 km Moskovasta eteläkaakkoon
tärkein joki:	Don
teollisuus:	rautateollisuutta, koneenrakennusta, metallinjalostusta, sähkötekniikkaa, rakennusainetuotantoa ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Lipetsk, Jelets (116.700 as/2002), Dankov, Grjazi
maatalous:	viljaa, karjanhoitoa, sokerijuurikasta, mahorkkaa, perunaa ja vihanneksia, puutarhanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Edustajaneuvosto

MAGADANIN ALUE (Magadanskaja oblast)

asukasluku:	182.700 as/2002, väestön tiheys 0,4 hlö/km2
pinta-ala:	461.400 km2
pääkaupunki:	Magadan (107.000 as/2002)
hallinn.jako:	16 piiriä, 4 kaupunkia
sijainti:	Venäjän Kaukoidässä Kamtshatkan ja Sahan tasavallan välissä Tyynenmeren rannalla.
tärkeimmät joet:	Kolyma
teollisuus:	kaivosteollisuutta (kultaa, hopeaa, tinaa, volframia, elohopeaa, hiiltä), elintarviketeollisuutta, koneenrakennusta, metalliteollisuutta
teoll.keskukset:	Magadan, Susuman
maatalous:	kalastusta, poronhoitoa, karjanhoitoa, turkistarhausta ja -metsästystä
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

MOSKOVAN ALUE (Moskovskaja oblastj)

.

Pinta-ala:	47.000 km2
Väkiluku:	6.618.500 (2002)
Suurimmat kaupungit:	Elektrostal (146.100 as/2002), Ljubertsy (156.900 as), Kolomna (150.100 as), Mytishtshi (159.200 as), Podolsk (181.500 as). Moskovan alue kuuluu Venäjän kehittyneimpiin ja tiheimmin asuttuihin. Venäjän 89 alueen joukossa se on bruttokansantuotteen mukaan 2. sijalla Moskovan kaupungin jälkeen (4,6% koko Venäjän BKT:sta) ja kansantulon mukaan 3. sijalla Moskovan kaupungin ja Tjumenin alueen jälkeen. Alueen taloudessa tärkeimmällä sijalla ovat teollisuus, liikenne ja rakentaminen. Maatalous, elintarviketeollisuus ja sosiaalinen infrastruktuuri sen sijaan ovat heikosti kehittyneitä.
Luonnonvarat	Tärkeimpiin luonnonvaroihin alueella kuuluu turve, jota on viime aikoina alettu myös jalostaa. Tuotanto on hajanaista ja sitä harjoittavat etupäässä pienyritykset. Moskovan alueella on noin 18% Venäjän fosfaattivaroista. Fosfaattilannoitteita viedään myös ulkomaille (Voskresenskin tehdas), mutta alan ympäristöongelmat ovat vielä pitkälti ratkaisematta. Alueella on myös lasiteollisuudessa ja valumuottien valmistuksessa tarvittavaa hiekkaa, erilaisia savilaatuja ja sementin raaka-aineita. Alueen pinta-alasta noin 45% on metsää, 39% maatalousmaata, 10% rakennettua tonttimaata ja noin 3% vesistöjä. Alueelle on tyypillistä suuri puutarhapalstojen määrä.
Teollisuus	Moskovan alueella on runsaasti suuryrityksiä: yli 5.000 työntekijän tehtaita on 18, ja näistä 7:ssä on työntekijöitä yli 10.000. Alueella on 27 yritystä, joilla on monopoliasema koko Venäjän markkinoita ajatellen, esimerkiksi Podolskin ompelukonekonserni ja metrovaunuja rakentava Metrovagonmash. Suurimmat teollisuuden alat ovat koneenrakennus (33% alueen tuotannosta) ja tevanake (tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkä-) -teollisuus (20%). Muita tärkeitä aloja ovat metallurgia, turpeen, mineraalilannoitteiden ja sementin tuotanto sekä posliini- ja fajanssiteollisuus. Koneenrakennuksen tärkeimmät alat ovat autoteollisuus (20%), sähkötekninen teollisuus (15%), tekstiili- ja elintarviketeollisuuden koneiden tuotanto (11,5%) ja kojeenrakennus (9%). Alueella tuotetaan 72% koko Venäjän kryogeenisistä (=kylmäfysiikan) laitteista, 59% metrovaunuista, 20% hisseistä ja 14% tekstiiliteollisuuden koneista. Alue on myös merkittävä kodinkoneiden tuottaja, siellä valmistetaan mm. 97% koko Venäjän ompelukoneista, 54% kameroista, 35% keittiön monitoimikoneista ja 11% pölynimureista. Tevanake-teollisuuden tuotannosta 70% koostuu tekstiiliteollisuudesta. Alueella tuotetaan 18% koko Venäjän puuvillakankaista, 17% villakankaista ja 10% silkkikankaista. Puolustusteollisuuden keskittymänä alue on 2. sijalla heti Moskovan jälkeen ohittaen näin sekä Leningradin alueen että Uralin teollisuusalueet. Tärkein puolustusteollisuuden aloista on raketti- ja avaruustekninen teollisuus, sitten tulevat lentokoneteollisuus, yleinen koneenrakennus ja elektroniikkateollisuus. Rakennusaineteollisuus käyttää paikallisia raaka-aineita ja tuottaa mm. sementtiä, kalkkia, rautabetonielementtejä, vesikattolevyjä, ja linoleumia.
Teollisuuden infrastruktuurit	Moskovan ja Moskovan alueen liikenneverkko on maan tihein, ja se käsittää 11 sähköistettya rautatielinjaa, 15 valtatietä, 3 jokisatamaa ja 4 suurta lentokenttää, joista yksi on kansainvälinen. Alueen kuljetusjärjestelmään kuuluu lisäksi 5 kaasuputkiston runkolinjaa ja niitä yhdistävät kehäputket sekä 2 öljyputkea. Alue on lähes täysin tuontipolttoaineen varassa.
Tutkimus	Moskovan alueella toimii 40 Venäjän tiedeakatemian tutkimuskeskusta, -instituuttia tai sivutoimipaikkaa, yli 70 maatalouden tutkimuslaitosta (instituutteja, koeasemia ym.) ja noin 100 eri alojen tutkimuslaitosta. Alueella on parikymmentä ns. tiedekaupunkia, jotka ovat muodostuneet suurten tutkimuslaitosten ympärille
Maatalous	Alueen tärkeimmät maataloustuotteet ovat vihannekset, peruna ja kananmunat. Merkittävä osa tuotteista toimitetaan Moskovan kaupunkiin: vihanneksista 56%, perunasta 10% ja kananmunista 40%. Karjanhoito on heikosti kehittynyttä, minkä seurauksena lihan, makkaran ja maitotuotteiden tuotanto on vähäistä.
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

MOSKOVAN KAUPUNKI (Gorod Moskva)

väkiluku:	10.382.700 (2002). Näiden lisäksi Moskovassa asuu tilapäisesti lähes 100.000 rekisteröityä ulkopaikkakuntalaista (merkittävä osa heistä on opiskelijoita).
pinta-ala:	994 km2
hallinn.jako:	10 hallinnollista piiriä
uskonto:	Moskova on ortodoksisen Venäjän pääkaupunki. Venäjän ortodoksisen kirkon päämiehen - Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksi II:n virka-asunto sijaitsee Pyhän Danielin luostarissa. Moskovassa on yli 100 ortodoksista kirkkoa sekä lukuisia muiden uskonsuuntien kulttirakennuksia.
aika:	+1 h Suomen aikaan verrattuna
ilmasto:	tammikuun keskilämpö on -10oC, ja heinäkuun +18oC
elinkeinot:	26% työvoimasta on teollisuuden ja 19% tieteen ja tutkimuksen palveluksessa. Suurimmat tehtaat: terästehdas Serp i Molot, valimo Stankolit, Sergo Ordzhonikidzelle nimetty konepaja, Lihatshevin autotehdas (ZIL) ja Dynamo- sähkökojetehdas. Lisäksi on laajaa kemian-, tekstiili-, elintarvike-, rakennusaine-, kumi- ja graafista teollisuutta sekä öljynjalostamo.
historiaa:	Moskova mainitaan ensi kerran 1147. Kaupungin kautta kulki kauppateitä ja se alkoi vaurastua 1200-luvulla. 1328 siitä tuli itsenäinen suuriruhtinaskunta ja samoihin aikoihin Venäjän hengellinen keskus sekä Iivana III aikana 1480 valtakunnan pääkaupunki. Tataarit valloittivat Moskovan Iivana IV Julman aikana 1571 ja tulipalot tuhosivat sitä aika ajoin. Puolalaiset sekä ruotsalainen Jakob de la Gardie (Laiska-Jaakko) suurelta osin suomalaisista koostuvine joukkoineen valloittivat Moskovan 1610 ja hävittivät sitä. 1600-luvun lopulla asukkaita oli 200.000, mutta Pietari I:n tehtyä Pietarista 1712 pääkaupungin asukasluku aleni 150.000:een. Kasvua haittasivat myös 1739 ja 1748 sattuneet tulipalot sekä Napoleonin "kuukauden valtakausi" 1812 ja samanaikainen tulipalo. Palon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen ja se sai länsieurooppa­laisemman ilmeen. 1830-luvulla alkoi elinkeinoelämä vilkastua. Tsaarinajan viimeisinä vuosikymmeninä Moskova jäi kuitenkin merkityksessä Pietarista jälkeen, kunnes se bolshevikkihallituksen toimesta julistettiin 1918 jälleen pääkaupungiksi. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot etenivät lähes Moskovan esikaupunkeihin asti, mutta eivät pystyneet valtaamaan itse kaupunkia.
Hallinto:	Kaupungin lainsäädännöllisenä hallintoelimenä on neljäksi vuodeksi kerrallaan vaaleilla valittava kaupunginduuma. Duumaan valitaan 35 edustajaa.
Toimeenpanovalta:	Toimeenpanovallan ylimpänä elimenä on Moskovan pormestarinvirasto (Merija Moskvy). Kaupunginjohtaja l. pormestari valitaan yleisillä vaaleilla virkaansa ja tällä hetkellä pormestarina on Juri Mihailovitsh Luzhkov. Pormestari tai varapormestari toimii Moskovan hallituksen puheenjohtajana. Hallituksessa on pormestarin lisäksi 4 ensimmäistä varapääministeriä, 5 varapääministeriä, 8 ministeriä, kaikki 10 prefektiä (kts. alempana) sekä pormestarinviraston edustaja. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Kaupungin paikallishallintoa varten on muodostettu 10 hallintopiiriä, joiden johdossa on prefekti ja hänen alaisuudessaan prefektuuri eli piirihallintovirasto. Moskovan pormestari nimittää prefektin ja varaprefektin. Prefekti kuuluu virkansa puolesta Moskovan hallitukseen täysivaltaisena jäsenenä. Alimpana hallintoyksikkönä ovat kunnallispiirit (raion), jotka kuuluvat hallintopiireihin. Kunnallispiirejä on Moskovassa 128. Kunnallispiirien hallinnollisena johtajana on aliprefekti eli suprefekt, jonka nimittää ao. hallintopiirin prefekti.

MURMANSKIN ALUE (Murmanskaja oblast)

on Venäjän Federaatioon kuuluva hallinnollinen alue (subjekti), joka käsittää Kuolan niemimaan, Petsamon sekä Kantalahden ja Alakurtin ympäristöineen.

Sijainti:	Murmanskin alue sijaitsee 66 ja 70 leveyspiirien välissä, se rajoittuu etelässä Karjalan Tasavaltaan ja Vienanmereen, pohjoisessa Barentsinmereen, Lännessä Suomeen ja luoteessa Norjaan Paatsjokea pitkin.
Pinta-ala:	144.900 km2. Suurin leveys itä-länsisuunnassa on 550 km ja pituus etelä-pohjoissuunnassa - 400 km.
Ilmasto:	Golf-virran vaikutuksesta ilmasto on suhteellisen leuto. Tammikuun keskilämpötila rannikolla on -8oC, sisämaassa -13oC. Heinäkuun keskilämpötilat ovat vastaavasti - +8oC ja +13oC. Talvella on yleensä myös jopa -40 asteen pakkaspäiviä, kun kesällä saavutetaan joskus +30 asteen lukemia. Tyypillistä on säätilan nopeat vaihtelut, suuri kosteusmäärä ja tuulet. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 401 mm.
Väestö:	Asukkaita Murmanskin alueella on 892.500 (2002). Näiden lisäksi alueelle on sijoitettu noin 200.000 sotilasta. Asukkaista 93% asuu kaupungeissa. Ikärakenteeltaan väestö on huomattavan nuorta, keski-ikä 31 vuotta, työikäisiä väestöstä on 64% ja eläkeläisiä 9%. Väestön tiheys on 6,2 hlö/km2.
Pääkaupunki:	Pääkaupunki on Murmansk (vuoteen 1917 Romanov-na-Murmane), asukkaita 336.700 (2002), perustettu 1916. Murmansk on suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella.
Kansallisuusrakenne:	Alueen kansallisuusrakenne on seuraava:
	venäläisiä - 820.000; ukrainalaisia - 80.000; valkovenäläisiä - 35.000; tataareja - 10.000; mordvalaisia - 3.800; karjalaisia - 3.500; komeja - 2.000; kolttasaamelaisia - 1.600; mareja - 750; inkeriläisiä - 700; virolaisia - 600; nenetsejä - 130; vepsiä - 130.
Historiaa:	Alueen alkuperäisväestöä ovat kolttasaamelaiset, jotka harjoittivat kalastusta metsästystä ja porotaloutta. Tällä hetkellä saamelaisia on noin 1.600, joista suurin osa asuu Lovozeron kylässä. 1900-luvun alussa alueelle muutti myös poronhoitoa harjoittavia komeja ja nenetsejä. Venäläiset "pomorit" ovat asuttaneet Kuolan rannikkoa jo 1300-luvulta harjoittaen kalastusta ja turkiskauppaa. Alueen verotus- ja kauppaoikeuksista kiistelivät venäläisten kanssa Ruotsi-Suomi, Norja sekä hollantilaiset ja myöhemmin englantilaiset. Valtansa tueksi Venäjä rakennutti 1565 Kuola-vuonon suulle puulinnoituksen sekä Petsamon yläluostarin (1533), jonka suomalaiset hävittivät 1589. Kuolan niemimaa pysyi silti Venäjän valtapiirissä. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Kuolan ja ennen kaikkea Kuola-vuonon jäätymättömän sataman merkitys korostui. Alueelle ryhdyttiin rakentamaan rautatietä 1915. Vuonna 1916 Kuola-vuonon rannalle perustettiin kaupunki satamineen, joka sai nimekseen Romanov-na-Murmane (nyk. Murmansk). 1918 kaupungissa voitti vallankumous, jonka valkoiset joukot tukahduttivat. Vuosina 1918-20 kaupunki oli Entente-valtojen hallussa. Toisen maailmansodan aikana saksalaisten ei onnistunut valloittaa Murmanskia, vaan Murmansk ja Arkangeli toimivat tärkeinä sotasatamina, joiden kautta Liittoutuneiden saattueet kuljettivat avustusta Neuvostoliitolle.
Elinkeinot:	Murmanskin alue on tärkeä raaka-aineiden tuottaja Venäjälle, se tuottaa 70% entisen Neuvostoliiton fosfaattiraaka-aineesta, 75% kiilteestä, yli 40% nikkelistä ja koboltista, 20% kalasta ja kalatuotteista ja 36% kvartsimaasälvästä. Alue on voimakkaasti teollistunut. Teollisuustuotanto käsittää yli 80% alueen bruttokansantuotteesta, siitä 40% on suoranaista luonnonvarojen hyödyntämistä: vuoriteollisuus, kalastua ja kalateollisuus, metsähakkuut, joiden osuus jatkuvasti vähenee. Tuotanto on luonteeltaan siirtomaatyyppistä - alueelta toimitetaan raaka-aineita ja muita luonnonvaroja muihin osiin venäjää: kalaa ja kalatuotteita, värimetalleja (kupari, nikkeli, koboltti, alumiini, wolfram) sekä apatiitti-, nefeliini-, rauta-, lopariitti- ja vermikuliittirikastetta. Lisäksi alueella on perustuotantoa avustavaa teollisuutta - konepajateollisuutta, energiantuotantoa, laivojen kunnostukseen ja huoltoon telakkateollisuuta sekä asukkaiden perustarpeita varten elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Murmansk on myös Venäjän suurimpia laivastotukikohtia
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

NENETSIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (NENETSIEN TASAVALTA) (Nenetskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	41.500 (2002), väestön tiheys 0,2 hlö/km2
Pinta-ala:	176.700 km2
Pääkaupunki:	Narjan-Mar (18.500 as/1999)
Sijanti:	Euroopan puoleisella Pohjois-Venäjällä, Komin tasavallan pohjoispuolella ikiroudan alueella Pohjoisen jäämeren (Vienan-meri, Barentsinmeri, Karanmeri) rannalla.
Tärkein vesitie:	Petshora-joki
Merisatamat:	Narjan-Mar ja Amderma
Teollisuus:	metsä- ja elintarviketeollisuutta
Maatalous:	poronhoitoa, kalastusta, hylkeenmetsästystä, turkistarhausta
Paikallishallinto:	Piirikunnan hallinnon päämies Edustajainkokous (Sobranije deputatov)

NIZHNIJ NOVGORODIN ALUE (Nizhegorodskaja oblast)

asukasluku:	3.524.000 (1999), väestön tiheys 45,8 hlö/km2
pinta-ala:	76.900 km2
pääkaupunki:	Nizhni Novgorod (vv. 1932-1991 Gorki) - 1.311.200 as/2002
hallinn.jako:	47 piiriä ja 25 kaupunkia
sijainti:	Volgan keskijuoksulla, n. 450 km Moskovasta itään
tärkeimmät joet:	Volga, Oka, Sura, Vetluga
teollisuus:	koneenrakennusta, rautateollisuutta, kemian-, metsä-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Nizhni Novgorod, Dzerzhinsk (261.400 as/2002), Arzamas (109.500 as.)
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, pellavaa, sipulia, perunaa ja vihanneksia, karjan- ja siipikarjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävä kokous

NOVGORODIN ALUE (Novgorodskaja oblast)

asukasluku:	694.300 (2002), 69,8% väestöstä asuu kaupungeissa. Väestön tiheys 12,5 hlö/km2.
pinta-ala:	55.300 km2
pääkaupunki:	Novgorod (217.200 as/2002) - eräs Venäjän vanhimpia kaupunkeja, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 859. Vuonna 1998 kaupungin nimi palautettiin vanhaan historialliseen muotoonsa Velikij Novgorod.
hallinn.jako:	21 piiriä, 10 kaupunkia, 22 kaupunkityyppistä taajamaa ja 3843 maaseututaajamaa
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon luoteisosassa, Pietari-Moskova maantien ja rautatien halkaistessa alueen
tärk.vesistöt:	joet: Msta, Lovat; Ilmen-järvi (Ilmajärvi)
teollisuus:	koneenrakennusta, radioelektroniikkaa, kemian- ja puunjalostusteollisuutta, lasi- ja posliiniteollisuutta, kevyt- ja elintarveteollisuutta
teoll.keskukset:	Veliki Novgorod, Staraja Russa, Borovitshi
maatalous:	pellavaa ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

NOVOSIBIRSKIN ALUE (Novosibirskaja oblast)

asukasluku:	2.692.200 (2002), väestön tiheys 15,1 hlö/km2
pinta-ala:	178.200 km2
pääkaupunki:	Novosibirsk (vv. 1903-1925 Novonikolajevsk) - 1.425.600 as/2002
hallinn. jako:	30 piiriä ja 14 kaupunkia
sijainti:	Länsi-Siperian tasangon kaakkoisosassa, Ob- ja Irtysh-jokien välissä
tärk.vesistöt:	Ob- ja Om-joet; järvet: Tshany, Sartlan, Ubinskoje, Urjum. Noin 1/3 alueen pinta-alasta on soita
teollisuus:	kivihiiltä, öljyä, maakaasua, turvetta, marmoria, kalkkikiveä ja savea louhitaan, nostetaan ja porataan; koneenrakennusta, rauta- ja värimetalliteollisuutta, kemian-, kevyt-, elintarvike- ja rakennusaineteollisuutta
teollisuuskeskus:	Novosibirsk
maatalous:	viljaa, vihanneksia, pellavaa, auringonkukkia, karjan- ja siipikarjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueneuvosto

OMSKIN ALUE (Omskaja oblast)

asukasluku:	2.079.200 (2002), väestön tiheys 14,8 hlö/km2
pinta-ala:	139.700 km2
pääkaupunki:	Omsk (1.133.900 as/2002)
hallinn.jako:	32 piiriä, 5 kaupunkia
sijainti:	Länsi-Siperian tasangon eteläosassa, Irtysh-joen keskijuoksulla
tärkeimmät joet:	Irtysh, Ishim, Om, Tara
teollisuus:	koneenrakennusta, öljynjalostusta, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta
teollisuuskeskus:	Omsk
maatalous:	viljaa, pellavaa, auringonkukkia, vihanneksia, karjanhoitoa sekä turkistarhausta ja -metsästystä
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies (kuvernööri) Lakiasäätävän kokous

ORELIN ALUE (Orlovskaja oblast)

asukasluku:	860.200 (2002), väestön tiheys 34,8 hlö/km2
pinta-ala:	24.700 km2
pääkaupunki:	Orel (333.600 as/2002)
hallinn.jako:	19 piiriä, 7 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, n. 400 km Moskovasta etelään
tärkein joki:	Oka
teollisuus:	koneenrakennus, metalliteollisuus, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuus
teoll.keskukset:	Orel, Livny, Mtsensk
maatalous:	viljaa, hamppua, sokerijuurikasta, karjan- ja siipikarjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

ORENBURGIN ALUE (Orenburgskaja oblast)

asukasluku:	2.179.500 (2002), väestön tiheys 17,5 hlö/km2
pinta-ala:	124.000 km2
pääkaupunki:	Orenburg (vv. 1938-1957 Tshkalov) - 548.800 as/2002
hallinn.jako:	35 piiriä, 12 kaupunkia
sijainti:	Etelä-Uralilla rajoittuen etelässä Kazakstanin Tasavaltaan
tärkein joki:	Ural
teollisuus:	rauta- ja värimetalliteolisuutta, koneenrakennusta, metallinjalostusta, kaasu-, kemian-, kevyt- ja elintarveteollisuutta; tuotetaan öljyä, rauta-, kupari- ja nikkelimalmeja, asbestia, ruokasuolaa
teoll.keskukset:	Orenburg, Orsk (250.600 as/2002), Novotroitsk (106.200 as/2002), Mednogorsk, Buzuluk, Buguruslan, Gai
maatalous:	viljan tuotantoa ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

PENZAN ALUE (Penzenskaja oblast)

asukasluku:	1.452.900 (2002), väestön tiheys 33,6 hlö/km2
pinta-ala:	43.200 km2
pääkaupunki:	Penza (518.200 as/2002)
hallinn.jako:	28 piiriä, 10 kaupunkia
sijainti:	Volgan ylängöllä
tärkein joki:	Sura
teollisuus:	koneenrakennusta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, puunjalostusta, paperiteollisuutta, rakennusaineteollisuutta
teoll.keskukset:	Penza, Kuznetsk (98.000 as/2002)
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkia, hamppua, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

PERMIN ALUE (Permskaja oblast)

asukasluku:	2.819.400 (2002), väestön tiheys 17,5 hlö/km2
pinta-ala:	160.600 km2
pääkaupunki:	Perm (vv. 1940-1957 Molotov) - 1.000.100 as/2002
hallinn.jako:	37 piiriä, 25 kaupunkia. 76% väestöstä asuu kaupungeissa
sijainti:	Keski-Uralin länsirinteillä
tärkeimmät joet:	Kama, Tshusovaja, Kosva, Vishera
luonnonvarat:	Energiatuotannossa tärkein sija kuuluu kaasulle ja öljylle. Suurimmat öljyesiintymät sijaitsevat alueen keski- ja eteläosassa. Permin alueella on 25 % Uralin seudun kivihiiliesiintymistä. Noin 10 % Uralin seudun rautamalmiesiintymistä on Permin alueella. Värimetalleista alueelta löytyy kromia, kuparia, lyijyä, sinkkiä, tinaa, alumiinia, titaania, nikkeliä, mangaania, kultaa ja platinaa. Vishera-joen laaksosta kaivetaan timantteja. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Verhnekamskojen natrium-, kalium- ja magnesiumkloridiesiintymä, jonka kaliumoksidivarat ovat noin 30 miljardia tonnia. Alueelta löytyy runsaasti kalkkikiveä, dolomiittiä, kipsiä, tiilisavea, hiekkaa ja soraa. Alueen pinta-alasta yli 60% on metsää ja havupuiden osuus metsistä on 70%.
teollisuus:	Suurimmat teollisuudenalat ovat koneenrakennus, metallurgia, kemianteollisuus, petrokemia ja metsäteollisuus. Alueella tuotetaan koneita ja laitteita kaivosteollisuuden, metallurgian sekä öljy-, hiili- ja metsäteollisuuden tarpeisiin. Alueella on myös sähköteknistä ja kaapeliteollisuutta. Kulutustavaratuotantoa edustavat mm. kodinkoneet, polkupyörät ja puhelinkoneet. Puolustusteollisuuden osuus on ollut merkittävä. Rautateollisuus on verrattain pientä. Värimetallurgian tärkeimmät tuotteet ovat titaani ja mangaani. Alueella hakattavasta raakapuusta kolmannes toimitetaan sellaisenaan alueen ulkopuolelle ja kolmannes käytetään alueen sellu- ja paperiteollisuudessa. Permin alue tuottaa 23% Venäjän sanomalehtipaperista. Alueella tuotetaan myös sahatavaraa, vaneria sekä lastu- ja kuitulevyä. Rakennusaineteollisuus tuottaa mm. sementtiä, betonielementtejä, tiiliä ja lasia. TeVaNaKe- ja elintarviketeollisuuden osuus alueen teollisuustuotannosta on n. 20%.
teoll.keskukset:	Perm, Berezniki (173.500 as/2002), Solikamsk (102.800 as/2002), Tshusovoi, Krasno-kamsk, Tshaikovski
maatalous:	Maatalouskäytössä on 19% alueen pinta-alasta, viljelymaana on 13 %. Alueen omavaraisuusaste lihan, maidon ja vihannesten osalta on 65-70% ja viljan osalta 40-45%.
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävä kokous

PIETARIN KAUPUNKI (Gorod Sankt-Peterburg)

- Perustettu 1703 (Sankt-Peterburg vuoteen 1914 ja uudelleen 1991 alkaen; Petrograd 1914-1924, Leningrad 1924-1991)

Asukasluku:	4.669.400 (2002), Leningradin alueella - 1.669.200. 000
Väestökehitys:	1725 - 40.000; 1800 - 220.000; 1897 - 1.133.000; 1913 - 1.686.000; 1917 - 2.500.000; 1920 - 722.000; 1926 - 1.619.000; 1941 - 3.398.000; 1944 - 600.000; 1959 - 3.003.000; 1979 - 4.073.000; 1986 - 4.901.000; 1990 - 5.035.000; 1993 - 4.911.000; 1999 - 4.695.000

Hallinnollisesti Pietarin kaupunkiin kuuluu 16 hallinnollista piiriä ja 9 kaupunkia

Suur-Pietari:	hallintopiirit,	asukasluku,	kaupungit,	asukasluku,
	1. Admiralteiskij	201.500	1. Pietari	4.669.400
	2. Vasileostrovsk	206.300	2. Kolpino	142.900
	3. Vyborgskij	432.900	3. Pushkin	93.600
	4. Kalininskij	475.200	4. Pietarhovi	82.300
	5. Kirovskij	358.300	5. Kronshtadt	45.000
	6. Kolpinskij	179.700	6. Lomonosov	41.700
	7. Krasnogvardeisk	336.000	7. Siestarjoki	34.500
	8. Krasnoselskij	311.000	8. Pavlovsk	25.000
	9. Kurortnyi	70.400	9. Terijoki	13.500
	10. Moskovskij	312.100
	11. Nevskij	460.700
	12. Petrogradskij	152.800
	13. Primorskij	336.200
	14. Pushkinskij	101.800
	15. Frunzenskij	407.100
	16. Tsentralnyi	301.400

Sijainti:	Neva-joen suistossa noin 100 saarella, joista suurimmat ovat Vasilin-, Pietarin- ja Krestovinsaari
Pinta-ala:	570 km2, kaupungin keskusta on vain 0-6 metriä merenpin­nan yläpuolella
Vuoden keskilämpötila:	+4oC, sademäärä 585 mm.
Teollisuus:	kaupungissa valmistetaan noin 10% Venäjän teollisuus­tuotteista. Tärkeimmät alat: koneteollisuus (voimalaitos­koneita, laivoja, tieteellisiä kojeita, kirjapaino­koneita), metallurgia, kemian teollisuus (öljynjalostus), metalli-, sähkötekninen, rakennusaine-, jalkine-, tekstiili-, kumi-, paperi- ja elintarviketeollisuus.

Pietarin teollisuuden rakenne vuosina 1990 ja 1995:

	v. 1990	v. 1995
Koko teollisuus	100	100
Sähköenergian tuotanto	1,9	17,3
Kemian ja petrokemian teollisuus	4,6	4,3
Koneenrakennus- ja metalliteollisuus	51,0	37,1
Metsä-, puunjalostus- ja sellu- ja paperiteollisuus	3,0	3,5
Rakennusaineteollisuus	2,2	3,1
Kevyt teollisuus	14,2	4,4
Elintarviketeollisuus	12,1	18,4

Kulttuuri:	Valtionyliopisto (n. 20.000 opiskelijaa) ja 50 muuta korkeakoulua, tiedeakatemia (per. 1726) sekä lukuisia tutkimuslaitoksia, yli 2.000 kirjastoa, filharmoninen orkesteri,. oopperoita, teattereita ja museoita.
Kuuluisimmat rakennukset:	Talvipalatsi (B.Rastrelli, 1754-62) ja siihen liittyvä Eremitaashi (1840-52), Pietarin-Paavalin linnoitus (1703-40) katedraaleineen (1712-33), Iisakin kirkko (1818-58), Amiraliteetti (1806-23), Taurian palatsi (1783-89), Smolna (1748-64), Aleksanteri Nevskin luostari (1710-16), Kazanin katedraali (1801-11), ym.

Toisen maailmansodan aikana Leningrad oli piiritettynä lähes 900 päivää (heinäkuusta 1941 tammikuuhun 1944)

Historiaa:

Ruotsalaiset perustivat vuoden 1300 paikkeilla Nevajoen suulle Maankruunu-nimisen linnan, joka sijaitsi Neva-joen ja pienen Ohta-joen välisellä niemekkeellä. Samalle paikalle alettiin Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n määräyk­sestä vuonna 1611 rakentaa Nevanlinna-nimistä linnoitusta, jonka viereen syntynyt kauppapaikka sai kaupunkioikeudet vuonna 1642. Kaupungin asukkaat olivat pääasiassa suoma-laisia, ruotsalaisia ja saksalaisia. Suuren Pohjan­sodan (1700-21) aikana venäläiset valtasivat ruotsalaisil­ta Neva-joen suistoalueen ja tsaari Pietari I päätti perustaa tänne Venäjän uuden pääkaupungin. 27.5.1703 nykyisen ajanlaskun mukaan laskettiin pienellä Jänis­saarella Pietarin-Paavalin linnoituksen peruskivi. Tämän jälkeen kaupunkia ryhdyttiin rakentamaan ympäröiville saarille.

PIHKOVAN ALUE (Pskovskaja oblast)

asukasluku:	760.800 (2002), väestön tiheys 13,7 hlö/km2, työelämässä mukana on 55,1 % väestöstä, jonka keski-ikä on 38,8 vuotta. 94% väestöstä on kansallisuudeltaan venäläisiä.
pinta-ala:	55.300 km2, ulottuvuus pohjoisesta etelään - 380 km ja idästä länteen - 260 km.
pääkaupunki:	Pihkova (Pskov) - 202.700 as/2002, Pihkovasta on Moskovaan 689 km ja Pietariin - 280 km.
hallinn.jako:	24 piiriä, 14 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangolla rajoittuen lännessä Viroon ja Latviaan, etelässä Valko-Venäjään
tärk.vesistöt:	Velikaja-joki, Pihkovanjärvi ja Peipsijärvi (Tshudskoje ozero)
teollisuus:	koneenrakennusta, kevyt-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuutta, turvetuotantoa
teoll.keskukset:	Pihkova, Velikie Luki (105.000 as/2002)
maatalous:	viljaa, pellavaa, vihanneksia, karjanhoitoa
historiaa:	Ensimmäinen kirjallinen maininta Pihkovasta on Nestorin kronikassa vuodelta 903.
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

PRIMORJEN ALUEPIIRI (Primorskij krai)

asukasluku:	2.071.200 (2002), väestön tiheys 12,5 hlö/km2
pinta-ala:	165.900 km2
pääkaupunki:	Vladivostok (591.800 as/2002)
hallinnollinen jako:	24 piiriä, 9 kaupunkia
sijainti:	Venäjän kaukoidän rannikon eteläosassa Japanin meren rannalla
tärk.vesistöt:	Ussuri- ja Sungatsha-joet, Hanka-järvi
teollisuus:	kalanjalostusta, värimetallurgiaa, kaivosteollisuutta (hiiltä, polymetallisia malmeja), metsäteollisuutta, puunjalostusta, koneenrakennusta, metalli- ja kemianteollisuutta
teoll.keskukset:	Vladivostok, Ussurijsk (157.800 as/2002), Nahodka (149.300 as/2002), Dalnegorsk, Lesozavodsk, Dalnoretshensk, Partizansk
tärk.satamat:	Vladivostok, Nahodka, Vostotshnyi
maatalous:	viljaa, soijaa, nautakarjanhoitoa, turkistarhausta, poronhoitoa, mehiläistarhausta
Paikallishallinto:	Kuvernööri Aluepiirin duuma

RJAZANIN ALUE (Rjazanskaja oblast)

asukasluku:	1.227.900 (2002), väestön tiheys 31,0 hlö/km2
pinta-ala:	39.600 km2
pääkaupunki:	Rjazan (521.700 as/2002)
hallinn. jako:	25 piiriä, 12 kaupunkia, 2/3 väestöstä asuu kaupungeissa
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, n. 200 km Moskovasta kaakkoon
ilmasto:	Oka-joki jakaa alueen kahteen osaan; metsäiseen pohjoisosaan sekä lehtimetsistä ja metsäisistä aroista koostuveen eteläosaan. Alueella on leuto mannerilmasto: tammikuun keskilämpö on -10 oC ja heinäkuun +20 oC. Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 500 mm, josta 25-30% tulee lumena.
luonnonvarat:	Alueella on runsaasti kalkkikiveä, kalsiumkar-bonaattipitoista savea ja tulenkestäviä savilaa-tuja sekä hiekkaa. Merkittäviä ovat varsinkin sementissä käytettävät kalkkikivet sekä lasi- ja kvartsihiekka. Alueella on myös fosforiitti-, kipsi-, hematiitti-, hiili- ja mineraalipigmenttiesiintymiä. Tärkeimpiin luonnonvaroihin kuuluu myös korkealaatuinen, paksuina kerrostumina oleva turve. Alueella on yli 500 järveä, joiden yhteinen pinta-ala on noin 60.000 ha. Useat järvet sisältävät runsaasti sapropeelimutaa, mutta sapropeeliä ei vielä hyödynnetä. Metsää on 1.123.000 ha, josta havumetsää 450.000 ha.
teollisuus:	Tärkeimmät tuoteryhmät ovat öljytuotteet, tekokuidut, metallintyöstökoneet, kodinkoneet, takomo- ja puristinkoneet, autojen osat, maatalouskoneet, rauta- ja värimetallivalut, kylmälaitteet, rakennusmateriaalit, huonekalut, kankaat, vaatteet, kengät ja elintarvikkeet. Rjazanin kaupunkiin on keskittynyt 70% alueen teollisuustuotannosta.
teoll.keskukset:	Rjazan, Skopin, Kasimov, Sasovo
maatalous:	Maaperä vaihtelee Okan pohjoispuolen uutemaasta ja soista etelän mustaan multaan. Alueella tuotetaan viljaa, sokerijuurikasta, perunaa, vihanneksia, maitoa, lihaa, kananmunia, villaa.
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

ROSTOVIN ALUE (Rostovskaja oblast)

asukasluku:	4.404.000 (2002), väestön tiheys 43,6 hlö/km2
pinta-ala:	100.800 km2
pääkaupunki:	Donin Rostov (Rostov-na-Donu) - 1.070.200 as/2002
hallinn. jako:	43 piiriä ja 23 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon eteläosassa, Donin suistossa ja Kaukasuksen rinteillä ulottuen lounaassa Asovanmerelle
tärkeimmät joet:	Don, Severnyi Donets
teollisuus:	koneenrakennusta, elintarvike-, kevyt- ja kemianteollisuutta, rauta- ja värimetallurgiaa, kivihiilen louhintaa
teoll.keskukset:	Donin Rostov, Taganrog (282.300 as/2002), Novotsherkassk (170.900 as/2002), Shahty (220.400 as/2002), Kamensk-Shahtinskij, Novoshahtinsk, Volgodonsk (166.500 as/2002)
satamat:	Donin Rostov, Ust-Donetskij
maatalous:	viljaa, auringonkukkia, korianteria, sinapinsiementä, vihanneksia, melooneja, viinirypäleitä, viininvalmistusta ja puutarhanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies (kuvernööri) Hallitus Lakiasäätävä kokous

SAHALININ ALUE (Sahalinskaja oblast)

asukasluku:	546.600 (2002), väestön tiheys 6,3 hlö/km2
pinta-ala:	87.100 km2
pääkaupunki:	Juzhno-Sahalinsk (-1905 Vladimirovka, 1905-1946 Tojohara) - 174.700 as/2002
hallinn.jako:	17 piiriä, 19 kaupunkia. Vuosina 1905-1945 alueen eteläosa kuului Japanille
sijainti:	alue käsittää Sahalinin saaren ja Kurillien saarijonon
teollisuus:	kalastusta ja kalanjalostusta, öljyn ja kaasun porausta, kivihiilen louhintaa, metsä-, puunja-lostus- sekä paperi- ja selluteollisuutta
teoll.keskukset:	Juzhno-Sahalinsk, Holmsk, Oha, Nevelsk, Dolinsk, Korsakov, Uglegorsk, Poronaisk
satamat:	Holmsk, Korsakov, Aleksandrovsk-Sahalinskij
maatalous:	vihannesten viljelyä, karjanhoitoa, poronhoitoa, turkistarhausta
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

SAMARAN ALUE (Samarskaja oblast)

asukasluku:	3.239.700 (2002), väestön tiheys 60,4 hlö/km2
pinta-ala:	53.600 km2
pääkaupunki:	Samara (vv. 1935-1991 Kuibyshev) - 1.158.100 as/2002
hallinn.jako:	25 piiriä ja 10 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon kaakkoisosassa, Volgan "mutkassa"
tärkein joki:	Volga
teollisuus:	koneenrakennusta, metallinjalostusta, öljy- ja petrokemian teollisuutta, tuotetaan sähköenergiaa ja rakennusaineita
teoll.keskukset:	Samara, Toljatti (Lada-autoja) - 701.900 as/2002, Syzran - 187.800 as., Novokuibyshevsk - 113.000 as.
maatalous:	viljaa, auringonkukkia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lääninduuma (Gubernskaja duma)

SARATOVIN ALUE (Saratovskaja oblast)

asukasluku:	2.668.300 (2002), väestön tiheys 26,6 hlö/km2
pinta-ala:	100.200 km2
pääkaupunki:	Saratov (873.500 as/2002)
hallinn.jako:	38 piiriä, 17 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon kaakkoisosassa rajoittuen idässä Kazahstanin tasavaltaan
tärkein joki:	Volga
teollisuus:	koneenrakennusta, öljynjalostusta, kemian teollisuutta, rakennusainetuotantoa, puunjalostusta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, öljyn ja maakaasun porausta
teoll.keskukset:	Saratov, Engels, Balakovo (200.600 as/2002)
maatalous:	viljaa, auringonkukkia, sokerijuurikasta, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri, hallituksen pj. Alueduuma

SMOLENSKIN ALUE (Smolenskaja oblast)

asukasluku:	1.049.500 (2002)
pinta-ala:	49.800 km2
pääkaupunki:	Smolensk (325.500 as/2002)
hallinn. jako:	29 piiriä, 14 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, Dneprin yläjuoksulla rajoittuen lännessä Valko-Venäjän Tasavaltaan
tärkein joki:	Dnepr
teollisuus:	koneenrakennusta, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta, kivihiilen ja turpeen tuotantoa
teoll.keskukset:	Smolensk, Roslavl, Safonovo, Vjazma, Jartsevo, Gagarin, Verhnedneprovskij
maatalous:	viljaa, pellavaa, perunaa ja vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

STAVROPOLIN ALUEPIIRI (Stavropolskij krai)

asukasluku:	2.735.100 (2002), väestön tiheys 41,1 hlö/km2
pinta-ala:	66.500 km2
pääkaupunki:	Stavropol (1935-43 Voroshilovsk) 354.600 as/2002
sijainti:	Etelä-Venäjällä, Kaukasusvuorten pohjoispuolella ja niiden pohjoisrinteillä, aluepiiri käsittää 26 hallintopiiriä ja 18 kaupunkia
tärkeimmät joet:	Kuban, Kuma, Egorlyk
kork. huiput:	Elbrus 5.642 m ja Dombai-Ulgen 4.046 m
teollisuus:	elintarvike- ja kevyttä teollisuutta, koneenrakennusta, kemian teollisuutta, maakaasun ja öljyn tuotantoa, hiilen ja värimetallimalmien louhintaa
teoll.keskukset:	Stavropol, Nevinnomyssk (132.100 as/2002), Tsherkessk (116.400 as/2002), Georgijevsk, Budjonnovsk, Pjatigorsk (140.300 as/2002)
maatalous:	viljaa, auringonkukan siemeniä, sokerijuurikasta, puutarhanhoitoa, viinin viljelyä ja -valmistusta, vihannesten kasvatusta ja kotikarjanhoitoa
matkailu:	alueella sijaitsevat kivennäisvesistään kuuluisat Kaukasian kylpyläkaupungit: Kislovodsk (129.800 as/2002), Pjatigorsk, Essentuki, Zheleznovodsk, Teberda, Kumagorsk
Paikallishallinto:	Kuvernööri Aluepiirin hallitus Valtiollinen duuma

SVERDLOVSKIN ALUE (Sverdlovskaja oblast)

asukasluku:	4.486.200 (2002), väestön tiheys 23,0 hlö/km2
pinta-ala:	194.800 km2
pääkaupunki:	Jekaterinburg (vv. 1924-1991 Sverdlovsk) 1.293.000 as/2002
hallinn.jako:	30 piiriä, 44 kaupunkia
sijainti:	sijaitsee keski-Uralilla
tärkeimmät joet:	sekä Ob- että Kama-jokien sivujoet
teollisuus:	rauta- ja värimetallurgia, koneenrakennus, kemianteollisuus, metsä-, puunjalostus- ja paperiteollisuus, kevyt- ja elintarviketeollisuus; kaivetaan rauta- ja kuparimalmeja, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä
teoll.keskukset:	Jekaterinburg, Nizhnij Tagil (390.600 as/2002), Pervouralsk (132.800 as/2002), Krasnouralsk, Serov (100.300 as/2002), Alapajevsk, Kamensk-Uralskij (186.300 as/2002)
maatalous:	viljaa ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma Lakiasäätävän kokoiuksen edustajainhuone

TAIMYRIN (DOLGAANIEN JA NENETSIEN) AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Taimyrskij (Dolgano-nenetskij) avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	39.700 (2002), väestön tiheys 0,05 hlö/km2
Pinta-ala:	862.100 km2
Pääkaupunki:	Dudinka (25.300 as/2002)
Sijainti:	Taimyrin niemimaalla, Keski-Siperian ylängön pohjoisosassa sekä Severnaja Zemljan saarilla
Satamat:	Dudinka, Dikson, Hatanga
Tärk.joet:	Jenisei, Hatanga, Pjasina
Teollisuus:	vuoriteollisuutta (eri metalleja, hiiltä, maakaasua), elintarviketeollisuutta
Maatalous:	kalastusta, poronhoitoa, turkismetsästystä, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Piirikunnan hallinnon päämies (kuvernööri) Piirikuntaduuma

TAMBOVIN ALUE (Tambovskaja oblast)

asukasluku:	1.178.400 (2002), väestön tiheys 34,4 hlö/km2
pinta-ala:	34.300 km2
pääkaupunki:	Tambov (294.300 as/2002)
hallinn.jako:	23 piiriä, 8 kaupunkia
sijainti:	Okan-Donin tasangon keskiosassa n. 500 km Moskovasta kaakkoon
teollisuus:	koneenrakennusta, kemian-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Tambov, Mitshurinsk (117.900 as/2002), Morshansk, Kotovsk, Rasskazovo
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukkia, karjanhoitoa, vihannes- ja hedelmätarhausta
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

TJUMENIN ALUE (Tjumenskaja oblast)

asukasluku:	3.264.800 (2002), väestön tiheys 2,3 hlö/km2
pinta-ala:	1.435.200 km2
pääkaupunki:	Tjumen (510.700 as/2002)
hallinn.jako:	37 piiriä, 20 kaupunkia, alueeseen kuuluvat myös Hantien ja mansien sekä Jamalin nenetsien autonomiset piirikunnat
sijainti:	Länsi-siperian tasangolla
tärkeimmät joet:	Ob, Taz, Pur, Nadym
teollisuus:	öljyn ja maakaasun porausta ja jalostusta, koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Tjumen, Tobolsk, Surgut, Nizhnevartovsk, Nadym
maatalous:	viljaa, pellavaa, vihanneksia, karjanhoitoa, poronhoitoa, turkismetsästystä ja -tarhausta
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

TOMSKIN ALUE (Tomskaja oblast)

asukasluku:	1.046.000 (2002), väestön tiheys 3,3 hlö/km2
pinta-ala:	316.900 km2
pääkaupunki:	Tomsk (487.700 as/2002)
hallinn.jako:	16 piiriä, 6 kaupunkia
sijainti:	Länsi-Siperian tasangon kaakkoisosassa Ob-joen yläjuoksulla, yli puolet alueen pinta-alasta on metsää
tärkeimmät joet:	Ob, Tom, Tshulym, Vasjugan
teollisuus:	Öljynporausta ja -jalostusta, koneenrakennusta, metallinjalostusta, sähkötekniikkaa, metsä- ja puunjalostusteollisuutta, kemian- ja elintarviketeollisuutta
teoll.keskukset:	Tomsk, Seversk (115.700 as/2002), Kolpashevo, Asino, Strezhevoi
maatalous:	karjanhoitoa, viljaa, vihanneksia, pellavaa, kalastusta, turkismetsästystä ja -tarhausta
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies (kuvernööri) Valtiollinen duuma

TSHELJABINSKIN ALUE (Tsheljabinskaja oblast)

asukasluku:	3.603.300 (2002), väestön tiheys 40,9 hlö/km2
pinta-ala:	87.900 km2
pääkaupunki:	Tsheljabinsk (1.078.300 as/1999)
hallinn.jako:	24 piiriä, 27 kaupunkia
sijainti:	Etelä-Uralilla
tärk.vesistöt:	Ural- ja Miass-joet, Uvildy- ja Turgojak-järvet
teollisuus:	rauta- ja värimetallurgiaa, kaivosteollisuutta (rauta- ja värimetallimalmia, magnesiittia, kivihiiltä, rakennuskiveä)
teoll.keskukset:	Tsheljabinsk, Magnitogorsk (419.100 as/2002), Miass (158.500 as/2002), Zlatoust (194.800 as/2002), Kopeisk, Korkino, Troitsk
maatalous:	karjanhoitoa, viljaa, vihannes- ja hedelmätarhausta
Paikallishallinto:	Kuvernööri Hallitus Alueduuma

TSHITAN ALUE (Tshitinskaja oblast)

asukasluku:	1.155.300 (2002), väestön tiheys 2,7 hlö/km2
pinta-ala:	431.500 km2
pääkaupunki:	Tshita (317.800 as/2002)
hallinn.jako:	31 piiriä, 10 kaupunkia, alue käsittää myös Agan burjaattien autonomisen piirikunnan
sijainti:	kaakkois-Siperiassa rajoittuen etelässä Mongoliaan ja kaakossa Kiinaan, yli puolet alueen pinta-alasta on metsää
teollisuus:	kaivosteollisuutta (kultaa, molybdeenia, tinaa, lyijy- ja sinkkimalmia, kivihiiltä), rautametallurgiaa, koneenrakennusta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta
teoll.keskukset:	Tshita, Nertshinsk, Darasun, Olovjannaja, Tarbagatai, Krasnokamensk
maatalous:	karjanhoitoa, poronhoitoa, turkismetsästystä
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

TSHUKTSHIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Tshukotskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	53.800 (2002), väestön tiheys 0,07 hlö/km2
Pinta-ala:	737.700 km2
Pääkaupunki:	Anadyr (10.500 as/2002)
Hallinnollinen jako:	8 piiriä, 3 kaupunkia
Sijainti:	Pohjoiseen jäämereen ulottuvalla Tshuktshien niemimaalla ja kaukaisimmassa Itä-Siperiassa Beringin salmen rannalla
Teollisuus:	kaivosteollisuutta (värimetalleja, hiiltä), elintarviketeollisuutta
Merisatamat:	Pevek, Providenija, Anadyr, Egvekinot, Beringovskij
Maatalous:	kalastus, poronhoito, turkistarhaus, hylkeenpyynti, karjanhoito
Paikallishallinto:	Piirikunnan hallinnon päämies Duuma

TULAN ALUE (Tulskaja oblast)

asukasluku:	1.675.700 (2002), väestön tiheys 65,2 hlö/km2
pinta-ala:	25.700 km2
pääkaupunki:	Tula (472.300 as/2002)
hallinn.jako:	23 piiriä, 21 kaupunkia
sijainti:	n. 200 km Moskovasta etelään
tärkeimmät joet:	Oka, Upa, Osetr
teollisuus:	koneenrakennusta, kemianteollisuutta, rautametallurgiaa, rakennusaine-, kevyt- ja elintarviketeollisuutta, ruskohiilen louhintaa
teoll.keskukset:	Tula, Novomoskovsk (134.000 as./2002), Shtshekino, Aleksin, Uzlovaja, Jefremov
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri Alueduuma

TVERIN ALUE (Tverskaja oblast)

asukasluku:	1.471.400 (2002), väestön tiheys 17,5 hlö/km2
pinta-ala:	84.100 km2
pääkaupunki:	Tver (vv. 1931-1990 Kalinin) - 412.600 as/2002
hallinn.jako:	36 piiriä, 23 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa n. 200 km Moskovasta luoteeseen
tärk.vesistöt:	Volga-, Mologa ja Tvertsa-joet, Seliger-järvi. Kaikkiaan alueella on yli 500 järveä, 1/3 alueen pinta-alasta on metsää
teollisuus:	koneenrakennusta, kevyttä ja kemianteollisuutta, puunjalostusta, kirjapainoteollisuutta, lasi- ja posliiniteollisuutta
teoll.keskukset:	Tver, Vyshni Volotshek, Rzhev, Torzhok, Kimry
maatalous:	pellavaa, perunaa, vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Kuvernööri (aluehallinnon päämies) Lakiasäätävä kokous

ULJANOVSKIN ALUE (Uljanovskaja oblast)

asukasluku:	1.382.800 (2002), väestön tiheys 37,0 hlö/km2
pinta-ala:	37.300 km2
pääkaupunki:	Uljanovsk (vuoteen 1924 Simbirsk) - 635.600 as/2002
hallinn.jako:	20 piiriä, 6 kaupunkia
sijainti:	Volgan varrella, n. 900 km Moskovasta itään
teollisuus:	koneenrakennusta (mm. pakettiautoja), kevytteollisuutta, rakennusaine- ja puunjalostusteollisuutta
teoll.keskukset:	Uljanovsk, Melekess, Dimitrovgrad (130.900 as/2002)
maatalous:	viljaa, auringonkukkia, sokerijuurikasta, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

UST-ORDYNSKIN BURJAATTIEN AUTONOMINEN PIIRIKUNTA (Ustj-Ordynskij burjatskij avtonomnyi okrug)

Asukasluku:	135.300 (2002), väestön tiheys 6,0 hlö/km2
Pinta-ala:	22.400 km2
Pääkaupunki:	Ust-Ordynskij (kaupunkityyppinen taajama) 12.800 as/2002. Piirikunnassa kaikkiaan 4 taajamaa, 6 piiriä
Sijainti:	Lähellä Baikal-järveä Irkutskin kaupungin pohjoispuolella, Angara-joen rannalla.
Vesistöt:	Angara-joki
Teollisuus:	hiilen tuotantoa, kipsiä, metsä-, puunjalostus-ja elintarviketeollisuutta
Maatalous:	viljan viljelyä ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Piirikunnan hallinnon päämies Piirikuntaduuma

VLADIMIRIN ALUE (Vladimirskaja oblast)

asukasluku:	1.523.900 (2002), väestön tiheys 52,5 hlö/km2
pinta-ala:	29.000 km2
pääkaupunki:	Vladimir (336.100 as/2002)
hallinn.jako:	19 piiriä ja 22 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon keskiosassa, Moskovan alueen itäpuolella
tärkeimmät joet:	Oka, Kljazma
teollisuus:	koneenrakennusta, metalliteollisuutta, kevyttä teollisuutta, kemian- ja lasiteollisuutta, taideteollisuutta ja taidekäsityötä (kirjontaa, korunvalmistusta, lakkaminiatyyrien maalausta)
teoll.keskukset:	Vladimir, Kovrov (155.600 as.), Murom (126.800 as.), Aleksandrov, Koltshugino, Vjazniki, Gus-Hrustalnyi
maatalous:	karjanhoitoa, vihannesten ja perunan viljelyä ja puutarhanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Lakiasäätävä kokous

VOLGOGRADIN ALUE (Volgogradskaja oblast)

asukasluku:	2.699.200 (2002), väestön tiheys 23,7 hlö/km2
pinta-ala:	113.900 km2
pääkaupunki:	Volgograd (vuoteen 1925 Tsaritsyn, 1925-1961 Stalingrad), 1.012.800 as/2002
hallinn.jako:	33 piiriä, 18 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon kaakkoisosassa, Volga-joen molemmin puolin
tärkeimmät joet:	Volga, Don
teollisuus:	öljynjalostusta, kemian ja petrokemian teollisuutta, koneenrakennusta, metalliteollisuutta, rauta- ja värimetallurgiaa, rakennusaine- ja puusepänteollisuutta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta, öljyn ja kaasun tuotantoa
teoll.keskukset:	Volgograd, Volzhski (310.700 as/2002), Kamyshin (128.100 as/2002)
maatalous:	viljaa, auringonkukan siemeniä, sinappia, kurpitsoja, puutarhanhoitoa ja karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma

VOLOGDAN ALUE (Vologodskaja oblast)

asukasluku:	1.269.500 (2002), väestön tiheys 8,7 hlö/km2
pinta-ala:	145.700 km2
pääkaupunki:	Vologda (292.800 as/2002)
hallinn. jako:	26 piiriä, 15 kaupunkia
sijainti:	Itä-Euroopan tasangon luoteisosassa, Arkangelin alueen eteläpuolella
tärkeimmät joet:	Suhona, Jug, Mologa, Sheksna
teollisuus:	metalli- ja terästeollisuutta, metsä- ja puunjalostusteollisuutta, koneenrakennusta, kevyttä, elintarvike- ja lasiteollisuutta, taide- ja käsityöteollisuutta (pitsinnypläystä, hopeaesineitä, kirjontaa)
teoll.keskukset:	Vologda, Tsherepovets (312.200 as.), Veliki Ustjug, Sokol
maatalous:	karjan- ja siipikarjanhoitoa, pellavaa, vihanneksia ja perunaa
Paikallishallinto:	Kuvernööri Lakiasäätävä kokous

VORONEZHIN ALUE (Voronezhskaja oblast)

asukasluku:	2.378.800 (2002), väestön tiheys 45,4 hlö/km2
pinta-ala:	52.400 km2
pääkaupunki:	Voronezh (848.700 as./2002)
hallinn. jako:	32 piiriä ja 14 kaupunkia
sijainti:	Keski-Venäjän ylängöllä rajoittuen etelässä Ukrainan koillisnurkkaan
tärkeimmät joet:	Donin sivujoet Hoper ja Bitjug
teollisuus:	koneenrakennusta, kemianteollisuutta, elintarvike-, metalli- ja rakennusaineteollisuutta
teoll.keskukset:	Voronezh, Borisoglebsk, Georgiu-Dezh, Rossosh, Kalatsh
maatalous:	viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä, vihanneksia, karjanhoitoa
Paikallishallinto:	Aluehallinnon päämies Alueduuma